Röppäselle saatiin 6 pelaajaa mukaan illan avauspeliin, eli Alhambraan. Pakasta vedetty Alhambra oli kuulemma Heikin ensimmäinen oma peli (valmistujaislahja Jarmolta ja Niinalta). No, eiköhän se nyt koukkuun jää, jos vaan löytää pelikavereita. Muut pelaajat olivat Antti, Harri, Niina, Jarmo ja Tapani.
Nopeiden sääntöjen selvittelyjen jälkeen alettiin heti pelata (Jarmo ja minä oltiin pelattu aiemmin, muille uusi tuttavuus), ja luvattiin sitten auttaa pelin aikana. Tosi vähän mitään sekaannuksia ja yllätyksiä tuli, ei edes yritetty väärän värisellä rahalla ostaa montaa kertaa, mitä nyt joka pelissä sattuu. Peli oli yllättävän tasainen, ja kuudella pelaajalla entistä niukempi, eli enemmistöjä oli vaikeampi saada, eikä muutenkaan linnasta hirveän suurta saanut kasattua. Muurilla näytti olevan aika iso vaikutus pelissä. Harri ottikin jo ensimmäiseen pisteytykseen 9 palan mittaisen muurin, ja sillä taisteli toiseksi pelissä, vaikka linnaa olikin sitten myöhemmin aika vaikea rakentaa. Tarkkoja sijoituksia en muista, joku voi kommentoida, jos muistaa. Antti taisi joutua peränpitäjäksi melko muurittomalla linnallaan, mutta ei silti jäänyt kovin paljon edes voittajasta. Heikki pakkasi pelin laatikkoon, ja totesi perinteiseen tyyliin, että "aikansa kutakin", eipä sitä toista kertaa tarvi pelata.
Toisena pelinä PitchCar, jossa vielä kaikki pojat mukana. Pari rataa pelattiin, ja yllättäen Heikki väsäs heti toiseen rataan korkeuseroja ja laidattomia kohtia, ku eka oli liian tavallinen ja helppo. Pelattiin pitishotilla, millä tulikin muutama kovan luokan ohitus lisää. Harri nousi kerran kahdella vuorolla melkein kierroksen muiden takaa tasoihin kärjen kanssa. Jälkimmäisessä radassa tuli välillä mahdottomia törkyläisiä lyöntejä, joita Antti kuvasi ylisanoilla "no se oli tommonen suhtkohtalainen". Jarmo voitti toisen radan yhdellä näistä, muut tulivat monta lyöntiä perässä. Pelin tuoksinassa lenteli Heikin päättötyötkin pitkin lattioita, mutta hei: "Aikansa kutakin".
Illan viimeisenä vielä otin turpaan Antilta ja Heikiltä luigissa, eli King Luissa. Ainakaan siinä pelissä ei lohikäärmetaktiikka toiminut, kun yritin vetää poikien käsiä roskikseen, mutta en siinä onnistunut minkään ruokalajin osalta. Sain noin puolet Antin pisteistä =)
sunnuntai 27. huhtikuuta 2008
keskiviikko 23. huhtikuuta 2008
Hazienda Revisited
Piiitkästä aikaa otettiin heads-up Haziendaa Marin kanssa. Joskus tulostin netistä kaksinpelilaudan, joka on jonkun verran pienempi kuin normaali pelilauta, ja toimiikin ihan mukavasti kaksinpelissä.
Peli oli ihan mukavaa peruskauraa, mutta tärkeimpänä "uudistuksena" oli se, että ainakin omasta mielestä oli täysin pyyhkiytynyt yksi sääntö, joka "muutti" pelin loppua ihan selvästi. Voi olla, että ei jopa olla pelattu sillä koskaan, tai sitten se ei vaan normaalilla pelilaudalla ole edes tullut ikinä vastaan. Kaksinpelissä se oli kuitenkin tosi tärkeä. Eli kun joku tietty maatyyppi loppuu kartalta (eli kaikki on peitetty) sen tyyppiset kortit muuttuvat pampaskorteiksi! Eli "jokereita" oli pelin loppua kohti melko helposti saatavilla. Tämä tasoittaa ainakin kaksinpelissä sen verran, että meidän oma aloituspampaksen sääntö ei ole edes pakollinen, vaikka silti erittäin hyvä idea.
Muistatteko ollaanko pelattu tolla säännöllä, tai onko yleensäkään ikinä käytetty moninpelissä lähellekkään kaikkia maapaloja?
Peli oli ihan mukavaa peruskauraa, mutta tärkeimpänä "uudistuksena" oli se, että ainakin omasta mielestä oli täysin pyyhkiytynyt yksi sääntö, joka "muutti" pelin loppua ihan selvästi. Voi olla, että ei jopa olla pelattu sillä koskaan, tai sitten se ei vaan normaalilla pelilaudalla ole edes tullut ikinä vastaan. Kaksinpelissä se oli kuitenkin tosi tärkeä. Eli kun joku tietty maatyyppi loppuu kartalta (eli kaikki on peitetty) sen tyyppiset kortit muuttuvat pampaskorteiksi! Eli "jokereita" oli pelin loppua kohti melko helposti saatavilla. Tämä tasoittaa ainakin kaksinpelissä sen verran, että meidän oma aloituspampaksen sääntö ei ole edes pakollinen, vaikka silti erittäin hyvä idea.
Muistatteko ollaanko pelattu tolla säännöllä, tai onko yleensäkään ikinä käytetty moninpelissä lähellekkään kaikkia maapaloja?
lauantai 12. huhtikuuta 2008
Salamanca
Salamanteri tuli otettua ekan kerran pöydälle. Peli tuli ostettua isommassa diilissä jo monta kuukautta sitten, mutta jostain syystä ei ollut vielä yhdenkään peli-illan ohjelmaan mahtunut.
Sääntöjen lukeminen (huonosti englanniksi käännetystä vihkosesta) kesti melko kauan, ja vasta lopuksi tajuttiin, että kaksinpelivariantti on vielä erilainen. No eipä siitä haittaa ollut, peli oli melko leppoisan nopea, ja miellyttävä kokemus. Richterin asteikolla oli keskiraskas pläjäys.
Pelissä seikkaillaan (ilmeisesti) jossakin Espanjateemassa, mutta temaattiset osat ovat kyllä melko abstraktit. Mekaniikkana on El Grande-tyylinen powercardin valinta alussa, ja sen mukaan vuorojen suorittaminen kolmesta vaihtoehdosta valiten. Vuoroilla sitten asetellaan rakennus, tai maastolaattoja (hiukkasen Haziendatyylisesti) ja rakennuksiin Squireja
(ilmeisesti Squire on joku Espanjan historiaan liittyvä puinen erivärinen sylinteri) tai Condeja (tämä on hiukan lattanampi kiekko kuin Squire, mutta varmaan yhtä tärkeä historiallisesti). Kolmantena vaihtoehtona on powercardin toiminnon suorittaminen. Powercardit ovat numeroitu 1-10 ja numeroissa 1-4 ja 6 on joku erikoistoiminto. Vitosen erikoisuutena on, että jos se on pienin pelattu numero, niin siitä tuleekin "suurin" eli sen pelannut aloittaa.
Kun kaikki ovat vuoronsa suorittaneet, käytetty kortti (tai kaksinpelissä käytetyt 2 korttia) annetaan vasemmalla puolella olevalle, joka sitten voi käyttää samaa toimintoa seuraavilla kierroksilla. Omasta mielestäni tosi onnistunut idea.
Rakennuksia on 3 erilaista, ja sen mukaisesti arvot 2,3 ja 4. Squire voidaan pelata vain pelatulle laatalle (Carcassonne-tyyliin) eikä siitä tarvitse maksaa mitään ensimmäisellä kerralla. Squiren voi myydä rakennuksesta milloin vain (paitsi samalla kierroksella kun se on tuotu peliin), ja kaupasta saa rahaa rakennuksen arvon verran, plus siihen liitoksissa olevien samanväristen maastolaattojen verran (Hazienda vink vink). Nämä rahat ovat sitten voittopisteitä.
Joka kierroksella laattakauppaan tulee 4 uutta laattaa ja jos aiempia on vielä jäljellä tulevat ne kaupanpäällisinä seuraavalla kierroksella. Eli jos kaupan kolossa A on jo vanha laatta, saa seuraavalla kierroksella sen ostava 2 laattaa. Peli päättyy sen kierroksen lopussa kun laatat loppuvat varastosta. Pelin voittaa se, kenellä on piilossa eniten rahaa. Eli myydä pitää ennen viimeistä kierrosta, jos meinaa omansa saada pois.
Muuten pisteitä voi kerätä laittamalla Conde toisen pelaajan rakennukseen, jolloin myydessä saa osan. Lisäksi, jos rakennus+maasto ovat yhteensä 7 arvoisia, saa vuoron lopussa 2 rahaa Squiresta ja 1 Condesta (Tigris & Eufrates-tyyliin). Rahaa voi puolestaan kuluttaa siihen, että myy toisesta rakennuksesta Squiren ja asettaa sitten uuteen. Maksua tulee uuden rakennuksen arvon verran. Eli jos kaikki pelaajan 3 Squirea on kentällä, ei ilmaiseksi voi laittaa. Rahat ja kortit pidetään piilossa, ja paljastetaan pelin lopussa.
Ensimmäisen pelin perusteella ihan mukava peli, ei liian hankala, ja toimi kohtuu hyvin kaksinpelinä. Mieli tekee kyllä pelata useammallakin pelaajalla (2-5 toimii). Koitetaan sovittaa jollekkin peli-illalle. Jaa juu, voitin ekan pelin.
Sääntöjen lukeminen (huonosti englanniksi käännetystä vihkosesta) kesti melko kauan, ja vasta lopuksi tajuttiin, että kaksinpelivariantti on vielä erilainen. No eipä siitä haittaa ollut, peli oli melko leppoisan nopea, ja miellyttävä kokemus. Richterin asteikolla oli keskiraskas pläjäys.
Pelissä seikkaillaan (ilmeisesti) jossakin Espanjateemassa, mutta temaattiset osat ovat kyllä melko abstraktit. Mekaniikkana on El Grande-tyylinen powercardin valinta alussa, ja sen mukaan vuorojen suorittaminen kolmesta vaihtoehdosta valiten. Vuoroilla sitten asetellaan rakennus, tai maastolaattoja (hiukkasen Haziendatyylisesti) ja rakennuksiin Squireja
(ilmeisesti Squire on joku Espanjan historiaan liittyvä puinen erivärinen sylinteri) tai Condeja (tämä on hiukan lattanampi kiekko kuin Squire, mutta varmaan yhtä tärkeä historiallisesti). Kolmantena vaihtoehtona on powercardin toiminnon suorittaminen. Powercardit ovat numeroitu 1-10 ja numeroissa 1-4 ja 6 on joku erikoistoiminto. Vitosen erikoisuutena on, että jos se on pienin pelattu numero, niin siitä tuleekin "suurin" eli sen pelannut aloittaa.Kun kaikki ovat vuoronsa suorittaneet, käytetty kortti (tai kaksinpelissä käytetyt 2 korttia) annetaan vasemmalla puolella olevalle, joka sitten voi käyttää samaa toimintoa seuraavilla kierroksilla. Omasta mielestäni tosi onnistunut idea.
