Sunnuntaina päätettiin Marin kanssa palata vuoteen 1960 ja kirjottaa historiaa uusiksi: Kennedyn ketaleen oli aika jäädä kotiin kutomaan ja Nixonin nousta omalle paikalleen presidentiksi presidentin paikalle.
Pelinä siis 1960: The Making of the President, joka on korttivetoinen alue-enemmistöpeli, eli se muistuttaa hyvin paljon samojen jannujen Twilight Strugglea, jota myös sotapeliksi kutsutaan. Vaikka pelit ovat läheistä sukua en 1960:a sotapeliksi kutsuisi, vaan se on hyvin europelihenkinen. Toisaalta 1960:ssa teema on suhteellisen hyvin esillä sotapelien tapaan, joten ei kai se vertailu ihan hatusta vedetty ole.
Peli alkaa tilanteesta, jossa Nixonilla on vahva ote lännessä ja JFK:lla idässä. Siitä alkaa kuppien keinuttelu vaa-an molemmin puolin ja taistelu käy kiivaimpana tietysti isojen osavaltioiden kuten NY:n ja CA:n hallinnasta, koska niistä eniten valitsijamiesääniä on noukittavissa. Kandidaatit liikkuvat osavaltioiden ja eri alueiden välillä kampanjoimassa (käyttämässä korttien toimintapisteitä tiettyihin osavaltioihin), esiintymällä mediassa (toimintapisteillä vaikutusvaltaa alueille), antamalla mielipiteitä tärkeisiin aiheisiin (toimintapisteitä puolustus-, talous- tai ihmisoikeusasioihin) tai toteuttamalla erilaisia historiallisia tapahtumia (korttien eventit).
Noin parin tunnin ja 8 kierroksen jälkeen käydään lopulliset vaalit, joissa kunkin osavaltion kaikki äänet saa puolelleen se, joka johtaa kussakin osavaltiossa, tai jos kukaan ei johda, se jonka puolella media on kullakin neljästä pääalueesta. Jos mediakaan ei ole puolella, jokaiselle osavaltiolle on määritelty puoli, johon se keikkaa lopussa ilman mitään panostusta.
1960 on nyt kahden pelin kokemuksella hyvä vaihtoehto Twilight Strugglelle, jos kaipaa hiukan vähemmän hankalaa peliä, jonka keston voi arvioida paremmin. Tietynlainen jännitys jää ehkä vähän puuttumaan, koska välipisteytyksiä ei ole, eikä peliä voi hävitä ennen loppua kuten TS:ssä, mutta toisaalta tässä draaman kaari kehittyy loppuun asti ja vielä vaalipäivänäkin voidaan isoja muutoksia nähdä.
Niin ja lopuksi: Mari pelin vei Nixonin ja täysin ylivoimaisesti äänin 358-179
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti