Edellisessä merkinnässä alkanut suuntaus pois hittipeleistä jatkuu. Parina viimeisenä päivänä on pelattu Menolippu: Eurooppaa, Mykerinosta, Carcassonne Kivikautta, Alhambraa ja Tom Tubea.
Maanantaina pelailemassa olivat Mari, Annamaria, Thiago, Jarmo, Heidi ja allekirjoittanut. Tällä porukalla pelailtiin Alhambraa ja Menolippua. Molemmat olivat mukavaa vaihtelua uusista peleistä ja hyviä pelattavia uusien pelaajien kanssa. Tuntuu, että meidän perusporukalla pelaaminen on nyt jo kuukausien ajan mennyt niin, että aina kun on hommattu joku uusi peli, niin sitä on sitten hakattu koko ajan, kunnes on tullut uusi. Eli aika vähän on pelailtu niitä "vanhoja hyviä pelejä", tai oikeastaan todella vähän. Mitä nyt Avista löytyi laatikosta, ja sitä sitten sata peliä.
Eilen sitten pelasin Heidin kanssa Tom Tuben (Mari ja Heidi pelasivat toisen kaksinpelin). Myös Mykerinos pelattiin pitkästä aikaa - oikein ei muistissa edes säännöt olleet, joten vähän meni prätäämiseksi, mutta noin kolme varttia siinä vain meni, ja heti teki kyllä mieli ottaa tätä enemmänkin pelattavaksi. Näitä helmiä hyllyssä on useampiakin, ja varsinkin Mykerinos on sen verran lyhyt peli, että sopii moneen väliin ihan semivälipeliksikin.
Jarmo innostui myös Carcassonne:Kivikaudesta ja sitä varmasti tulee pelattua lisää ainakin tällä porukalla (Jarmo ja Mari tykkäävät kovasti). Mulle taisi olle kolmas tai neljäs peli, ja yhtä mones tappio. En vissiin vaan osaa.
Toki välissä on ehditty yksi Reiskakin ottaa (Jarmo voitti suht niukasti). Tänään on tarkotus ottaa ainakin pari muutakin näistä "unohdetuista" peleistä - ja ehkä muutaman päivän tauon jälkeen jo Dominionkin taas maistuu...
torstai 20. marraskuuta 2008
maanantai 17. marraskuuta 2008
Erilainen lautapeliviikonloppu
Tulipahan taas pelailtua jos jonkin sorttista peliä kun kokoonnuttiin isommalla porukalla Hakoniemen leirikeskuksessa. Peliporukan ydintä edustivat allekirjoittaneen lisäksi Jarmo, Jussi, Mari, Olli ja Tarmo. Muita tuttuja naamoja olivat Annika, Jukka, toinen Tapani ja Visa ja lisäksi paikalla myös Tampereen Yliopistolta Amanda, Annamária, Chris, Doudou, Stephanie ja Thiago. Pelaajia oli siis paljon, ja vaikka kaikki eivät valtavan innostuneita peleistä ainakaan koko ajan olleetkaan, niin runsaasti tuli pelailtua.
Koko porukalle venyviä pelejä ei meiltä löydy, joten turvauduttiin lautapelien ulkopuolelta Celebrity Gameen jossa pelaajille teipataan nimi otsaan ja he koittavat kysymyksillä selvittää keitä ovat. Toinen, johon saatiin kaikki mukaan oli sanapeli, jossa seitsemän kategorian slotit tuli täyttää joka kierroksella arvotulla kirjaimella alkavalla (ja lisäpisteiden toivossa myös loppuvalla) sanalla.
Näiden lisäksi pelattiin sitten useita tavallisen menun pelejäkin. Isolle porukalle sopivista pelattiin Shadow Huntersia, PitchCaria ja 6nimmt!iä. Nämä ovat myös kaikki melko helppoja selittää ja ymmärtää, joten pelaamaan päästiin vaivattomasti ja nopeasti. Mitään valtaisaa suosiota ei mikään näistä saanut, mutta ihan suupielet ylöspäin näytti porukalla olevan. PitchCar meni vähän liikaa miespuolisille. Tytöt olivat liian varovaisia.