Rakennuksia on 3 erilaista, ja sen mukaisesti arvot 2,3 ja 4. Squire voidaan pelata vain pelatulle laatalle (Carcassonne-tyyliin) eikä siitä tarvitse maksaa mitään ensimmäisellä kerralla. Squiren voi myydä rakennuksesta milloin vain (paitsi samalla kierroksella kun se on tuotu peliin), ja kaupasta saa rahaa rakennuksen arvon verran, plus siihen liitoksissa olevien samanväristen maastolaattojen verran (Hazienda vink vink). Nämä rahat ovat sitten voittopisteitä.
Joka kierroksella laattakauppaan tulee 4 uutta laattaa ja jos aiempia on vielä jäljellä tulevat ne kaupanpäällisinä seuraavalla kierroksella. Eli jos kaupan kolossa A on jo vanha laatta, saa seuraavalla kierroksella sen ostava 2 laattaa. Peli päättyy sen kierroksen lopussa kun laatat loppuvat varastosta. Pelin voittaa se, kenellä on piilossa eniten rahaa. Eli myydä pitää ennen viimeistä kierrosta, jos meinaa omansa saada pois.
Muuten pisteitä voi kerätä laittamalla Conde toisen pelaajan rakennukseen, jolloin myydessä saa osan. Lisäksi, jos rakennus+maasto ovat yhteensä 7 arvoisia, saa vuoron lopussa 2 rahaa Squiresta ja 1 Condesta (Tigris & Eufrates-tyyliin). Rahaa voi puolestaan kuluttaa siihen, että myy toisesta rakennuksesta Squiren ja asettaa sitten uuteen. Maksua tulee uuden rakennuksen arvon verran. Eli jos kaikki pelaajan 3 Squirea on kentällä, ei ilmaiseksi voi laittaa. Rahat ja kortit pidetään piilossa, ja paljastetaan pelin lopussa.
Ensimmäisen pelin perusteella ihan mukava peli, ei liian hankala, ja toimi kohtuu hyvin kaksinpelinä. Mieli tekee kyllä pelata useammallakin pelaajalla (2-5 toimii). Koitetaan sovittaa jollekkin peli-illalle. Jaa juu, voitin ekan pelin.
tiistai 8. huhtikuuta 2008
Uus kysely
Erilaisia taktikueita (vai millai se pitäis taivuttaa) keräillään tällä kertaa.
Tähän voi heittää kommenttia jos valmiit ei miellytä.
Oma veikkaus on, että kohta muu voittaa.
Tähän voi heittää kommenttia jos valmiit ei miellytä.
Oma veikkaus on, että kohta muu voittaa.
El Grande neljälle
Viikonloppuna pelilaudan viereen (sen mitä nyt Sensible Soccerilta ehdittiin) kokoontuivat Tare, Jussi, Mari ja Tapani pitkästä aikaa kiipeämään Espanjan kukkulan kunkuiksi. Jussille peli oli ensimmäinen, ja kukaan muukaan ei ollut pariin kuukauteen pelannut, joten peli vähän venähti sääntöjä muistellessa ja muutenkaan ei ollut oikein rutiinia, mutta pariin tuntiin se meni pienillä katkoksilla.
Peli oli suht mielenkiintoista ja erilaisia taktiikoita nähtiin. Mari otti alkupelissä johdon aggressiivisella pelilaudan täyttämisellä, Tare puolestaan piti toisten peliä aisoissa heittelemällä muiden ukkoja pois laudalta ja courtista ja itse otti pieniä stäbejä vähän joka paikkaan, Jussi panosti isoja kiinnityksiä muutamaan alueeseen. Marin alkujohto tietysti heti huomattiin, mutta jostakin syystä me pojat silti ajauduttiin taistelemaan keskenämme, ja Mari karkasi. Pari viimistä kierrosta sitten menikin siihen, että Mari oli jo voittanut, ja Jussilla kävi pari kiekkaa huono tuurikin actionien suhteen (esim Jussi otti Veton, millä ei sitten oikeastaan tehnyt juuri mitään), joten ainoa taistelu oli Taren ja Tapanin kakkostilasta. Se ratkesi lopulta yhdellä pisteellä Tapanille. Kaiken lisäksi Tare otti toiseksi viimeisellä vuorolla täysin turhan kunkunsiirron, ja menetti muutaman ilmaisen pisteen, jolla kakkossija olisi varmistunut. Näin se pelin jälkeen järkeiltiin, eikö?
