Pelaajamäärä 1-4
Kesto 30-45 min
Arvosana 8-9/10
Roll through the Ages on puolen tunnin sivilisaationrakennusnoppapeli. Siis Yatzy, jossa on enemmän tuurinhallintaa.
Nimensä se lainaa Through the Ages: a Story of Civilizationilta, mutta juuri muuta yhteistä peleissä ei ole. Truuti on koko illan megaseko, rolltruuti on puolen tunnin kilistely, jota yleensä pelataankin pari erää putkeen.
Pelin kulkua
Vuorollaan heitetään noppaa kuten Yatzyssa, eli halutut saa pitää ja loput rollata uudestaan pariin kertaan. Nopan kantit antavat joko ruokaa, rakennusmiehiä, rahaa, tuotteita tai vitsauksia.
Heittelyn jälkeen syötetään kaupungit, rakennetaan kaupunkeja (lisänoppia) tai monumentteja (pisteitä) ja kehitetään teknologiaa (etuja ja pisteitä). Lopuksi vielä otetaan mahdolliset vitsaukset vastaan.
Kun kaikki monumentit on rakennettu tai joku pelaaja on ostanut viisi teknologiaa, peli päättyy ja ynnätään plussat ja miinukset yhteen. Eniten pisteitä kerännyt voittaa (toim. huom. eniten pluspisteitä. Eräät onnistuvat suht säännöllisesti jäämään pakkaselle, joskus enemän kuin voittaja plussalle).
Fiilikset
Kolmenkymmenen pelin jälkeenkin perustan rolltruutista melkoisesti ja säännöllisesti se saakin peliaikaa. Peli on helppo opettaa ja nopea pelata vaikka olisi uusiakin pelaajia mukana, joten se sujahtaa reppuun melkein aina Pappilan peli-illoissa (ja joskus jopa tulee sieltä pöydällekin).
Toki uutuudenviehätys on karissut, eikä se mikään ihmeentekijä enää ole. Mutta kuitenkin 9/10 Geekissä mulla.
Piristystä ja tuoreutta peliin tuo lisäosa Late Bronze Age, jossa on hiukan enemmän kaikkea, etenkin aikaa tehdä enemmän.
Late Bronze Age
Late Bronze Agessa on käytössä kokonaan uusi pistelappu, jossa on otettu mukaan uusia developmentteja ja vanhojen hintoja ja pistearvoja on rukattu (kuten myös monumenttien pisteitä).
Merkittävin ero on trade-vaihe, jossa pelaajat voivat vaihtaa tuotteita keskenään sopimuksen mukaan, tai vaihtaa tuotteita päikseen omalla laudalla mikäli ovat ostaneet Shipping-devin ja rakentaneet laivoja. Laivoilla voi siis vaihtaa vaikkapa arvottoman puun tonnin porkkanaksi.
Late Bronze Agessa peli kestää jokusen kierroksen enemmän, ja monumenttejakin usein ehtii rakentaa enemmän. Parin pelin jälkeen vaikuttaa varsin hyvältä lisäosalta mikä tarkoittaa, että tänäkin vuonna rollaillaan useampaan kertaan.
lauantai 14. tammikuuta 2012
torstai 12. tammikuuta 2012
Eclipse, the best game ever?
I first heard about Eclipse in the beginning of Autumn semester, as a rumor that "a great game is about to be published in the near future". Then after a few months, in November, Tapani and I were discussing Christmas gifts wishes. He mentioned the game once again.
In late November we thought about making a pre-order, but due to tight budged we ended not getting it. A week before Christmas I thought about surprising him by buying one copy of the game, when we learnt that all copies were already sold out on the same week as it's release in the market.
Rumours of the "best game ever" started to pop here and there, Tapani was reading things about the game online all the time, we had to try it out. Fe days before Christmas I meet Hannu Sinisalo on the bookstore, and he says "we have so much pieces to punch"... My fingers started tingling of excitement.
This game is rated 8,63 in Board game geek, while the #1 game, Twilight Struggle, is rated 8,31. Is this rating so high because only people that were really eager to play it (mostly people that have pre-ordered the game) got to play it, or is the game THAT awesome? I had to experience it for myself.
As far as my imagination goes, since this is a pretty new game and only GAMERS have tryed it out, there are only votes in BGG from those enthusiastic gamers. Can we really trust those ratings? Maybe this could be compared with the movie theatre, where only fans of a given movie get to go to the premier.
