Nyt on sitten testattu lautapelailua maailmankuulussa (tai ainakin saksankuulussa) brettspielwelt.de -pelipalvelussa, jota ammattipiireissä myös leikkisästi BSW:ksi kutsutaan. Testissä oli kolminpelinä Dominion (Tapani, Heidi ja Olli) sekä piiiiitkästä aikaa pelattu Caylus (aka Iso-C, The Great White Caylus, Caylus the Merciless, The God, jne...), jossa Tapani ja Olli ottivat kaksinpelissä mittaa toisistaan. Heidi vei Dominionin noin pistein 41-30-22, Ollin ollessa toinen. Caylusta tyypitettiin tiettävästi ensi kertaa kaksinpelinä ja pisteet olivat n. 122-108 Ollin eduksi. Sinänsä kaksinpelinä ihan OK, vaikka itse pelaan kyllä lähes mitä peliä tahansa mieluummin maksimipelaajamäärällä kuin kahdestaan. Ja ei varmaan oikean pöydän ääressä Caylusta kaksinpelinä jaksaisi, tai ainakin mieluummin valitsisi varmaan jonkun toisen pelin.
Mutta mennään itse nettipelailuun. Molemmat pelit oli varsin sujuvasti toteutettu, eikä pelien nettimekaniikan omaksumiseen juuri mennyt aikaa. Kaikki toimi loogisesti, vaikkakin joihinkin asioihin tuli heti itsellä mieleen "parannusehdotuksia". Toki varmasti muutaman kerran jälkeen ei ole mitään ongelmia pelaamisessa, mutta kuitenkin miksi tehdä asiat "huonosti" ja totutella niihin, kun asiat voisi tehdä "paremmin", jolloin ei tarvitsisi niin kovin totutella. Mutta ei suurempaa valittamista.
Yksi keskeisistä positiivisista asioista oli molempien pelien jouhevuus. Koska kone hoitaa kaiken korttien plääräämisestä vuorojen seuraamiseen ja pisteytyksiin, ei itse tarvitse vaivata näillä asioilla päätään. Kaiken älyllisen tarmonsa voi suunnata strategioiden ja taktiikoiden laatimiseen ja toteuttamiseen. Lisäksi tietysti peli nopeutuu huomattavasti, kun turha räknääminen jää vähemmälle. Ja toki paskanjauhantakin chatin välityksellä on niukkaa, joten turhanpäiväistä lätisemistä ei tule niin paljoa harrastettua, mikä nopeuttaa pelitapahtumaa.
Dominion toimi käytännössä aivan samalla tavalla netissä kuin livenäkin. Vuoroihin liittyvät korttien plääräämiset, vilauttelut, keräämiset ja muut vilahtavat ruudulla niin, että toisen tekemiä toimia vuorojen aikana ei edes aina huomaa. Eli täsmälleen samalla tavalla kuin livepelissäkin. Toimintoihin liittyvät korttien vaihdot, nostot ja muut tapahtuvat kätevästi ja esim. vaihdettavien korttien valinta on toteutettu loogisesti. Jos jotain käyttöliittymästä johtuvia mokia syntyy, johtuu ne pelaajan omasta huolimattomuudesta. Ja mikä parasta, sääntöjen vastaiset toimet eivät ole mahdollisia, edes vahingossa.
Cayluksesta jäi päälimmäisena mieleen pelin helppous ja keveys. Ja ei, en ole kännissä! Käyttöliittymä oli tässäkin selkeä, ja oikeastaan missään kohtaa ei olllut epäselvyyttä siitä, mitä pitäisi tehdä tai mikä vaihe on menossa. Juuri Cayluksessa menee aika paljon aikaa, kun vuoroa lähdetään perkaamaan, kerätään resursseja, rakennellaan jne. Nettipelissä kaikki hoituu nopeasti. Samoin ei koskaan jää ainakaan mitkään rahat, pisteet tai kuutiot ottamatta, mikä on kyllä aika merkittävä tekijä tässä pelissä. Turhan usein livepelissä tulee eteen tilanne, jossa arvuutellaan, että "sainko pisteen tuosta", "otinkohan jo nuo rahat" tai "muistinkohan ottaa tuon kuution". Automatiikan mukana olo oli Cayluksessa vielä paljon mukavampaa kuin Dominioninissa.