Ihan mukava el Grande on, pitäisi ottaa hiukan useammin että pysyisi mielessä eikä peli sen takia hidastuisi.
Jussi ehdotteli taas pelin jälkeen vanhaa ideaa, eli shakkikelloja, että tulisi tasainen peliaika. Itse en nyt tällä kertaa pitänyt peliä mitenkään erikoisen junnaavana, toki muutama pitkä vuoro tuli, mutta ei mitään Analysis Paralysistä. Toisaalta tuo shakkikelloidea olisi kiva ainakin joskus koittaa, esimerkiksi vaikka Cayluksessa tai Power Gridissä, jotka normaalisti venyy megamittoihin, ja joissa noita AP-vuoroja on tainnut tulla ihan aina. Sillä ainakin säästyi turhilta höpötyksiltä, että joku otti pelissä liian kauan. Totuus on kuitenkin, että kyllä jokaisella niitä pitkiäkin vuoroja tulee.
Peli oli suht mielenkiintoista ja erilaisia taktiikoita nähtiin. Mari otti alkupelissä johdon aggressiivisella pelilaudan täyttämisellä, Tare puolestaan piti toisten peliä aisoissa heittelemällä muiden ukkoja pois laudalta ja courtista ja itse otti pieniä stäbejä vähän joka paikkaan, Jussi panosti isoja kiinnityksiä muutamaan alueeseen. Marin alkujohto tietysti heti huomattiin, mutta jostakin syystä me pojat silti ajauduttiin taistelemaan keskenämme, ja Mari karkasi. Pari viimistä kierrosta sitten menikin siihen, että Mari oli jo voittanut, ja Jussilla kävi pari kiekkaa huono tuurikin actionien suhteen (esim Jussi otti Veton, millä ei sitten oikeastaan tehnyt juuri mitään), joten ainoa taistelu oli Taren ja Tapanin kakkostilasta. Se ratkesi lopulta yhdellä pisteellä Tapanille. Kaiken lisäksi Tare otti toiseksi viimeisellä vuorolla täysin turhan kunkunsiirron, ja menetti muutaman ilmaisen pisteen, jolla kakkossija olisi varmistunut. Näin se pelin jälkeen järkeiltiin, eikö?
Ihan mukava el Grande on, pitäisi ottaa hiukan useammin että pysyisi mielessä eikä peli sen takia hidastuisi.
Jussi ehdotteli taas pelin jälkeen vanhaa ideaa, eli shakkikelloja, että tulisi tasainen peliaika. Itse en nyt tällä kertaa pitänyt peliä mitenkään erikoisen junnaavana, toki muutama pitkä vuoro tuli, mutta ei mitään Analysis Paralysistä. Toisaalta tuo shakkikelloidea olisi kiva ainakin joskus koittaa, esimerkiksi vaikka Cayluksessa tai Power Gridissä, jotka normaalisti venyy megamittoihin, ja joissa noita AP-vuoroja on tainnut tulla ihan aina. Sillä ainakin säästyi turhilta höpötyksiltä, että joku otti pelissä liian kauan. Totuus on kuitenkin, että kyllä jokaisella niitä pitkiäkin vuoroja tulee.
tiistai 1. huhtikuuta 2008
Ilmainen peli lautapelit.fistä
Logatkaa sisään lautapelit.fihin. Tänään erikoistarjouksena minkä tahansa pelin tilaajalle vapaavalintainen toinen peli ilmaiseksi (minkä tahansa hintainen). Tarjous näyttäis olevan voimassa vain tänään. Pitäis varmaan tilata joku bohnanza ja ottaa siihen kaveriks Railroad Tycoon.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)