So last Tuesday we gathered with Hannu and Ville, 2 Tampere board gamers, to finally play the so amazing game. As expected, I had not read anything about the game, but had high expectations nevertheless.
We met at 16:30 in Artturi Pub (yes, thank you Hannu for taking Tapani to the pub! An Epic Eclipse Miracle). It took us about an hour to go through the rules and we played until about 21:15.
The rules were not complicated as such, they were quite straight forward and rational. There were just too many of them to start with. The theme of that game is not my favourite, just like Race for the Galaxy, Battle Star Galactica, Star Wars... For a science fiction fan like Tapani, this is of course a great theme. But for me, too far fetched to be believable. I like putting a story on my games.
Eclipse is not much of a story telling game. It's more of building ships, solving quests, fighting your opponents kind-a-thing. There is a lot more to it, of course. But the intention of my post is to to make a review of the game, but to tell my experience and impression.
All in all the game was interesting, had nice graphics (thumbs up to the graphic designer), good strategics. But I wouldn't say it's the ultimate best game. I can understand the fuzz coming from "hard core gamers", but I wouldn't expect this game to be very popular among "soft gamers" like me, not to mention to general population.
This is my impression after playing one game. Well, I have to say that the location wasn't the best after all. Artturi had an open state after 19:00, which made our concentration a lot lower then before. Before the pub got full, both, Tapani and I were enjoying the game quite a lot. When the pub got so full that there were no tables available left (about 3h from the game already) I wasn't able to keep up the strategic thinking and got to loose a couple of battles I was not expecting to have.
I would like to give the game another try in a more quiet place. It was good that we played with fast players, otherwise I'd say the game would suck. Tapani, Hannu and Ville were great gamers to be with, coz they are fast, helpful, and competitive at the same time.
Player interaction was just about perfect. If you build your game in a certain way, you might not get interaction almost at all... But depending how you place tiles in the beginning of the game, you might be between battles and diplomatic relations for the entire game.
Now, let's see if the Internet will work so that I can post this article at some point...
keskiviikko 4. tammikuuta 2012
Scrabble
maanantai 2. tammikuuta 2012
Turnausynnäilyt #5 - Pitch Car + Notre
Pitch Car
Turnauksessa piti pelata kolmella Pitch Carilla yhtä aikaa kolmessa pöydässä. Jokaisen porukan piti pelata kaksi useamman kierroksen peliä, mutta varsinkin Orskilta lainatun salkun sisällön nähtyään koko porukka halusiki pelata yhtä jättirataa hyppyreineen ja risteyksineen.
Joten pelattiin sitten vain yksi kierros sitä vuorotellen kolmen porukoissa. Tämä johti siihen, että tuli tasureita, mutta eipä se mitään haitannut.
Omassa erässäni pelasin Ollia ja Heidiä vastaan. Olli veti seiftiä ja pysyi kärjessä oikeastaan koko kisan. Mulla oli mahdollisuudet viimeisellä vuorollani tulla takaa ohi "pity-shotilla" voittoon - pääsinkin maaliin, mutta lensin sen jälkeen radalta.
Toiseksi kuitenkin selvisin, mutta Jarmo otti omassa erässään voiton, joten koko turnaus oli ratkennut Jarmolle. Minä ja Olli olimme tasoissa 2 pisteen päässä, ja Mari pisteen meitä perässä. Eli mikä tahansa sija 1-4 oli vielä mahdollinen ennen viimeistä matsia.
Notre Dame
Turnauksen päätti oma suosikkini Notre Dame. Olen tässä aika hyvä, ja keskimäärin voitan enemmän kuin häviän. Nyt oli toki kyseessä finaali ja vastassa Jarmo ja Olli, jotka molemmat ovat myös kovia. Jarmo voitti viime vuoden turnauksessa nelinpelin 90 pisteellä, kun itse jäin 65:een silloin.
Tällä kertaa menin sairaala-puisto-strategialla jättäen Notren rauhaan ja se näytti toimivan. Jouduin ottamaan ruton vain viimeisellä kierroksella, kun muut olivat huomattavasti enemmän nesteessä rottien kanssa. Minstrelöimään ei päästy kuin kerran eikä oikein muutenkaan mitään huikeaa lahjottavaa ollut.
Peli tuntui kuitenkin luistavan hyvin joten arvelin olevani vahvoilla. Jotenkin kuvittelin, että kaikki jäämme huippupisteistä, mutta niin vaan lopulta pojot pääsivät kohoamaan.