Peli kesti vain 100 minuuttia, mikä on Cayluksesta puhuttaessa meidän piirissä sensaatio. Onhan sekin enemmän kuin livepelin paketin kyljessä mainittu 45min/pelaaja (vai kuinka se oli), mutta viime peleistä olikin vierähtänyt Tapanilla melkein puolitoista vuotta ja itselläkin 9 kuukautta. Jotenkin tuntuu, että peliaika ei olisi todennäköisesti kasvanut tuota 45 minuuttia, vaikka yksi pelaaja enemmän olisi mukana ollutkin. Kuitenkin pelaajien lisääntyessä vaihtoehdot vähenevät, joten päätökset nopeutuvat, jolloin useammin pitää "ottaa se mitä tarvitsee" tai "se mitä sattuu saamaan". Toisaalta tietysti pitää useammin pohtia, että mitä sitä oikeastaan tarvitsee nyt tai kohta, joten enpä sitten tiedä.
Tapanin kanssa mietittiin, että Cayluksen moninpeissä ei pitäisi lähteä rakentamaan mitään usean kierroksen yksityiskohtaisia suunnitelmia, koska ne eivät kuitenkaan sellaisenaan toteudu. Ja jos joka kierroksella, tai peräti jokaisen äijjän laiton yhteydessä pitää miettiä kaikki uudestaan, ei ole ihme, että pelit kestävät. Taktisuus ja tilanteisiin reagoiminen pitkälle viedyn vuorokohtaisen suunnittelun kustannuksella on mielestäni tervetullutta, melkeimpä kaikissa peleissä. "Strategia" toki määrittää pelin suunnan ja pitkän linjan suunnitelmat, mutta suunnitelmien toteutus pitäisi ehkä mennä enemmän "musta tuntuulla" ja tilanteisiin reagoimisella. Ja onhan se palkitsevampaakin tehdä huippuja taktisia siirtoja, kuin huomata megapisteet tuottavan ja voiton varmistavan kymmenen siirron suunnitelman kusevan yhden unohtuneen siirron takia.
Kaksinpelissämme ei tullut oikeastaan yhtään kohtaa, missä olisi mietitty paria minuuttia kauempaa yksittäistä siirtoa. Ja jotenkin peli sujui niin jouhevasti, että ei edes tuntunut siltä, että olisi tarvinnut miettiä pitkään. Toisaalta tietysti kaksinpelissä on paljon enemmän hyviä vaihtoehtoja tarjolla, jolloin on myös helpompi muuttaa taktiikkaa, reagoida tilanteisiin ja jättää toimintoja myöhemmäksi, kun ei ole pakko saada kaikkea heti. Näin ollen peli sujuvoituu selvästi. Lopulta Cayluksesta, ja etenkin nettiversiosta, jäi pitkästä aikaa pelattuna hyvät fiilikset. Tätä lisää!
Muutenkin nettipelaamisesta jäi hyvä maku suuhun. En missään mielessä näe sitä lautapelimättöjen korvaajana, vaan pikemminkin täydentäjänä ja välineenä, jolla pelaamista voi lisätä. Tuskin ainakaan kovin herkästi lähden tuntemattomien lautapelinördejen kanssa pelailemaan, vaan edelleen pelaan mieluummin tuttujen kanssa, sillä netinkin välityksellä on kiva pelata niin sanotusti hyvässä seurassa. Nettipeli on oiva keino murtaa maantieteelliset rajat ja tehdä lautapelailusta viikottainen, tai edes kuukausittainen tapahtuma, mikä ainakin itselle tahtoo muuten jäädä haaveeksi. Ja koska porukka muutenkin hengaa meses ja netis koko ajan, niin luulisi omastakin peliporukasta ainakin muutaman pelaajan olevan aina silloin tällöin valmiina pelivääntöön. Ja jos rajoittaa pelaamisen oman porukan keskuuteen, ei tule varmaan sorruttua siihen, että pelit tulisi pelattua puhki. Riskinä on toki se, että pelattuaan tiettyä peliä netissä, sen nostaminen pelipöytään saattaa tuntua epämiellyttävältä pelin valmistelun, pyörittämisen ja pois keräämisen (näennäisen?) vaivan takia.
Peleistä etenkin Cayluksen tyyppiset megamättöväännöt soveltuvat erinomaisesti nettipelamiseen, koska ne hyötyvät ehkä eniten nettipelin automatiikan tuomasta pelin sujuvuuden lisääntymisestä, pelitempon nopeutumisesta ja peliajan lyhentymisestä. Lisäksi tällaisten pelien mättömäisyyden takia ne jäävät usein peli-illoissa hyllyyn, joten nettipelaaminen antaa niille uuden mahdollisuuden. Ja tietysti samalla livepeli-ehtoina voi keskittyä nopeampiin ja kevyempiin peleihin. Mutta ei saa silti tehdä hätiköityjä johtopäätöksiä ja menettää toivoaan, Caylusmättö livenä tulee vielä... muahhaahahahaaa!
11 kommenttia:
Yhdyn Black Raiderin kommenteihin suurelta osin. Itse jopa olin sitä mieltä, että pelien toteutukset olivat aika täydellisiä. Toki parannettavaa aina löytyy kaikesta, eikä oma silmä voi miellyttää kaikkia ja toisinpäin.
Ainut isompi miinus tulee BSW:n näennäisestä sekavuudesta, mikä toisaalta varmaan johtuu sen saksankielisyydestä ja siitä, että se on rakennettu vastoin Microsoft-normeja. Luultavasti muutaman pelikerran jälkeen käyttöliittymään tottuu jo paremmin. Tähän mennessä kokeiltuja siis vasta Dominion ja Caylus sekä Carcassonne Kivikausi ja joskus pari vuotta sitten kokeilin San Juania.
Ajattelin eilen itsekin kirjotella lautapeli- ja tietokoneversioiden eroista, mutta loppujen lopuksi ne jäivät aika vähiin. Kyllä ainakin Dominionin ja Cayluksen pelitilanne on niin lähelle samanlainen kuin aito, että ainakin oman peliporukan kanssa Caylus on Caylus jne. Toki paskanjauhanta ja ääneen ajatteleminen oli vähäisempää, mutta kyllä siinä chätis oli pelien aikana helvetistä äksöniä =) Tietty vois pelata vielä mikkien kans, mutta onko se sittenkään tarpeen...
Yksi elementti mikä jää melko pitkälti toki pois on toisten "neuvominen" eli speaker actionit. Ovathan ne osa peliä, mutta toisaalta eivät aivan välttämätön, ja voihan sitä tsätissäkin sitten harrastaa jos ihan pakottava tarve on. Kiroilua ja huutamista tuntui sitäkin tulevan tarpeeksi.
Cayluksessa alussa olin tosiaan hukassa kun en muistanut muutamaa ihan olennaistakin sääntöä. En silti mitään ihan katastrofia tehnyt. Yksi täysi hasardivuoro toki tuli puolivälissä peliä kun olin koko ajan muistanut, että viskoolinvarressa voi heivata vaan 2 pykälää ja ylläri oli melkoinen ku olli tuuppaskin 3 ruutua eteenpäin sitä. Meni kullat sivu suun. Lisäksi viimeisellä kierroksella jotenkin unohdin hommata yhden kullan, joten jäi yksi kultaäijä tekemättä, minkä olisin pystynyt tekemään. Sillä ero olisi ollu noin 9 pistettä pienempi. Lisäksi omalla siirrolla pelastin ollin murhaavalta kämmiltä, jossa se olisi jäänyt ilman katedraalia. Silloin olisin voinut jopa voittaa pelin, tai ainakin olla hyvin lähellä.
Uutena testattiin Jarmon kanssa Taivaan Pilarit BSW:ssä. Aika moista arpaa oli alku kun ei muistettu MITÄÄN säännöistä. Viimisille kierroksille mennessä muistettiin ja tajutiin jo ainakin 90% säännöistä, joten seuraavasta pelistä jo voi saada ihan hyvän.
Tässä pelissä jos missä nettipelaaminen nopeuttaa ruokottomasti. On meinaan joka kierros prähnättävää oikein törkymäärä ku kerätään ukot jne. Meillä meni tohon joku 45 minsaa vaikka tipuin verkostakin 10 minuutiks välis.
Hyvä softa toi BSW! Dominionia tullu hakattua joku 40-50 kertaa jo varmaan :D Caylustakin jo kahtesti!
Ollin kanssa kunnon BSW-iltamat tänään:
Ensin erä Taivaan pilareita, jossa mä kämmäsin viimisellä kierroksella oikein kunnolla: olin potkinut kivenleikkaajan mäelle, enkä voinutkaan myydä 5 kiveäni, joista saatavilla rahoilla en sitten saanutkaan voittopisteitä. Olli voitti 50-43, eli olisi voittanut joka tapauksessa, koska menetin noin 5 voittopistettä.
Seuraavaksi pelattiin 2 Dominionia, jotka Olli molemmat vei, tosin melko niukasti, ja jälkimmäisessä olisin voittanut, jos olisin saanut vielä yhden vuoron. No nää on näitä, aina ei voi voittaa (olen pelannut nyt netissä 11 Dominionia enkä ole voittanut yhtään.)
Lopuksi vielä testattiin Lost Citiesin BSW-toteutus ja hyväksi havaittiin. Vein 3-1 erin tässä voiton. Pelit olivat suht tasasia, missään ero ei revennyt valtavaksi.
Edelleen tuntuu samalta kuin Jarmosta, että hyvä on softa, kiva pelailla, mutta kyllä silti kun Suomeen pääsen, niin aina oikean pöydän mieluummin valitsen jos mahdollista vaan.
Taas on mätätty ihan sikana. Tapani vaan ei vissiin osaa Dominionia pelata, ku 16 pelistä ei ole vielä voittoo irronnu! Eikä sen tilastot muutoinkaan kovin mairittelevilta näytä. Oliskohan sillä jotain vaikutusta, että BSW:ssä pitää pelata sääntöjen mukaan...
Joo, aika kurat tilastot on, mutta toisaalta en mä nyt oon livenäkään pelejä paljon voittanut. Jotenkin mulle jää aina se hiukan lyhyempi korsi ja huonompi arpa. Oon netissäkin melkein aina se joka häviää vähän, harvoin kuitenkaan romahdan.
Mutta tosiaan veikkaisin että se suurin syy miks netissä häviän on shakkisiirrot. Jos sellasia törkyhazardeja tekis livenä, mitä oon nyt harrastanut (kuten se Dominionissa tuhoaminen) niin kyllä siitä joku huomauttais, ja sen vois vielä perua, kun on oma vuoro. Oon niin monta kertaa tehnyt jotain puolihuolimatonta, minkä livenä on saanu vielä perua.
Toli eilinen Cayluksen iso virhe selkeästi makso kakkossijan, mutta tuskin voittoon olisin päässyt kuitenkaan. Oon kuitenkin Caylusta pelannut yleensäkin vasta 7 kertaa, joista 3 kaksinpeli netissä, joten en vaan osaa sitä loppupeliä. Jotenkin olen aina keulilla siinä vaiheessa, ja sitten muut porhaltaa ohi. En oikein tajua, että miten Tarmokin eilen veti viimeisellä kierroksellä 59 pisteestä 114 pisteeseen? Olin laskenut ennen viimeistä kierrosta, että mulla oli 79 ja saan noin 12, Ollilla oli 63, ja saa noin 20-25 ja Tarmolla 59, ja saa ehkä mahdollisesti noin 28-35 ja mun pitäis sillä voittaa. En vaan osannut arvioida sitä Tarmon yli 50 pisteen!! loppupeliä alkuunkaan. Eli se mun viskaalin siirto nyt ei vaikuttanut yleistilanteen arviointiin. Toki blokkailemalla 1-2 ukolla olisin ehkä voinut parantaa tilannetta. Toki mulla ei viimeisellä kierroksella ollut kuin 3 rahaa, joten en Tarmon voittoa luultavasti olisi mitenkään voinut estää ilman Tarmon hasardia. Ja tosiaan Ollia en lähtenyt ukoillai blokkaamaan kun olin laskenut, ettei voi mennä ohi. Ja tietysti meni noin 4 pisteellä?
Rehellisyyden nimissä myönnän kyllä että minä varmaan niitä virheitä eniten peleissä teen, ja jos ei niitä kukaan huomaa niin en oo korjannu aina vaikka olisin huomannut.
Silti pidän kiinni siitä, että en niitä tarkotuksella tee, ja varsinkin nyt nettipelissä sen on nähnyt, että jostain syystä mä teen niitä typeryyksiä ja virheitä paljon enemmän kuin muut, eikä se nyt voi johtua vaan siitä että en muista jotain sääntöjä.
Ja veikkaan vielä lisäksi, että livepelien "speaker actionit", eli ne valistuneet neuvot muilta pelaajilta vie myös pois noita pahimpia typeryyksiä. Kuvitelkaapa noita munkin pahimpia kämmejä, olisitteko "antanu" mun tehdä niitä livenä varsinkin, jos ne olis vaikuttanu teidän omaan peliinne?
Jussin kanssa testattiin BSW-uutuutena Power Grid. Alkuvaikeuksien jälkeen noin tuntiin pelattiin ja Jussi voitti ihan reilusti. Ite en edes ekalla kierroksella alottanut mistään, kun en osannu rakentaa, tai siis jotenkin onnistuin pirrastamaan rakennusvuoroni. Pikku hiljaa alkoi muistaa sääntöjä ja tajuta toteutusta. Ihan pistoolihan peli on ilman muuta. Livenä tekee heti mieli päästä pelaamaan.
Nyt on Dominionia takana noin 20 kertaa BSW:ssä. BSW-villityksen aikana olen pelannut reilut 10 kertaa livenäkin, ja ainakin omalta kohdaltani voin sanoa, että livepelaamisesta ei Dominionin kohdalla ole lähtenyt yhtään maku. Peli maistuu aina vaan ihan yhtä hyvältä, oli sitten kyseessä nettipeli tai livepeli. Tosin kokonaispelimäärä ei ole vielä ruokoton, joten sen puolesta kyllästymistä ei ole havaittavissa.
Dominion ei mulle se suosikkepeli ole netissä, mutta useimmiten silti peliin suostun.
Imperial on myös vahva nettipeli. Vielä harkitsen liveversion hankkimista, mutta tässä vaiheessa ei ihan vielä siihen riitä tuntuma.
Joo emmäkään mistään netin suosikkipelistä puhunut, jos semmosen kuvan sai (toki Dominionia mielelläni netissäkin pelaan). Päin vastoin oli tarkotus vaan todeta, että vaikka Dominionia on hakannu netis, ei livepelinäkään ole yhtään heikentynyt, ehkä pikemminkin päin vastoin. Tämä kaikki siis liittyen alkuperäisen viestin aprikointiin josko nettipelaaminen vesittäisi livepelaamista.
Lähetä kommentti