Korttipeleistä pöydällä kävivät myös Coloretto ja pitkästä pitkästä aikaa myös Nicht die Bohne, joka tapansa mukaan meni taas puhumalla. Ihan kivaa härnäämistä ja jäynäähän se on, pitäisi pelailla useammin. Tavallisellakin pakalla pelattiin ainakin Truccoa ja jonkinlaista nopeuspeliä, mitä en sivustakatsellen oikein tajunnut. Kaupallisista korttipeleistä myös Race for the Galaxy + Gathering Storm pelattiin kerran kaksinpelinä Jarmon ja Tapanin välillä melko vähäpisteisenä ja aika tiukkana pelinä, jossa Jarmo kutosbonuksilla ryki voittoon 2 viimeisellä kierroksella. Dominionia pelattiin myös vaihtelevilla kokoonpanoilla noin 5-6 peliä, mukaanlukien yksi viisinpeli, joka sekin tuntui onnistuvan ihan ongelmitta.
Viikonlopun pääpeliksi muodostui kuitenkin Avista, jota pelattiin joka välissä ja koko ajan yhteensä vähintään 20 peliä joka vaikeustasolla ja välillä ihan millä sattuu säännöillä. Ajanvietepelinä aivan huippuluokkaa, vaikka tietysti suomalaiskansallisilla kategorioilla ulkomaanvahvistukset eivät peliin voineet osallistua. Jostain äkkiä se Avista Pro!
Varsinaisista lautapeleistä pelattiin vain vajaa peli Galaxy Truckeria ja muutamia pelejä Pingwiniä. Erityisesti Annamária ja Thiago tosin olisivat mielellään pelailleet enemmänkin varsinaisia lautapelejä, joten tilaisuus siihenkin pitää järjestää joku toinen kerta.
Sunnuntai-illan kunniaksi täräytettiin vielä kolminpelinä Puerto Rico, joka on alkanut viime aikoina houkuttaa taas. Oli kiva saada peli pöydälle, vaikka itse jäinkin pahasti jalkoihin.
Voi olla, että joku peli vielä unohtuikin, mutta olihan sitä jo tuossakin.
Koko porukalle venyviä pelejä ei meiltä löydy, joten turvauduttiin lautapelien ulkopuolelta Celebrity Gameen jossa pelaajille teipataan nimi otsaan ja he koittavat kysymyksillä selvittää keitä ovat. Toinen, johon saatiin kaikki mukaan oli sanapeli, jossa seitsemän kategorian slotit tuli täyttää joka kierroksella arvotulla kirjaimella alkavalla (ja lisäpisteiden toivossa myös loppuvalla) sanalla.
Näiden lisäksi pelattiin sitten useita tavallisen menun pelejäkin. Isolle porukalle sopivista pelattiin Shadow Huntersia, PitchCaria ja 6nimmt!iä. Nämä ovat myös kaikki melko helppoja selittää ja ymmärtää, joten pelaamaan päästiin vaivattomasti ja nopeasti. Mitään valtaisaa suosiota ei mikään näistä saanut, mutta ihan suupielet ylöspäin näytti porukalla olevan. PitchCar meni vähän liikaa miespuolisille. Tytöt olivat liian varovaisia.
Korttipeleistä pöydällä kävivät myös Coloretto ja pitkästä pitkästä aikaa myös Nicht die Bohne, joka tapansa mukaan meni taas puhumalla. Ihan kivaa härnäämistä ja jäynäähän se on, pitäisi pelailla useammin. Tavallisellakin pakalla pelattiin ainakin Truccoa ja jonkinlaista nopeuspeliä, mitä en sivustakatsellen oikein tajunnut. Kaupallisista korttipeleistä myös Race for the Galaxy + Gathering Storm pelattiin kerran kaksinpelinä Jarmon ja Tapanin välillä melko vähäpisteisenä ja aika tiukkana pelinä, jossa Jarmo kutosbonuksilla ryki voittoon 2 viimeisellä kierroksella. Dominionia pelattiin myös vaihtelevilla kokoonpanoilla noin 5-6 peliä, mukaanlukien yksi viisinpeli, joka sekin tuntui onnistuvan ihan ongelmitta.