Jarmo jäi jumiin kärryillä suht ajoissa, eikä muutenkaan ihan nappipeliä saanut, mutta keräsi silti 65 pistettä. Se ei silti riittänyt Ollille joka nappasi 79 pinnaa. Itse pystyin kuin pystyinkin 83 pisteeseen, mikä on ihan parhaita pisteitäni livepeleissä.
Tällä voitolla nousin lopulta Jarmon kanssa tasapisteisiin turnauksessa täsmälleen samoilla sijapisteillä. Mitään ratkaisua ei oltu sovittu, joten voitto jaettiin. Olli jäi vaivaisen pisteen ja Mari lopulta 3 pinnaa.
Hieno vajaan kahdeksan tunnin rypistys ja mukava Tapaninpäivän ajanviete.
Turnauksessa piti pelata kolmella Pitch Carilla yhtä aikaa kolmessa pöydässä. Jokaisen porukan piti pelata kaksi useamman kierroksen peliä, mutta varsinkin Orskilta lainatun salkun sisällön nähtyään koko porukka halusiki pelata yhtä jättirataa hyppyreineen ja risteyksineen.
Joten pelattiin sitten vain yksi kierros sitä vuorotellen kolmen porukoissa. Tämä johti siihen, että tuli tasureita, mutta eipä se mitään haitannut.
Omassa erässäni pelasin Ollia ja Heidiä vastaan. Olli veti seiftiä ja pysyi kärjessä oikeastaan koko kisan. Mulla oli mahdollisuudet viimeisellä vuorollani tulla takaa ohi "pity-shotilla" voittoon - pääsinkin maaliin, mutta lensin sen jälkeen radalta.
Toiseksi kuitenkin selvisin, mutta Jarmo otti omassa erässään voiton, joten koko turnaus oli ratkennut Jarmolle. Minä ja Olli olimme tasoissa 2 pisteen päässä, ja Mari pisteen meitä perässä. Eli mikä tahansa sija 1-4 oli vielä mahdollinen ennen viimeistä matsia.
Notre Dame
Turnauksen päätti oma suosikkini Notre Dame. Olen tässä aika hyvä, ja keskimäärin voitan enemmän kuin häviän. Nyt oli toki kyseessä finaali ja vastassa Jarmo ja Olli, jotka molemmat ovat myös kovia. Jarmo voitti viime vuoden turnauksessa nelinpelin 90 pisteellä, kun itse jäin 65:een silloin.
Tällä kertaa menin sairaala-puisto-strategialla jättäen Notren rauhaan ja se näytti toimivan. Jouduin ottamaan ruton vain viimeisellä kierroksella, kun muut olivat huomattavasti enemmän nesteessä rottien kanssa. Minstrelöimään ei päästy kuin kerran eikä oikein muutenkaan mitään huikeaa lahjottavaa ollut.
Peli tuntui kuitenkin luistavan hyvin joten arvelin olevani vahvoilla. Jotenkin kuvittelin, että kaikki jäämme huippupisteistä, mutta niin vaan lopulta pojot pääsivät kohoamaan.
Jarmo jäi jumiin kärryillä suht ajoissa, eikä muutenkaan ihan nappipeliä saanut, mutta keräsi silti 65 pistettä. Se ei silti riittänyt Ollille joka nappasi 79 pinnaa. Itse pystyin kuin pystyinkin 83 pisteeseen, mikä on ihan parhaita pisteitäni livepeleissä.
Tällä voitolla nousin lopulta Jarmon kanssa tasapisteisiin turnauksessa täsmälleen samoilla sijapisteillä. Mitään ratkaisua ei oltu sovittu, joten voitto jaettiin. Olli jäi vaivaisen pisteen ja Mari lopulta 3 pinnaa.
Hieno vajaan kahdeksan tunnin rypistys ja mukava Tapaninpäivän ajanviete.
Labels:
Heidi,
Jarmo,
Kankaanpää,
Notre Dame,
Olli,
Pitch Car,
Tapani,
turnaus
sunnuntai 1. tammikuuta 2012
Turnausynnäilyt #4 - Reiska + Alhambra
Race for the Galaxy
Ruokatauon jälkeen vuorossa viime vuoden mestarin Jarmon valinta.
Reiskassa odottelin täyttä pottia, vaikka vastustajista Olli onkin peliä kohtalaisen paljon pelannut (Miia ei ollut pelannut koskaan). Ei ole muuten helppo peli selittää viidessä minuutissa, niin että ensikertalainen saisi pelistä irti yhtään mitään.
Keskityin lähes täysin developmenteihin, koska sain alkupäässä sen kutosen devin, joka antaa -2 deveihin. Olen pelannut peliä useamman sata kertaa, mutta en silti muista edes tuon kortin nimeä. Pian sain myös alennuksia keltaisiin ja niitäkin sain hyvin pöytään, joten pöytäpisteetkään eivät jääneet ihan nolliin. Voittopistelaattoja taisin saada tosin vain yhden.
Pinnat riittivät kuitenkin voittoon ja nousu jatkui.
Tapani 52
Olli 46
Miia 26
Alhambra
Pidin joskus Alhambraa melkoisena lottona, mutta silloin tuli enimmäkseen pelattua 5 tai 6 pelaajalla, koska se oli ainoita pelejä johon sai yli 4 mahtumaan. Sittemmin tulin järkiini ja myöhemmin on pelattu enimmäkseen 3 tai 4 pelajaalla. Silloin peli on useimmiten aika tasainen, ja tuurinhallinta on helpompaa.
Alhambrassa vastaan istuivat Heikki ja Santeri. Heikki omistaa pelin joten peli on tuttu, sen sijaan Santeri ei ollut pelannut kertaakaan. Itse olen pelannut paljon, koska Alhambra on Marin suosikkipelejä. Ennakkoon uskoin tässäkin voittoon ja sehän sieltä napsahtikin, tosin tiukan väännön jälkeen. Olin vielä toisessa pisteytyksessä selvästi poikia perässä.
Pelasin perusstrategiallani, eli ostelen vain tasarahalla, mutta oikeastaan aina kun tasarahalla saa, rakennuksen väristä riippumatta. Tähän ollaan meillä päädytty, eikä ole oikein muita strategioita edes koitettu. Oikeastaan Alhambra on hyvä esimerkki pelistä mitä on tullut pelattua melko paljon sen ihmeemmin miettimättä, että miten sitä kannattaisi pelata.
Pisteet
Tapani 140
Heikki 132
Santeri 124
Ruokatauon jälkeen vuorossa viime vuoden mestarin Jarmon valinta.
Reiskassa odottelin täyttä pottia, vaikka vastustajista Olli onkin peliä kohtalaisen paljon pelannut (Miia ei ollut pelannut koskaan). Ei ole muuten helppo peli selittää viidessä minuutissa, niin että ensikertalainen saisi pelistä irti yhtään mitään.
Keskityin lähes täysin developmenteihin, koska sain alkupäässä sen kutosen devin, joka antaa -2 deveihin. Olen pelannut peliä useamman sata kertaa, mutta en silti muista edes tuon kortin nimeä. Pian sain myös alennuksia keltaisiin ja niitäkin sain hyvin pöytään, joten pöytäpisteetkään eivät jääneet ihan nolliin. Voittopistelaattoja taisin saada tosin vain yhden.
Pinnat riittivät kuitenkin voittoon ja nousu jatkui.
Tapani 52
Olli 46
Miia 26
Alhambra
Pidin joskus Alhambraa melkoisena lottona, mutta silloin tuli enimmäkseen pelattua 5 tai 6 pelaajalla, koska se oli ainoita pelejä johon sai yli 4 mahtumaan. Sittemmin tulin järkiini ja myöhemmin on pelattu enimmäkseen 3 tai 4 pelajaalla. Silloin peli on useimmiten aika tasainen, ja tuurinhallinta on helpompaa.
Alhambrassa vastaan istuivat Heikki ja Santeri. Heikki omistaa pelin joten peli on tuttu, sen sijaan Santeri ei ollut pelannut kertaakaan. Itse olen pelannut paljon, koska Alhambra on Marin suosikkipelejä. Ennakkoon uskoin tässäkin voittoon ja sehän sieltä napsahtikin, tosin tiukan väännön jälkeen. Olin vielä toisessa pisteytyksessä selvästi poikia perässä.
Pelasin perusstrategiallani, eli ostelen vain tasarahalla, mutta oikeastaan aina kun tasarahalla saa, rakennuksen väristä riippumatta. Tähän ollaan meillä päädytty, eikä ole oikein muita strategioita edes koitettu. Oikeastaan Alhambra on hyvä esimerkki pelistä mitä on tullut pelattua melko paljon sen ihmeemmin miettimättä, että miten sitä kannattaisi pelata.
Pisteet
Tapani 140
Heikki 132
Santeri 124
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)