tiistai 13. lokakuuta 2009

Lisää myöhännäisherännäisiä

Terveppä teille.

Vetäistään tähän nyt toinenkin neitsytposti peräjulkkaa. Pieni pohjustus syistä ja seurauksista: Tapani haukkui Harrin ja Markku on tässä.

Eli siis aivan yhtälailla kuin edelliselläkin puhujalla, alussa oli Monopoli. Tai no, IHAN ensimmäinen lautapelikokemus meikäläisellä oli varmaankin se perus Afrikas Stjärna. Siinäpä ne mainittavimmat melkein sitten olikin. Kolmas minkä edes muistan nimeltä, niin oli Scotland Yard ja loput kokemukset olikin sitten jotain ihan überkuraa. Mutta... sitten kun taas alkoi jokusen vuoden tauon jälkeen liikkua Harrin porukoissa, niin huomasi, että elämän lautapeliajanjakso ei välttämättä lopukaan sinne 10-15 ikävuoden huiteille.

Ei totisesti, sillä Mäen perheessä vieraillessa ovat lyhyen ajan sisään tulleet tutuiksi ainakin sellaiset tuotteet kuin: Diamant, Big Points, Dominion, Pingwin, Through The Desert, Age of Steam, Da Vinci Code ja Dominion. Onko Bandu muuten lautapeli? Peli varmaankin, mutta ei niistä pienistä puupalikoista kyllä lautaa saa. Niin ja hävettää myöntää, että sellaisetkin nimet kuin Alias ja Alfapet tuli kokeiltua vasta nyt kun on neljännesvuosisata elontietä takana. Taisi Dominion tulla muuten mainittua kahdesti, mutta on se kyllä vaan niin helvetin hyvä. Niin ja niitähän olikin ne kaksi osaa - Hovin Juonet ja se toinen, tai siis eka. Se perusversio, Paratiisin Porteilla tai joku. Kolmaskin tulossa, tai vissiin tullutkin jo, Kaukaiset Rannat (Seaside). No, niistä lisää tuonnempana. San Juan (edellisessä blogauksessa ylistetyn Puerto Ricon ryöttäsekoversio) on kanssa ihan liipasimella, mutta sitä ei olla ehditty kokeilla kuin vasta alkuasetelman ja sääntöjen luvun verran. Niin ja Trivial Pursuit tietysti on kanssa vanha tuttu, ja taas mukana kuvioissa.

Vedetään tähän nyt pieni yhteenveto ja analyysi kaikesta nähdystä ja koetusta:

Oletan että suurin osa blogisteista tietää pelit ja niiden ideat, joten en selosta sen pidemmin. En muuten ole varma, meneekö pelien nimet ja kirjoitusasu aivan oikein, mutta näsäviisaimmat varmaankin sitten korjaa.

Diamant - Ihan jees, mutta taitaa silti olla rankingin häntäpäässä. Olisi varmaan mukavempikin, jos peli ei etenisi tyyliin: *läps* "Kukaan ei vissiin lähde" *läps* "Kuka lähtee?" *läps* *läps* "Ai, sä olisit lähteny?" Ja ei, emme ole ymmärtäneet pelin ideaa väärin, vaan *läps* -efektin oli määrä symboloida kortin lätkäisemistä pöytään. Eli peliä kokeilemattomat jäsenet, älkää suotta peljästykö. Parhaimmillaan meitä taisi olla kaivoksia koluamassa kuusi hengoa, yleensä 3-4. Meikä yleensä juhlii, ja jossen, ni joku muu.

Through The Desert - Tämoli jo aika kiva. Tosin ollaan vasta pelattu sillä pienemmällä pelialueella kun ei ole pelaajia ollut ruuhkaksi asti. Kerran vedettiin kolmisin, minä, Sami ja Harri, ja kerran vedettiin Harrin kanssa head to head. Mistä en muuten pidä yhtään, kyllä pelaajia pitää olla ainakin se kolme, jos mahdollista. Tässäkin pelissä voisi jo kolmellakin pelaajalla ihan hyvin käyttää koko pelilautaa. En muista kuka vei ton kolminpelin, mutta meikä vei ainakin kaksinpelissä Harria. Tosin senkin tuloksen ratkaisi vain yksi ainoa idiot-siirto by Hapa. Seurauksena puolet pelialueesta eristetty by meikäläisen karavaani. No ei nyt ihan mutta melkein.

Da Vinci Code - No just kun pääsin mainostamasta kaksinpelejä. Ei tästä sen enempää, Hapan kanssa ollaan muutamasti koitettu. Melko tasan voitot, fifty-sixty varmaan jommankumman hyväks. Muuten hyvä peli, mutta vähä huono.

Pingwin - Kaikessa yksinkertaisuudessaan iha huippu. Jokunen kerta ollaan kokeiltu, parhaimmillaan neljän pelaajan voimin: minä, Hapa, Zalina ja Viitazalon Zami. Viona ep o kokkeillu, ainakaan mun läsnäollessa. Ei kai tykkää yhtään, kun toisen pelaajan pelin kuseminen on niin raakaa touhua. Mutta mie tykkään, on mukava ja nopee. Teema on kyl vähä turhankin lapsellinen, mutta ulkonäkö pettää.

Big Points - No tämon miltei se kaikkein yleisin mitä pelaamma. Nopee ja mukava tämäkin ja vaatii kivasti hoksottimia ja toisten mieliin tunkeutumista - tai sitten niitä mustia nappuloita. Itse laskeskelen omat ja muitten siirrot parin vuoron päähän, ja yleensä laskenkin oikein, mutta sitten ne muut pelaavat aina päin helvettiä. Noh, siinäpähän laskeskelen. Kahvituopin lomassa oikein mukava viete.

Bandu - tornia pystyyn ja korkein voittaa, ellei rojahda. Palikat on kummia, mutta erikoisia. Toimii. Suosittelen erityisesti aamuihin, jolloin on kaamea CANUCKS (lontoolaisittain GUNNERS), vapina tuo mukavasti lisähaastetta. Joku vaivanen 26 cm on varmaan isoin, mitä meitin kekkereissä on noussu.

Alfapet - notännykaikkitietääjasiitäeisenkummempaaJOOSEURAAVA.

Trivial Pursuit - Allekirjoittaneen ylivoimaa nyt ja ikuisesti. Harri on kyllä uhkaillu joskus istuttaa Tapanin samaan pöytään, mikä on kyllä hillinny meikäläisen nöyryytyshaluja huomattavasti.

Age of Steam - Harri sitten kokeili kerran kepillä jäätä, ja yritti perehdyttää mun ja Sampan tämmösiin keskiraskaisiin peleihin. Tai ei se musta niin ollu huolissaan, mutta ku tuolla toisella termiitillä leipoo hermot jo ku yrittää päntätä kaaliinsa Ranskan Ligue 1:sen mestarit vuosilta 2002-2008. Ja olihan se jo sekoomispisteessä, näki kai sen ny päällepäin. Mutta kyllä se saakeli vaan kesti loppuun asti, ja anto viä loppusavujen aikana ihan asiallista palautettakin, eli jo tänkin perusteella laatupeli. Heti tän jälkeen Harri kyl pelotteli meitä jo Through The Agesillä, minkä tää huruosasto on saanu kait kestään rapiat 8 tuntia. Kai siinä ste mitään.

Alias - Niin, tätäkään en tosiaan ollu koittanu ennen kuluvaa syyskesää. Muutaman kerran ollaan vedetty, viime aikoina ei juurikaan. Aluks vedimme vakiotiimeillä Markku-Sami ja Hapa-Viona, mutta sittemmin rupesimme myös harrastamaan parinvaihtoa. Samilla on muuten HYYTÄVIÄ aivolukkoja. Paras esimerkki on varmaan se, kun koko jätkä meni selittäessä jumiin, suusta tuli vaan "R-R-R-R-R-R-R-R-R", käsi vatkas rinnan korkeudella ja kaveri tärisi niinku olis vedetty muutama kilotuhatta volttia kehon läpi. Onneks mä sit kuitenki lopulta tajusin et Haarniskaahan se hakee. Yks parhaista oikein arvatuista selityksistä muuten, mitä oon muilta kavereilta kuullu, ni on kyllä "Lontoon pääkaupunki?" - "New York". Ja kyllä, asianosaiset olivat naissukupuolen edustajia. Savosta.

Dominion - Ei, mä teen tästä kyllä oman postinsa...

...huomiseen!

Kysymyksiä ja tarkennuksia ja muita tuntoja saapi tiedustella. Ehkä vastaan, ehkä en.

5 kommenttia:

Tapanote kirjoitti...

Herätin sitte Marin ku luin tätä postia ja repesin ääneen. Vedet tuli silmistä pikkuhiljaa koko ajan vuolaammin.

Aluks oli ihan normaalia jutustelua, mutta sitte alko tulla niin hämärää kuvailua peleistä, että alko Pösönkin jutut tuntua selvin päin kerrotuilta (no yhtään papauumamamaumauta ei tullu).

Ja tosiaan kun tarpeeks pelaa niin huomaa, että vaikka kuinka itte tietäis mitä muut tekee niin silti ne tekee joskus sen vielä tekee.

Mutta etsä keksi haarniskaa tosta!

Jarmo kirjoitti...

Voi saatina! Tuo Samin "lukko" oli parasta, mitä oon hetkiin lukenu! (WTF collective kuunnellaan, ei lueta)

Black Raider kirjoitti...

Aika välitöntä tekstiä. Alotin eilen ehtoomyöhään lukeen väsyksis, ku huomasin uuden viestin tulleen. Jo alkumetreillä kuitenki kävi selville, että tää kannattaa jättää aamuks, ku on virkeempi olo. Ja kyllä kannatti.

Elaijah Kimbalei kirjoitti...

Heh, meni kyl tohon kirjottamiseen yllättävän paljo aikaa. Ja mä ku kuvittelin tekeväni opinnäytetyönikin ihan jossain viikossa tai puolessatoista. Vois senki jo alotella.

Siitä Aliaksesta, noh, saihan se raukka kyl sanottua "...r-r-r-r-RITARI!!!!" sinne loppuun. En mäkään nyt ihan NIIN hyvin vielä sitä kaiffaria lukea osaa.

Tosiaan Dominionista pistän vielä oman juttunsa ku tuo olis venähtäny luvattoman pitkäks muuten (ellei oo jo).

Ja ne Ranskan mestarit on muuten:
2002 Olympique Lyonnais
2003 Olympique Lyonnais
2004 Olympique Lyonnais
2005 Olympique Lyonnais
2006 Olympique Lyonnais
2007 Olympique Lyonnais
2008 Olympique Lyonnais

Black Raider kirjoitti...

Heh! Tuo kommentointi vielä paransi alkuperästä juttua entisestään. Aukes tua Ranskan mestarijuttuki =)

Ja r-r-r-...

Ja ei kai juttu voi koskaan olla luvattoman pitkä. On kans koetellu muutaman kerran rajoja (lähinnä omiani).