23.01.2009
Perjantaina painettiin taas meneen useamman tunnin ja useamman pelin sessio, eli toisin sanoen kyseessä oli jonkun asteinen "peli-ilta". Pienemmistä peleistä pöydälle nousi Ubongo ja Dominion. Dominionia väännettiinkin sitten illan päätteeksi kunnon neljän pelin rykäsy. Isompia pelejä olivat Tigris & Euphrates ja Railroad Tycoon.
Ubongolla aloteltiin. Siinä oli jotain hässäkkää koko ajan päällänsä, pelaajat vaihtu kesken pelin, timanit lenteli ympäriinsä, palat ei löytyny millään eikä sopinu ruutuihin. Joku kumminkin voitti, ja joku toinen hävis. Loput oli siinä välis.
Tigriksen edellisestä kerrasta on ainakin omalla kohdalla huomattavan kauan aikaa, joten sääntöjä piti kertailla paitsi alussa, myös pitkin peliä. Mutta eipähän se kovin monimutkainen peli lopulta ole, ainakaan sääntöjen osalta, ja loppua kohden pääsi taas juonesta kiinni. Toki hävisin pelin ryöttäsesti. Pelissä mukana itseni lisäksi Jarmo ja Tapani.
Aluksi aika sulassa sovussa kaikki asettuivat vähän sinne tänne, eikä mitään erityistä ollut meneillään. Jarmo lähti heti alkuvaiheessa temppelibisneksiin mukaan ja saikin jonkun kierroksen ajan nauttia yksin tätä ylellisyydestä. Tosin hän ei sitten ihan aina muistanut nappuloita ottaa... Temppleitä alkoi pian nousta yhä enemmän, joten konflikteiltakaan ei voitu välttyä-pälttyä. Tapani oli hanakka taistelija, mutta menestys ei ollut kummoinen: pian Tapani kirosi, kun suurin osa "äijjistä" oli kädessä eikä laudalla (omien sanojensa mukaan näin käy AINA). Aarteitakin keräiltiin tasaseen tahtiin ja peli oli ohin noin tunnissa.
Jarmo oli lopulta lähes suvereeni. Kun lopuksi paljastimme kuutiot jännityksen takaamiseksi väri kerrallaan parhaasta alkaen, Jarmo rupesi jo toisen värin kohdalla naureskelemaan, että "eihän mulla mitään oo noin vähää, vitun paskat haa-haa".
Tigris & Euphrates pisteet:
Jarmo 17-15-14-14
Tapani 15-13-12-12
Olli 17-13-11-11
Tycoonissa Jarmo vaihtui Petriin, ja rähinä oli tietysti valmis. No ei vaineskaan. Ihan rauhallisissa merkeissä peli eteni. Pelattiin Tapanin kuviksen tunnilla askartelemalla Euroopan kartalla, joka tuntui paljon tasapainosemmalta kuin originaali Ameriikan raitti. Tai olihan aaltopahvi-maalarinteippi viritys nyt hieman epävakaampi kuin alkuperäinen lauta, mutta kumminkin. Petri lähti ensimmäisenä rakenteleen Moskovan liepeiltä, Tapani valitsi lähtöpaikakseen Pariisi-Geneve akselin (varastaen Ollin scouttaaman "törky-alotus-setin") ja Ollin oli tyytyminen Berliinistä, joka ei sekään huono kuitenkaan ollut. Aika lailla näytti siis siltä, että aivan samoista kaupungeista ja reiteistä ei taisteltu.
Huutokauppa oli aluksi melko ronskia, kun ensimmäisillä kierroksilla huudeltiin useita tonneja, liki kympinkin tais olla. Loppua kohden meno tasaantui, ja tonnilla yleensä irtosi alotus huki, kun mitään mega actioneita ei ollu tarjolla. Tapani alotti pelin väkevästi ja keräs reilusti pikku bonuksia alkuun, joten rahahanat oli heti auki. Myöskään Petriä ei rahan puute huolettanut, sillä hän tukeutui heti alusta asti vahvasti osakeantiin ja nopeaan rahoitukseen. Toki osinkoihin meni aina ryöttäsesti rahaa, mutta niitähän pystyy helposti maksamaan uudella osakeannilla... Olli tyytyi aluksi hieman vaatimattomampaan rahavirtaan ja raiteita ja junaa päiviteltiin hissukseen. Toisaalta Ollilla oli palikat hyvin uunissa, sillä pikkukuljetuksia riitti hyvin, ja isompia aukesi sopivasti sitä mukaan kun raiteen pitenivät ja junat kehittyivät.
Tapani kuskasi koko ajan vimmatusti laatikoita, ja vähän väliä hän manailikin, että rupeaa lootat pian loppumaan. Tapani kuitenkin pystyi aina sen verran kasvattamaan verkostoaan ja juniaan, että isoja kuljetuksia riitti niukin naukin. Ollilla taas kuljetettavana olevien lootien määrä kasvoi koko ajan, ja nelosen kuljetuksia rupesi tulemaan 2-3 per kierros. Petri laajensi imperiumiaan poihjoismaihin, mutta kuljetukset jäivät pääosin lyhyiksi 1-3 pätkiksi.
