Tiistaina oli taas aika heijastavien ikkunoiden ja lentolaitteiden. Pelaamassa Jani, Saku, Tare ja Opa. Sakulle peli oli ensimmäinen, joten sessio alkoi taas kerran sääntöjen läpikäymisellä. Osin tästä syystä peli oli taas massiivinen kestoltaan, eli lähemmäs neljä tuntia kaikenkaikkiaan.
Alkustrategioita nähtiin useita eri tyyppisiä. Kaikki tietty otti matskua ekaks, mutta muuten oli variaatiota yllin kyllin. Jani teki perus upgrade-robo -startin, Olli sooloili ottamalla rahan ja äijän, Saku otti ison labran ja päivitti sen, ja Tare otti rahaa ja ison labran.
Peli eteni suht normaalisti. Osa keskittyi heti aluks vähän isompiin keksintöihin, toiset keräs pieniä hikikuppapaskoja (tai ainakin Opa keräs), verstaalla ja akatemias oli totutusti kuhinaa, joskus jopa överiksi asti. Leonardovuoro kiersi tässä pelissä selvästi enemmän kuin aikaisemmissa, eli sen merkitys alkoi jo tulla pelaajille selväksi. On se vaan kova jätkä.
Pelin aikana tuntui puolivälin paikkella siltä, että Jani dominoi koko palettia. Janille tuli yks supervuoro, kun se sai kymmenellä rahalla kaks robottia ja kolme ukkoa. Muutenkin tuntui Janilla olevan koko ajan "pullat uunissa". Kutos kierroksella Jani kävi vielä räpläämässä pakkaa, jolloin näytti jo tosi vahvalta. Seiska kierroksella sitten hamuttiin resursseja mahdollisimman paljon, ehkä jopa liiaksi, tai ainakin liian kalliilla. Ehkä Janin peli siinä hieman kärsi. Tare kävi vielä räpläämässä pakkaa seiskakierroksen päätteeksi.
Kun sitten parit kehityskierrokset oli takana, alettiin perkaamaan pisteitä. Janilla 31, Opalla 32, Tarella 39 ja Sakulla huikeat 54. Siinä sitten pähkäiltiin, että millä vitulla. Mutta kyllä Sakulla vaan oli hallussaan niin raakasti keksintöjä, ja tietysti oli keksinyt muitakin, että ei se sitten mikään yllätys pitänyt olla. Janin romahtaminen hyvältä näyttävästä tilanteesta oli hieman yllätys. Siinä kostautui ehkä yltiöpäinen resurssienhaalinta. Täytyy muistaa, että käteen jäävään resurssiin satsatut rahat ovat menetettyjä voittopisteitä lopuksi. Eli malttia vaaditaan.
Siinä kun sitten vielä pohdittiin Leonardoa yleisesti, niin edelleen vakuuttuneempia oltiin, että kyllä on huippu peli. Minkään näköistä peliä heikentävää kaavamaisuutta ei ole edelleenkään huomattavissa. Koska peli on aika vahvasti interaktiivinen, pitää omaa strategiaa (jos sellaista edes on) ja taktiikkaa säätää koko ajan tilanteiden mukaan. Loppupeliä hieman kritisoitiin, että voisiko siihen kehittää jotain muutosta (esim uudet keksinnöt 9 kierroksellakin, tai resurssien keräämisen jatkaminen 8 kierroksella), mutta originaalisäännöillä varmasti vielä jatketaan ainakin muutama peli, ennen kuin variantteja tosissaan harkitaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti