Alan olla vakavasti sitä mieltä, että Reissi on paras peli mihin olen näppini polttanut. Tähän mennessä on tullut haikkailtua ~20 kaksinpeliä ja muutaman kerran kolmella tai neljällä pelaajalla, ja peli sen kuin paranee paranemistaan. Nälkä kasvaa syödessä (jotain mistä ei lähde nälkä vähääkään), vai kuinka se nyt menikään? En silti menis syömään tommosia kortteja, kumminki jotain LSDtä seassa.Race for the Galaxy on lyhyesti selitettynä San Juan potenssiin (vapaavalintainen luku riippuen siitä kuinka hyvänä huania pitää). Rooleja enemmän ja parempia, kortteja enemmän ja parempia, tapahtumaa enemmän ja parempia. Kesto riippu paljon pelaajista, ja nopeutuu luonnollisen logaritmin mukaan pelikertojen mukaan tiettyyn rajaan asti.
Ehkä ainut miinus mitä tähän mennessä on ilmennyt pelistä on se, että täytyy välillä nukkua. Tai otettiin me vissiin Jarmon kans ihan unessa pari peliä keskellä yötä yks päivä.
Vakavasti peli on vakuuttavin ilmestys tällä puolen Epsilon Eridanin, mutta ei parhaallakaan San Juan kokemuksella aivan helppo lähestyttävä. Ensimmäiset 2-3 peliä menee pelaajalta kuin pelaajalta ohi poimuajon nopeudella valovuoden päästä. Ja jos edes yrittää omaksua kaikki toiminnot, ikonit ja kortit ensimmäisellä kerralla, saa parran ajaa pari kertaa välillä. Toisaalta peli on nopeasti ohi joka tapauksessa, ja revanssin saa heti. Ei ole tainnut kertaakaan itselläni kolmea varttia peliin mennä. Kaksinpelit aina alle puoleen tuntiin.
Reissi on nyt noussut sijalle 20 Geekissä, enkä yhtään epäile etteikö raapisi vielä (reilusti) ylemmäs. Omassa hyllyssä (tai oikeastaan pöydällä) pysyy kunniapaikalla varmasti pitkään. Omassa pelityypissään ylivoimainen kuningas!
2 kommenttia:
Näin on!
Mule sais ajaa sääri- ja rystyskarvatkin muutamaan kertaan, ennen ku ton pelin sisäistää täysin. [jos se on edes mahdollista(siis pelin sisäistäminen - ei karvojen ajelu)]
On kyllä aivan törkeen hyvä peli! Mäki oon pelannu aikas monta peliä Tapanin kanssa ja pannu merkille, etten oo kertaakaan vielä seurannu yhtään mitä Tapani tekee. Keskittyny vain omiin siirtoihin. Johtuu osaltaan varmaan siitä, että toisen tekemisiin ei juurikaan pysty vaikuttamaan.
Omat mahdollisuudet ovatkin sitten lähes rajattomat. Vaikka pelin perusversiossa ei olekaan mitään huimaa määrää eri kortteja, on eri pelistrategioiden määrä törkyläinen. San Juaniin verrattuna perustavaa laatua oleva ero on se, että minkäänlaista etukäteissuunnitelmaa edes oman pelin kululle on lähes mahdoton järkeillä. Tai järkeillä voi niin paljo ku lystää, mutta toteuttaminen on eri juttu. Edes se minkä viidestä alkuplaneetasta saa "basekseen" ei vielä suosi minkäänlaista tiettä strategiaa.
Jäin kyllä pahasti koukkuun tähän peliin. Kun ensimmäinen oli saatu päätökseen, joutui ottamaan heti Re-Race For The Galaxyn. Ja vielä monta samana iltana..
"mulkaise sommentti"
Hyvä peli on.
Lähetä kommentti