Viikonlopun pääpeliksi muodostui kuitenkin Avista, jota pelattiin joka välissä ja koko ajan yhteensä vähintään 20 peliä joka vaikeustasolla ja välillä ihan millä sattuu säännöillä. Ajanvietepelinä aivan huippuluokkaa, vaikka tietysti suomalaiskansallisilla kategorioilla ulkomaanvahvistukset eivät peliin voineet osallistua. Jostain äkkiä se Avista Pro!
Varsinaisista lautapeleistä pelattiin vain vajaa peli Galaxy Truckeria ja muutamia pelejä Pingwiniä. Erityisesti Annamária ja Thiago tosin olisivat mielellään pelailleet enemmänkin varsinaisia lautapelejä, joten tilaisuus siihenkin pitää järjestää joku toinen kerta.
Sunnuntai-illan kunniaksi täräytettiin vielä kolminpelinä Puerto Rico, joka on alkanut viime aikoina houkuttaa taas. Oli kiva saada peli pöydälle, vaikka itse jäinkin pahasti jalkoihin.
Voi olla, että joku peli vielä unohtuikin, mutta olihan sitä jo tuossakin.
keskiviikko 12. marraskuuta 2008
Uutta matoa koukkuun
Jep, saatiin uus mato koukutettua (ainakin alustavasti) pelailuun. Jaakko körötteli bussilla Haukkamäenkadun peliloukkuun ja joutui heti Blue Moon Cityn piinapenkkiin. Toisena pelinä lätkittiin vielä Mamma Mia!
Kävi aika jännästi ilmi, että vaikka Jaakko on melko lailla uusi lautapelailija, mutta korttia on lätkinyt paljonkin, niin Blue Moon City osoittautui paljon helpommaksi selittää ja oppia uudelle pelaajalle. BMC:n säännöt ovat yksinkertaiset ja peli virtaviivainen, kuten monet muutkin Knizian pelit (Babel yms.), joten ne jäävät kerrasta päähän. Itse asiassa jos oikein muistelen, niin eipä ole toista yhtä hyvin kerralla opittua peliä vastaan tullut.
Peli meni supertasaisesti, ja olin jo hyvin lähellä tiputtaa Marin ykköspallilta ensimmäistä kertaa, mutta yhden vuoron päähän se jäi. Tai itse asiassa olisin voittanut, jos olisin vain viimeisellä 3 kierroksella saanut yhdenkin keltaisen bonuskortin, jotta olisin voinut rakentaa obeliskia kahdesti kerralla. Kristalleja olisi ollut taskussa tarpeeksi. Lopulta Mari siis voitti ja minä ja Jaakko jäimme yhden laatikon päähän.
Mamma Mia on päällisin puolin yksinkertainen, ja kokeneen pelaajan on se "helppo" selittää, mutta taktisesti peliä ei ole tainnut oikeastaan kukaan ensimmäisellä kierroksella ymmärtää tarpeeksi, jotta olisi pärjännyt. Jännä juttu, että olettaisi tämän olevan vain kevyt läpsyttely, jonka nyt oppii heti. Mutta kyllä se melkein ainakin sen pari peliä ottaa ennen kuin pärjää tasavertaisesti. Toisaalta peli kestää 10 minuuttia, joten oppiihan sen siinä.
Tässä otin revanssin ja vein voiton kiitettävällä seitsemän pizzan saaliilla (kahdeksasta).
Kävi aika jännästi ilmi, että vaikka Jaakko on melko lailla uusi lautapelailija, mutta korttia on lätkinyt paljonkin, niin Blue Moon City osoittautui paljon helpommaksi selittää ja oppia uudelle pelaajalle. BMC:n säännöt ovat yksinkertaiset ja peli virtaviivainen, kuten monet muutkin Knizian pelit (Babel yms.), joten ne jäävät kerrasta päähän. Itse asiassa jos oikein muistelen, niin eipä ole toista yhtä hyvin kerralla opittua peliä vastaan tullut.
