torstai 30. huhtikuuta 2020

Aakkospelihaaste I-P

Aakkoshaasteen seuraava setti koostui tutuista klassikoista ja parista uudemmasta tuttavuudesta. Taas nopeita perhepelejä oikeastaan jokainen.

Ice-Cool 2

Pingviinineppailu on lasten suosikki, mutta aikuiselle aivan liian random. Ainakaan minä en ole monellakaan yrityksellä päässyt alkunkaan jyvälle, miten tässä nepataan tarkoituksella yhtään mihinkään.



Jolly Octopus

Tämä on ehkä enemmän lelu kuin peli, mutta hauskaa se silti on. Vähän turhan vaikea saada puhtaasti napattua, mutta huiskimallahan niitä saa helposti. Jolly Octopus on toimiva peli/lelu myös pelkästään lasten kesken.



Kilpikonnakisa

Supersuosikki, ehkä kaikkien aikojen paras lastenpeli. Aina yhtä hauskaa ja en epäile vähääkään, etteikö tämä pysy pelihyllyssä aina.Yksi erä kestää 5 minuuttia ja useimmiten tulee pelattua useampi peli. Nyt kun Leokin osaa jo vähän piilottaa omaa väriään, tämä on vielä hauskempaa. BGG:stä kilpparikisa löytyy nimellä Ribbit.


Loopin' Louie

Pelattiin kolmesta voitosta poikki -periaatteella. Mä sain yhden ja Mari ei yhtään kun Leolla oli jo kolme voittoa. Hauskaa räimettä ja räminäähän Loopin' Louie on aina.


Menolippu Eurooppa


Taas oikeaa klassikkosettiä. Tämä oli yks meidän ihan ensimmäisistä ostoksista näin aikuisiällä. Taisi olla vuosi 2007 kun hommattiin tämä, Samurai ja Alhambra ja siitä se homma sitten lähti, eikä loppua näy. Menolippu Eurooppaa on pelattu joka vuosi useampia kertoja, ja 50 pelikertaa on enää 3 pelauksen päässä. Aika siistiä, että Leokin osaa jo täysin pelata ilman apuja. Ihan ei vielä pärjää reittikokonaisuuksien suunnittelussa, mutta hyvin lähellä ollaan.


Nmbr9


Kirjastosta pelkkää reittausta varten lainattu Nmbr9 on osoittautunut pienehköksi hitiksi ja kymmenen pelikertaa on jo täynnä. Karanteeniajaksi meille lainaan jäänyt peli ei ole siis todellakaan jäänyt pölyttymään. Hauska aivojumppa, jossa Leo on yllättävän hyvä. Tässäkin meidän pelisetissä nappasi voiton yhden pisteen erolla.

Onnennopat


Jossain vaihtokasassa meille johkaantunut Onnennopat on 5-vuotiaalle superhauskaa noppailua. Leolla on laskeminen ja riskinottokin jo hyvin hallussa, joten tässäkään pelissä ei tarvi minkäänlaista tasoitusta antaa. Ja onhan tämä ihan pelikin, ei pelkkää nopanheittoa, vaan ihan järkeviä valintojakin. BGG:ssä Onnennopat on nimellä Sharpshooters.



Pitch Car 


Pitch Carissa tehtiin lyhyehkö 10 palan rata, jota sitten pelattiin 5 kierrosta. Käytössä oli tuttu "pity shot" -house rule, jossa viimeisenä oleva saa toisen neppauksen, jos ei ohita ketään. Tällä saa aina tasaisia matseja ja niin nytkin. Nimittäin kaikki kolme pääsivät maaliin samalla vuorolla, mikä meidän peleissä tarkoittaa sitten tasuria.

Pitch Caria on meillä pelattu 10 vuotta kaikenlaisilla peliporukoilla. Vähän huomaa, että jotain pientä muutosta on paloissa tapahtunut, kun pientä porrasta tulee joissain liitoksissa. En tiedä voiko asialle mitään, mutta onhan se vähän ärsyttävää kun tietyissä kohdissa aina hyppää ulos radalta. Tietenkin sitä voi yrittää välttää vaihtelemalla paloja rataa tehdessä kunnes löytyy tasaisimmat liitokset.
Onko jollakulla jotain taikatemppua tähän?

Ei kommentteja: