Sadepäivän ratoksi pelailtiin pitkästä aikaa Caylus Magna Cartaa ja perään ensimmäinen peli Vegas Showdownia.
Caulys pelattiina aiemmista raporteista poiketen oikeilla säännöillä ja oikein. Peli eteni oikeastaan aika yllättävän nopeasti, sillä pytinkejä nousi kovalla tahdilla ja rahaa oli pelissä paljon. Kunkun raksalla vaan piipahdettiin yleensä yhden pelaajan toimesta (tosin kertaakaan sitä ei kokonaan jätetty välistä). Kortteja ostettiin ja vaihdettiin paljon, että alkuvaiheessa saatiin hyviä veturipleissejä kentälle. Lisäksi kertaakaan ei lahjottu viskoolia taaksepäin, joten nekeille oli paikkoja tarjolla valittavaksi asti melko ripeästi.
Tapani ja Opakin panosti ehkä alkuvaiheessa vähän liikaa kunkun raksalle, vaikka yleensä yhdellä setillä kullan saikin, joten Mari sai keräillä aimo mällit rahaa ja kamoja pikkuhiljalleen. Kyllähän sitä Opallekin alkoi kertyä kun sai pykättyä ekana pari kahden kaman korttia. Tapanin taloista suosittu oli kauppa, jossa käytiin ahkerasti törsyyllä. Itse asiassa tuntui, että rahoja käytettiin aika holtittomasti, tai siis paljon, mutta toisaalta niitä oli liikkeelläkin, koska myös laatikonostokortteja oli kentällä.
Isoista prestigekämpistäkin rakennettiin aika monta loppuvaiheessa ja kultaa oli törkeitä määriä jaossa, joten ehkä hieman yllättäen niitä jäi useita kaikille pelin lopussa. Mari vei pelin loppujen lopuksi sillä, että pöydällä oli jopa 9 kultaboksia, joista siis 9 pistettä. Tapanilla oli parhaat pojot tavallisista ja isoista tölleistä, mutta Mari vei bonareita siis isot kasat. Ollilla oli tasaisesti kaikkea, mutta ei ollut selvä kunkku missään. Pisteet muistaakseni Mari 59,Tapani 55, Opa 53. Opa voi tarkistaa. Ai niin, peli kesti 1,5h.
Toisena sitten vähän aika sitten ostamani Vegas Showdown, jota olin kerran pelannut vuosi-pari sitten ja silloin muistaakseni 4 pelaajalla. En oikein muistanut muuta kuin että bidaussysteemi oli näppärä ja kiva. Pikaisella sääntöjenluvulla ei ihan oikein luettu, vaan ymmärsin yhden kohdan aika ratkaisevasti väärin, joten emme käyttäneet tapahtumakortteja ollenkaan. Toisaalta säännöt olivat kaikille samat, mutta peli oli varsinkin alussa sen takia melko yksinkertainen ja suoraviivainen, jopa tylsä.
Peli ei ole mikään visuaalisuuden voitto, joten Jusekin luultavasti sen näkisi. Siis erottaisi nappulat toisistaan ainakin, mielipiteestä en sitten osaa sanoa. Joka tapauksessa peli on pääpiirteissään huutokauppa- ja rakentelupeli, jossa on elementtejä monesta muusta pelistä, mutta koska on amerikkalaista alkuperää, on vähän erilainen fiilikseltään kuin ihan tutuimmat europelit. Ihan mukiinmenevä peli, mutta väärin pelattuna aika lattea. Voittaja siinäkiin saatiin, ja pienillä eroilla meni Tapani-Opa-Mari. Parempi arvio sitten kun pelataan oikein. Ja useammalla pelaajalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti