Joulu 2009 #1

Ensimmäisen pelipäivän saldoa:

Iltapäivän ensimmäisenä pelinä Samurai, jossa mukana Jarmo, Petri ja allekirjoittanut. Petrille peli taisi olla ensimmäinen ikinä, mutta eipä haitannut, vaan parillä ryöttäsellä siirrolla vei koko pelin. Petri NJYT!

Sitten illemmalla kokoonnuttiin isommalla ryhmällä pelailemaan ja silloinkin pelinä Samurai, jota Ville oli huudellut jo pidemmän aikaa. Mukana siis Ville, Petri ja Markku ja meikä. Itse otin lopussa pientä riskiä, en onnistunut, ja jäin viimeiseksi. Kaikilla oli aika tasaisesti nappuloita, mutta Peten yksi 4 nappulan vuoro takasi voiton taas yhden erolla.

Ai niin, tätä ennen pelattiin pikainen Diamant, mutta siinä oli niin turhat kaivokset, että Ville vei voiton vissiin 7 timantilla?

Seuraavaksi pelattiin piiiitkästä aikaa pankruttia, eli Black Mondayta, sekin Villen tilauksena. Aika huolella oli unohdettu jo säännöt, mutta äkkiä ne luettiin. TYYKKÄÄS PETRI SIITÄ. Ja anto se muille aikaa järkeillä. Ville pelin taisi viedä aika selkeesti, Pete ja Alhonmäki myös plussalla, mä ja Markku jäätiin selvästi alle alkustäkin. Ei tää peli kyllä toimi viidellä yhtään, ihan turhan randomia, KAIKKI ehtii pankruttiin kierroksen aikana.

Samaan aikaan Mari, Jarmo ja Heidi hakkas Ricochet Robottia jonku erän.

Muut sällit lähti painaan äääännnärilläste Peten kämpille, ja Mari, Heidi, Markku ja mä jäätiin vielä pelaileen Puerto Rico. Mä lähdin raha-rakentelustrategialla, jota tuki lisurista napattu Library hyvin. Peli venähti kuitenkin pari kierrosta liian pitkäksi ja Markku ja Mari ehtivät laivata liikaa, joten voitto jäi kauas. Markku vei pisteen erolla.

Näiden eilisten pelien lisäksi pari päivää sitten Reiska Santerin, Heidin ja Marin kanssa. Ja tänään vielä Reiska 2-pelinä Marin kanssa.

Joulunajan lautapelimegahaaste = sekopäivä + muuta pelailua

Joulunaika alkaa kolkutella ja sehän tarkottaa perinteistä lautapelisekoa. Tarkotuksena on mättää ainakin joku 1-2 päivää putkeen ja mahdollisimman ryöttäsen suurella kokoonpanolla. Täs on nyt vireillä siis semmonen jouluseko Kpääsä.

Kartotetaas vähä, että mikä päivä olis porukalle paras.

Heittäkääs ehdotuksia...

Pelailut Mäellä

Eilen otettiin pitkästä aikaa Mäellä pari peliä: In the Year of the Dragon ja Notre Dame.

ItYotG oli uusi peli peräti kolmelle, eli Harrille, Markulle ja Santerille, Olli ja minä oltiin pelattu muutamia kertoja. Tässä pelissä näköjään kesto pitenee todella paljon aloittelijoiden ensimmäisessä pelissä normaalista. Tällä kertaa meni jopa 2h, kun yleensä on saatu tuntiin painettua.

Harri lähti kaikki-tai-ei-mitään-pää-leveenä-taktiikalla mikä riittikin pitämään kärjessä koko ajan aina viimeisen kierroksen loppuun asti, mutta loppubonareilla sekä minä, että Olli mentiin ohi. Kuitenkin osoitti, että tässä pelissä voittoon voi mennä myös alkamalla kerätä pisteitä heti alusta lähtien, koska Harri jäi vain 10 pistettä voitosta, eikä tietenkään ensikertalaisena muutenkaan täydellisesti pelannut. Eli esim Through the Agesista tuttu "avoid points early" ei tässä pelissä kyllä toteudu. Muutenkin tuntui, että oma strategiani, eli yrittää hakata pisteitä sieltä mistä niitä saa, ja antaa pelin raiskata omaa "kylää" ihan urakalla tuntui ainakin tällä kertaa toimivan. Se tietysti varmasti riippuu melko paljon "setupista", eli vuosien, vai kuukausien, vai mitä onkaan, järjestyksestä. Omassa taktiikassani oli myös vahvoja heikkouksia kuten se, että jouduin skippaamaan 3 kierrosta peräkkäin.

Toisena pelinä pelattin vähän tutumpi Notre, jossa vain Santeri oli totaaliensikertalainen, muilla vähintään 1 peli alla. Lähdin itse tässä kokeilemaan ihan ufoa tunkiostrategiaa, eli kokeilin antaa ruton tulla pari kertaa enkä siis panostanut sairaalaan, ja jotenkin pari kertaa alussa pelasin hotelliin/roskikseen ja ajattlin sitten kerätä tarvittavat laatikot muuta kautta kuin laatikkoruudusta (en lopulta käynyt siellä kertaakaan). No periaatteessa ajatus ei ollu ihan huono, mutta kyllä sinne sairaalaan pitää 2 saada, että tämä voisi onnistua, koska nyt rutto tuli 5 kertaa, eli siihen meni heti suoraan 10 pistettä ja menetettyinä puistobonuksina 4-5. Pelasin lisäksi 8 kertaa sinne paskaroskikseen, joten jos niistä 2-3 olisi mennyt järkevämpään käyttöön, niin uskon että tälläkin "strategialla" voisi periaatteessa ainakin sen 80 pistettä tehdä, nyt saldona 60 ja viimeinen sija hyväpisteisessä pelissä. Todella superepäintuitiivinen testaus ei siis onnistunut, mutta ens kerralla sitten.

Oli muuten äärystasainen peli Markun takana: 74, 61,61,60,60.

Pelattiin siinä välissä odotellessa myös Diamant, jonka Heidi voitti selkeesti.

Lautapeliporukan väki Boardgamegeekissä

Kaivelin BGG:tä, eli Giikkiä ja nää löysin:
Tapani - Tapanote
Tarmo - Tare
Olli - Black Raider
Santeri - mc_Danja
Markku - Kulkukoira
Mari - maribmf
Heidi - Heidimaria

Katoin samalla vähä statistiikkoja:
Reittaukset ja omistukset:
Tapani - 268/88
Tarmo - 134/27
Olli - 110/9
Santeri - 6/4
Markku - 20/0
Mari - 150/82
Heidi - 72/0

Jos meidän porukasta muut tuntevat olevansa läsnä Giikissä ja tai katoin jotain väärin niin valittakaa. Itte otin muuten tavotteeks saada 300 reittausta täyteen vielä tän vuoden puolella, voi olla aika sekoo pelata 32 uutta peliä alle kuukaudessa...

Tilaus Lautapelit.fihin

Olen laittamassa tilausta Lautapelit.fihin. Olisiko kimppaan lähtijöitä?

Trough the Ages kahdelle

Mari halusi pelata eilen jotain, ja päädyttiin kattamaan pöytä Aikain saatolle, eli tutummin truutille. Vähän oli päässyt säännöt ja varsinkin setuppi unohtumaan, joten lueskelin ohjekirjan nopeasti läpi, ja ehkä puolen tunnin järkeilyjen jälkeen alettiin läiskiä. Aika hyvin ne säännöt taisi mennä oikein, vain pari jotain pikkujuttua huomattiin seuraavalla kiekillä.

Kahdestaan peli tuntui juoksevan nopeammin kuin uskoikaan, vuoroja ei lopulta mahdottomasti tullut, varsinkin kun ainakin itse jostain syystä ajauduin ostelemaan paljonkin kortteja korttirivin kallimmasta päästä, jolloin korttipinot hupenivat luonnollisesti entistä nopeammin.

Ainakin eilisessä pelissä tuntui vuoroja tulevan sen verran vähän, että esimerkiksi öljyyn päivittäminen ei ollut lainkaan tarpeen, koska itse päivitystyöt olisivat olleet niin kalliita, että saatu tuotto ei olisi niitä edes kattanut. Peli eteni oikeastaan kohtuullisen rauhanomaisesti, tosin Mari pari kertaa ryki aggressioita ja haastoi yhden sodan, mutta niistä ei juuri suurta vahinkoa koitunut koska onnistuin aina puolustautumaan vähintään säällisesti.

Tieteeseen panostamalla lopulta vein voiton saamalla hyvät bonukset III-agen ihmeestä ja loppubonuksista. Kulttuuria emme juurikaan ehtineet tuottaa ennen kolmatta aikakautta, ja sen aikanakin taisi kertyä parhaimmillaan vain reilut kymmenen kierroksessa. Suuri osa pisteistä tulikin loppubonuksista, joita olimme eventteinä kumpikin tällänneet pakkaan aika runsaasti.

Hieno peli ja tälläisenä alle 3 tunnin pelinä onnistuu kahdelta paljon helpommin kuin 5-6 tunnin nelinpelinä. Tosin sitä tekisi silti mieli joskus kokeilla, kun en vieläkään kertaakaan neljällä ole pelannut.

Tilauksia viikonlopulle?

Onko pelaajia, ja mitä pelataan?

Mun listalla eniten ne, mitkä jäi viime viikolla pelaamatta.

Viikonlopun ynnäykset

Perjantaina aloitettiin Le Havrella, jatkettiin Vascolla ja lopuks iskettiin 3 erää reiskaa. Hyvät pelit.

Geekistä muistiinpanoja:
Le Havre: "Jussille meni selvästi, itsekin pääsin tällä kertaa kunnolla jo peliin kiinni. Tosin 5 lainan kierteestä en oikein päässyt irti. "

Reiska: "Markku, Olli, minä. Opalle 2 voittoa, Markun avausvoitto. "

Lauantaina jatkettiin mätöllä Agricola (Olli, Markku, Ville, minä)

Agricolan Olli vei järkevällä korttipelillä ja isolla kivitaloperheellä pelin aika selkeästi. Ajoitti perheenlisäykset optimaalisesti ja teki huomattavasti enemmän toimintoja pelin aikana kuin muut. Olli 44 pistettä, Markku 37, Tapani 30, Ville 26.

Interactive Deck alkaa olla suht tuttu, K-deck pitäis hommata seuraavaksi.

Notre Damen mä voitin 70 pisteellä, mutta Markku oli yllättävän lähellä superpisteillä ekakertalaiselle (yli 60). Markku on vastoin omia väitteitään äärimmäisen nopea omaksumaan pelejä.

Reiska: "Tällä kertaa sain pelit kulkemaan paremmin, 1. ja 2. sijat ja pitkästä aikaa kelpo pisteillä. Ensimmäistä kertaa pelasin "kaikki värit" -strategialla.

Olli vei toisen pelin, myös Markku mukana."

Sunnuntaina pelailin vielä Santerin ja Ilarin kanssa iltapalana Catanin, Aavikon Karavaanit ja 2xelukkapyramidia

Catan oli tosi tasainen ja mulla kävi puolessa välissä tosi paska mäihä noppaonnen kanssa, mutta kai sitä tuli huonostikin pelattua. Santerille meni viime tipassa, koska Ilari olisi saanut 10 kasaan seuraavalla omalla vuorollaan.

Karavaaneissa pelasin kuin kokeneita pelaajia vastaan, mutta pojat pelasivat vähän erikoisesti ja sen takia jäin jalkoihin oikein urakalla. Räävittömän heikko peli multa.

Viikonloppupelit Kpää

Perjantai, lauantai ja sunnuntai kaikki mahdollisia päiviä. Itse olisin mieluusti heti perjantaina pelipöydissä. Ketä muita ja mitä pelataan?

Santeri tilasi ainakin Catanin Uudisasukkaat, mitä ehdottomasti haluankin pelata, koska ei ole tullut pitkään aikaan pelattua.

Omia kiinnostuksia olisi muista vähän vähemmän pelatuista jotain näistä Taivaan Pilarit, Princes of Florence, Leonardo da Vinci, Age of Steam, Trough the Ages ja Himalaya, El Grande, Galaxy Trucker.

Kokonaan uusista Reef Encounter

Tutummista Race for the Galaxy, Caylus, Carcassonne, Samurai, Chicago Express, China, Power Grid

Aika moni näistä peleistä on Tampereella, joten ilmotelkaa mitä tekisi mieli pelata, niin otan niitä mukaan.

Odotan sinulta asiasta PAPRIKAA!

Oltiin sitte just päästy Jämiltä, ku kohta taas painettiin uudestaan, tällä kertaa lautapeliryki. Tai no oli siinä varmaan joku parin tunnin lepi välis, ku Yöstä päätellen kello tais olla jotain kuus - siis toki oli pimee jo, mut ku yläkerran ämmä taas ulvo karaokesekoo. No Tapani haki mun tästä ja sit mentiin semmoseen taloon, mikäsekatu ny on siinä Kalliokadun tai jonku ja kirkon välis. No kuitenki siel oli Petri-Maria ja joku toinen. En muista nimee, kai se siinä tuli, ja oon saattanu nähdäkki joskus jossain mut meni vähä ohi. No kuitenki, ne pelas änäriä koko HELVETIN ajan, vaikka Pete oli itte kai ehdottanu pelisekoo siä, tai jotain. Niin ja sit ku siinä oli just lautapelin mittanen tauko ni se ei voinu osallistua ku SE EI SAANU ÄLYLUURIANSA ÄÄNETTÖMÄKS. No mikäs siinä ku porukkaa kuitenki tuli tasasella syötöllä ovista sisään.

