lauantai 5. joulukuuta 2020

Kohti tonnia 949-954

Marraskuussa tuli pelattua paljon, joten tulee varmaankin useampi päivitys. Tämän ensimmäisen setin ehdoton helmi oli Star Wars Legends of the Alliance, jota myös varmasti ajallisesti pelattiin eniten kun taisteltiin koko kampanja läpi - samalla tuli suoritettua myös lautapelihaasteen haastekohta 56 moniosaisen pelin läpipelaaminen .

#949 Star Wars Imperial Assault Legends of the Alliance

Pitkään hyllyssä pölyttynyt Imperial Assault pääsi vihdoin pöydälle kun osui Facebookin lautapelifanaatikot-ryhmässä silmään keskustelu ilmaisesta Legends of the Alliance -appiversiosta. Tässä siis sovellus hoitaa imperiumin joukkoja ja pelaajat pääsevät kaikki kapinallisten saappaisiin. Eikä tämä todellakaan ole pelkkä co-op-versio lautapelistä, vaan oikeastaan aivan kokonaan uusi peli - kampanja uusilla tehtävillä ja lukuisilla uusilla säännöillä.

Paljastamatta liikaa tarinasta, tässä pelaajat valitsevat 2-4 sankarin porukan ja lähtevät ratkomaan yhdessä isompia missioneja ja pienempiä encountereita. Meidän läpipeluulla pelattavaa oli noin 6-7 isompaa ja saman verran pieniä - en ole varma vaihteleeko se valinnoista riippuen, mutta ainakaan missiot eivät toistu täsmälleen samanlaisina. Tämä varmistui, kun kerran suljettiin sovellus vahingossa ensimmäisen kierroksen jälkeen ja otettiin alusta, jolloin vastaan tuli aivan eri joukkoja eri paikoissa. (Peli tallentuu automaattisesti jokaisen kierroksen jälkeen, mutta ei kesken kierroksen ellei itse tallenna.)

Legends of the Alliance muuttaa radikaalisti imperiumin joukkojen sääntöjä niin, että deployment-korttien tiedot heitetään käytännössä romukoppaan. Appi kertoo jokaisella imperiumin vuorolla joukkojen actionit, liikkumisohjeet ja bonusactionit sekä surge-priorityn. Tämä tuo hienoa vaihtelua ja teemallisia muutoksia. Esimerkiksi jos kapinallisilla kestää kauan yhden tehtävän pelaaminen, voivat imperiumin joukot alkaa riehua entistä enemmän. Appi ei siis varsinaisesti ohjaa Imperiumin joukkoja, vaan kertoo vain mitä hahmojen pitää tehdä. Pelaajat sitten siirtävät hahmoja laudalla noudattaen "imperiumisääntöä" eli tekevät aina ratkaisut sen mukaan, mistä on eniten haittaa kapinallisille.

Pelin ehdoton hienous on tarinallisuus. Jatkuvuus tehtävien välillä tuntuu toimivalta ja kiinnostavalta ja yksittäiset missiot etenevät tarinan ehdoilla hienosti. Yksittäisistä taisteluistakin tuli välillä tosi jännittäviä vaikka periaatteessa ne ovat varsin simppeleitä noppailuja. Me ei myöskään ihan valtavasti edes yritetty optimoida vaan otettiin seikkailuna. Meillä Leo tykkäsi tästä ihan kuin hullu puurosta ja itsellekin maistui tällä tyylillä pelaaminen. Pelattiin koko peli läpi kuukaudessa. Yhteensä pelattavaa oli arviolta parikymmentä tuntia.

Taustalle John Williams soimaan ja taikapiiriin.


 
 
 
Onnistuin välttelemään Pokekortteja yli 20 vuotta, mutta nyt kaveri sanoi löytäneensä nämä uudestaan jostain ja pitihän sitä testata asentamalla peli tietokoneelle ja pelaamalla jokunen matsi. Sattumalta tämä löytyi myös Raspberry Pi -retrokonsolilta nintendoemulaattorista ja sielläkin tuli kokeiltua. Simppeli peli, mutta yllättävänkin hauskaa, koska erät ovat todella lyhyitä ja peli nopeaa. Mutta en silti fyysisiä kortteja lähtisi itselle hommaamaan. Sen sijaan houkuttaisi taas kaivaa omat Doomtrooperit esille. Jos niihin keksisi jonkinlaiset house-rulet, joilla voisi pelata random-pakoilla. 6/10
 
#951 Trismegistus

Trismegistus on ainakin lootasta opeteltuna hidas ja häsmäinen optimointihässäkkä. Tuntuu, että on reilusti enemmän liikkuvia osia kuin ehkä onkaan. Jotenkin haastavaa saada langanpäästä kiinni, ja tuntuu, ettei oikein ehdi tehdä mitään ennen kuin peli jo loppuu. Ja puhun vuorojen määrästä, kestoahan tällä näyttää olevan yli 2 tuntia kolmellakin. Voisin pelata uudestaankin, mutta tuskinpa itse tulee lainattua kirjastosta enää 7/10.
 
Komponentteja on monta sataa
 

#952 SHŌBU
Pelattu jo elokuussa, mutta unohtunut reitata. Löytyi Googlen kuvista, että tämäkin pelattiin. Tosi kaunis peli oikeilla kivillä. Jos ei olisi hyllyssä jo rouhekopallista abstrakteja kobinatorisia kaksinpelejä, voisi tämä jopa hyvinkin löytää tiensä sinne. Mutta nyt jää vain kivaksi kokeiluksi. 6/10




#953 Caverna: Cave vs. Cave
Oikein mainio, nopea kaksinpeli. Uwemainen uwe, eli selkeää, mutta monipuolista. Pari erää pelattiin putkeen. Tykättiin, mutta toisaalta tuntui, että tämä oli nähty jo kahdella pelillä. Ei korvaa siis muista Uweja, eikä tarvetta omaan kokoelmaan. 

#954 Ubongo Junior
Leon kanssa ensimmäinen peli helpoilla puolilla ja toinen vaikeilla. Hyvin ehti Leokin tehdä kaikki tehtävät ja pari kertaa oli nopeampikin. Oikein toimiva versio peruspelistä, vaikka toki helppo kokeneelle pelaajalle. Tässä suurin ero on siis se, että palikoita ei voi kääntää ylösalaisin, joten valinta-avaruus pienenee paljon.



Ei kommentteja: