Peli-iltapäivän aluksi Saaren Mikko tarjosi nopeat kännit (lue: Cannes). Kaikki muut olivat nyyppiä, Mikko jo yhden pelin konkari. Säännöt menivät päähän (pun intended) suht hyvin, mutta eihän siitä silti kukaan muu aluksi mitään tajunnut. Pelivuoro menee lyhyesti niin, että nostetaan 3 laattaa, joista voi joko pelata kaksi laajentamaan pelilautaa TAI pelata yhden ja tehdä jotain muita itseä hyödyttäviä toimintoja. Me aloittelijat vaan lätkimme laattoja ensimmäiset 2-3 vuoroa tekemättä oikeastaan mitään, eli Mikko pääsi etulyöntiasemaan alkuvaiheessa peliä. Puolivälissä itse aloin saada kehitettyjä kamoja, eli erikoistehosteita ja tietokoneita sun muita enemmän kuin tarpeeksi, mutta tarvitsin hyvän tuurin, että pystyin niillä tekemään elokuvia, eli sitä mitä pelissä yritetään. Satuin sitten nostamaan sci-fileffa-laatan juuri sopivaan aikaan, ja sitten niitä ropisi mulle ovista ja ikkunoista ja kun viimeisellä vuorolla sain myytyä 5 leffaa vielä ylihintaan, niin yhtäkkiä nousin nollasta voittoon. En oikeastaan siis tajunnut mitään, keräsin vaan kaikkea mahdollista ja sitten hyödynsin kun paikka ilmestyi eteeni. Mikkoa lukuunottamatta muutkin tekivät pisteensä 2 viimeisellä rundilla.
Kaiken kaikkiaan kiva ja vikkelä peli, seuraavalla kerralla sitten vähän strategiaa ja nolla pistettä on tavoite.
Välipelinä Notre Dame, josta ei sanottavaa, pisteitä 82 normipelillä.
Toisena "pääpelinä" Factory Manager, jota olin aiemmin pelannut vajaan kierroksen varamiehenä, joten säännöt tiesin alustavasti. Otin strategiaksi, että otan suosista ilmaiseksi rupusijan joka huutokaupasta ja ostelen muiden jämät. Siis nolla strategiaa, optimoin vain ne romut mitä jää. Näen, että ekan pelin miellyttävyys tulee kuitenkin lähinnä siitä että oppii säännöt ja saa idean pelistä. Pärjätä voi sitten myöhemmin.
Mulle kävi säkä, että sähkön hinta pysyi alhaalla, koska kakkosvuorolla sähköä meni 9 yksikköä ja kolmosellakin vielä 6. Lopussa sain molemmat trackit täyteen 16 (tai lavat vissiin 19), ja lopputulot olivatkin komeat 320-24 sähköstä. Käteistä vaan ei ennen sitä ollut kuin rippeitä, joten lopputulos muistaakseni 314, jolla jäätiin noin kymppi voittajasta, eli Korpelan Samista.
Tätä voisin pelata vaikka heti uudelleen, ja ehkä voisi ottaa jo tavaraa myyntiin muutenkin kuin täysin arvalla. Nyt saatoin toisaalta sotkea toisten peliä sillä, että otin ihan sattumanvaraisesti joka kerta myyntiin tulevat kamat.
Kaiken kaikkiaan kiva ja vikkelä peli, seuraavalla kerralla sitten vähän strategiaa ja nolla pistettä on tavoite.
Välipelinä Notre Dame, josta ei sanottavaa, pisteitä 82 normipelillä.
Toisena "pääpelinä" Factory Manager, jota olin aiemmin pelannut vajaan kierroksen varamiehenä, joten säännöt tiesin alustavasti. Otin strategiaksi, että otan suosista ilmaiseksi rupusijan joka huutokaupasta ja ostelen muiden jämät. Siis nolla strategiaa, optimoin vain ne romut mitä jää. Näen, että ekan pelin miellyttävyys tulee kuitenkin lähinnä siitä että oppii säännöt ja saa idean pelistä. Pärjätä voi sitten myöhemmin.
Mulle kävi säkä, että sähkön hinta pysyi alhaalla, koska kakkosvuorolla sähköä meni 9 yksikköä ja kolmosellakin vielä 6. Lopussa sain molemmat trackit täyteen 16 (tai lavat vissiin 19), ja lopputulot olivatkin komeat 320-24 sähköstä. Käteistä vaan ei ennen sitä ollut kuin rippeitä, joten lopputulos muistaakseni 314, jolla jäätiin noin kymppi voittajasta, eli Korpelan Samista.
Tätä voisin pelata vaikka heti uudelleen, ja ehkä voisi ottaa jo tavaraa myyntiin muutenkin kuin täysin arvalla. Nyt saatoin toisaalta sotkea toisten peliä sillä, että otin ihan sattumanvaraisesti joka kerta myyntiin tulevat kamat.
4 kommenttia:
Kännit... eheeheheHÖHÖHÖHÖHÖHÖ!!!
"Välipelinä Notre Dame, josta ei sanottavaa, pisteitä 82 normipelillä."
Kunnei o taas miestä. "Ei sanottavaa, normipeli, 82 pinnaa". Just.
Juu, siis pelasin normipeliä, ei ollut mitään erikoisuuksia. Pisteet olivat toki hyvät, mutta kolminpelissä ne pääsee helposti nousemaan, jos muut ovat pelanneet vain muutaman pelin.
Malauta ja selittää viä.
Lähetä kommentti