Kun peli oli vasta pääsemässä vauhtiin, huomattiin, että tyhjiä kaupunkeja oli jo kymmenen, kun peli loppuu kolminpelissä jo kahdestatoista tyhjästä kaupungista. Tätä hetken aikaa pohdittiin, ja ainakin pari urbanisointia pitkitti peliä hieman. Tapani kuitenkin totesti, että vaikka on vielä johdossa, tulevat poijjaat ohi, jos peli jatkuu. Näin olisi voinut käydäkin, sillä Tapanin kuljetukset oli vähiin päin kuljeteltu, mutta ainakin Ollin pikkuhiljaa laajeneva verkosto olisi tarjonnut vielä useita 4-6 pätkän satseja. Lisäksi Olli kylpi rahassa, samoin kuin Tapani. Petri kylpi velkakirjoissa. Ollin rahat tulivat periaatteessa siitä, että pelin loppumisen pelko pakotti kuljettamaan kaikki mitä irti saa, joten investointeja ratoihin ja megajuniin ei uskaltanut juuri tehdä. Jälkeenpäin ajatellen olisi ehkä ehtinyt investoimaan, ehkä olisi jopa pitänyt investoida, kuka tietää. Kuitenkin pelitilanteessa oltiin selkä seinää vasten, ja kuljetuksista revityt pisteet tuntuivat parhaalta strategialta.
No Tapani sitten lopetti pelin, eikä mikään enää auttanut, Tapanin johto riitti voittoon asti. Olli ja Petri ehkä hieman hätiköiden tyhjensivät kaupunkeja heti aluksi, vaikka olisi ollut mahdollista kuljetella suurinpiirtein sama määrä bokseja siten, että kaupungit eivät olisi vielä tyhjentyneet. Toisaalta aluksi ei näyttänyt, että peli loppuu aivan niin nopeasti. No, ens kerralla sitten.
Tämäkin oli nopeahko peli, vähän reilun tunnin. Tai sanotaan suoraan, että supernopea, sillä edellinen ja samalla ensimmäinen pelini Tycoonia kesti semmosen pikkusen reilu 5 tuntia! Euroopan kartta oli huomattavasti miellyttävämmän oloinen kuin Amerikan vastaava. Ainut mikä pelissä hieman hämäsi, oli pistetaulukon puuttuminen, jota ei itse askarrellussa kartassa ollut. Ilmeisesti kartta on kuitenkin sen kokoinen, että alkuperäisen laudan reunat jäisivät sopivasti näkyviin, jos uuden kartan asettaa siihen päälle. Toki kysymällä tilanne selvisi, mutta kyllä reaaliaikainen visuaalinen kontakti tilanteeseen pitää paremmin ajan tasalla. Tämähän nyt on selvästi seli-seli juttua siihen, että ei muka täysin tajunnut todellista piste-eroa. Kuitenkin ehkä jatkossa jonkin näköinen pistetaulukko olisi hyvä olla koko ajan näkyvillä.
Railroad Tycoon pisteet:
Tapani 76
Olli 60
Petri 50
Illan päättäneessä Dominion rypistyksessä oli mielenkiintoisiakin setuppeja, varmaan, en muista. Kuitenkin tehtiin niin, että kukin pelaaja sai aina poistaa yhden kortin edellisestä setupista, ja tilalle arvottiin uudet. Näin ollen vaihtuvuus ei ollut maksimaalista, mutta toisaalta ainakin eniten ärsyttävät ja/tai turhat kortit saatiin aina vaihdettua. Pisteitäkin saatiin, ja voitot jakautuivat seuraavasti: Tapani 2, Petri ja Olli 1, Heidi 0.
Hyvät setit oli. Ei kai sen kummempaa. Lauantaina sitte jatkettiin.
1 kommentti:
Sekä T&E, että RRT molemmat pienen tauon jälkeen olivat menestyksiä. Vaikka pelit menivät kohtuullisella erolla muihin, niin tykkäsin molemmista. Ei kaikkien pelien tarvi "tasoittaa" itseään keinotekoisesti tai mekaniikan puolesta. Kyllä niittä isojakin eroja saa tulla, eikä peli silti huono ole. Tietysti jos peli ratkeaisi jo ensimmäisellä kierroksella, sitten voisi miettiä onko mekaniikoissa jotain haisua...
Tigris on yksi omista all-time suosikeistani, joten sitä ehdottomasti haluaisin pöydälle paljon useammin. Tycoonia haluaisin pelata useammalla pelaajalla Euroopan kartalla, kolmella ei vielä kovin paljon tullut kilpailua, ja kuten Olli mainitsi, niin huutokaupassa meni liian usein aloituspaikka sillä yhdellä tonnilla. Ilmaiseksi ei tainnut mennä kuitenkaan?
Pistetaulukko on tosiaan pidetty perulaudalla näkyvissä, mutta voisin tulostaa tuon taulukon BGGstä pelejä varten. Ja jos tosiaan kesto pysyy siinä reilussa tunnissa, niin varmasti saadaan epäileviä tuomaitakin paremmin mukaan.
Lähetä kommentti