Peli meni supertasaisesti, ja olin jo hyvin lähellä tiputtaa Marin ykköspallilta ensimmäistä kertaa, mutta yhden vuoron päähän se jäi. Tai itse asiassa olisin voittanut, jos olisin vain viimeisellä 3 kierroksella saanut yhdenkin keltaisen bonuskortin, jotta olisin voinut rakentaa obeliskia kahdesti kerralla. Kristalleja olisi ollut taskussa tarpeeksi. Lopulta Mari siis voitti ja minä ja Jaakko jäimme yhden laatikon päähän.
Mamma Mia on päällisin puolin yksinkertainen, ja kokeneen pelaajan on se "helppo" selittää, mutta taktisesti peliä ei ole tainnut oikeastaan kukaan ensimmäisellä kierroksella ymmärtää tarpeeksi, jotta olisi pärjännyt. Jännä juttu, että olettaisi tämän olevan vain kevyt läpsyttely, jonka nyt oppii heti. Mutta kyllä se melkein ainakin sen pari peliä ottaa ennen kuin pärjää tasavertaisesti. Toisaalta peli kestää 10 minuuttia, joten oppiihan sen siinä.
Tässä otin revanssin ja vein voiton kiitettävällä seitsemän pizzan saaliilla (kahdeksasta).
sunnuntai 9. marraskuuta 2008
Yahtzee, Yatzy vai Scandinavian Yatzy?
Tälläkin porukalla on tullut jokunen kerta tota jatsia väännettyä jos jonninmoisilla säännöillä, mutta vasta tänään mulle selvis, että me ei olla koskaan käytetty alkuperäisiä sääntöjä tai pisteytystä. Meillä on käytössä niin sanottu Scandinavian Yatzy (eikä sekään oikein), joka itse asiassa poikkeaa melko paljon oikeasta Yahtzeesta.
Oikean Yahtzeen (nimi muuten tulee siitä, että keksijä pelasi sitä jahdillaan vaimonsa kanssa) pisteytys eroaa meidän variantista seuraavasti:
Että semmosta, kiva huomata 500 pelin jälkeen että on pelannut eri peliä, ja sitäkin väärin!
Oikean Yahtzeen (nimi muuten tulee siitä, että keksijä pelasi sitä jahdillaan vaimonsa kanssa) pisteytys eroaa meidän variantista seuraavasti:
- yläkerran bonus on 35 pistettä
- paria ja kahta paria ei ole ollenkaan!
- kolmosten ja nelosten pisteytykseen lasketaan myös "hainopan" silmät, eli kaikkien viiden nopan (max siis 29p)
- täyskädestä saa aina 25 pistettä
- pieni suora on 4 nopan suora ja siitä saa aina 30 pistettä
- iso suora on 5 nopan suora ja siitä saa aina 40 pistettä
- yahtzeesta saa 50 pistettä, ja jos heittää toisen yahtzeen se on pakko laittaa yläkertaan jos sen paikka on vielä auki, jos ei niin saa laittaa alakertaa haluamaansa paikkaan. Pisteet ovat normaalit yllä olevat + 100 bonuspistettä yahtzee-laatikkoon.
Että semmosta, kiva huomata 500 pelin jälkeen että on pelannut eri peliä, ja sitäkin väärin!
lauantai 1. marraskuuta 2008
Blue Moon City
After couple of weeks (maybe months) that the box was standing on the shelf, we finally opened Blue Moon City to play. Pretty nice :)
It's is a quick game (we took about an hour to play the first game, including reading the rules and stuff).
I liked it because it is straightforward, we do quick turns and it is possible to plan the next turn ahead. Tapani surprised me in the end of the game, by playing cards that would give him the ability to do extra actions. I almost lost the game because of that.
But of course I won :)
Mari
It's is a quick game (we took about an hour to play the first game, including reading the rules and stuff).
I liked it because it is straightforward, we do quick turns and it is possible to plan the next turn ahead. Tapani surprised me in the end of the game, by playing cards that would give him the ability to do extra actions. I almost lost the game because of that.
But of course I won :)
Mari
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)