Ensin oli Olli ja Reiska kolmeen pekkaan. Mä en siitä taas muuta kostunu ku oppirahoja makselin ja tykkäsin hävitä. Opin ainaki että voiton kannalta essentiaalisia on ne 6? kortit. Tai no olishan mun se pitäny tietää alunperinki ku kerran San Juania oon painanu, ja tiesinki, mut no... en tiä. Pelattiin pari peliä ja Tapani vei suurimman osan. Parhaimmillaan pisteitä jotain 51 tai 81. Mulla sellasta perus kuraa.

Sit siinä tuli Santeri ja laitto glögiks. Ei ku misä vitun välis se oli... no emmä mitään lineaarista kerrontaa aikonukkaan.

Mä kävin savuilla ja eikö se Tapani ny ollu levittäny Ricochet Robotsin noin niin kun näytille siihen pöytään. Näytti niinku ihan vaan varuiks jos joskus pelattais. No se vaikutti just semmoselta et koetellaan jo meikäläisen rajoja, ku mun sietokyvylle tommoset aikaa vastaan järkeilyt on se kynnys. Kyl sääntöjä saa olla vaikka huru, ja vuoroja ja toimintoja ja muuta, mut vaikka mulle annettais tunti aikaa sanoo oma nimi, ni ajaisin varmaan mopolla jäihin. No joooooooooooooo Alias ny on ihan eri asia. Turpa kii.

Nii juu vahtas ne Diiliäki.

Onneks siihen kuitenki sitte tuli tää Jussi ni voitiin ottaa neljän hengon prasilialainen jalkapallo joukkue. En tiä oliko sitä muut pelannu ku Tapani, vai niinku mä, että ei koskaan. Santtu siis oli vielä vaihtopenkillä, eikä ottanu osaa. Olihan tääki ny ihan hyvä peli, mutta emmä niin tykänny. Pisteis jäin jotain puolen sataa seuraavaa jälkeen, ku siinä vissiin meni jotain multa ohi ku selitettiin pelin idea. Tapani tais olla se punanen pistenappi siä pelilaudan 3/4 sivulla, ni se sitte kait voitti. Pisteitä jotain kahdeksantuhatta. Kai sitä ny joskus toistekki vois viä koittaa juovuksis.

Vai oliko se Ricochet Robots -presentaatio sittekki täs välis... No aivan sama, [insert Majakäki here].

No kuitenki lopuks tuli tää mun bravuuri, mis en häviä niin paljoo eli Turun piispa. Santeriki pääsi viimein hippastunnelmissa oman suosikkinsa pariin. Kaikkien farmit näytti lopus aikas monipuolisilta, paitti mun, ja kaikki sai aika kivasti pisteitä, paitti mä. Numeroista ei harmainta hajua. En mä tiä tapahtuko siinä pelin aikana mitään kertomisen arvosta. Päiväki vaihtu. Ittestäni tiän sanoo, että ku viime kerralla meni peltopisnikset ääryyksiin ni tällä kertaa ne sitte jäi vajaaks. Elukoitaki jäi uupuun. Ja 5 pistettä sain täysin muitten opastuksella/avustuksella. Korteista sentään 8 ku viimeks 0. Pitäs vaan löytää se balanssi.

Tämmöstä. En mä ny oikeen yksityiskohtia tähän hätään muista mistään välistä, mutta muut läsnäolijat varmaan kyl kommentoi jos niitä on. Misä helvetin välis se Jussi muuten lähti? Ny vasta tajusin, että se ei ollu enää loppupeleis mukana.

Ooooooooolinko mä ny hyvä havainnoitteen kaikkee. Ooonko mä semmonen Mentalist.

Sunnuntaina Le Havre

Sunnuntaina painettiin kerta kiellon päälle, eli kauan haikailemani Le Havre. Uwe Rosenberg viikonloppu siis jatkui vielä Agriakin astetta "isommalla" pelillä, eli Le Havrella. Mikan tarjosi pöydän (ja leivät) ja Jussi pelin. Mä tulin pummilla.

Olin aika huuli pyöreänä alussa ja eka kierrokset meninkin ihan arvalla ja kattelin että mitähän tästä tulee. Loppupäätä kohden pääsin hiukan sisälle peliin, mutta vielä tuli tehtyä lopussakin ryöttäsiä kardinaalimunauksia, ja jäinkin kohtuullisella erolla poikien taakse. Mika voitti Jussin noin 10 pisteellä, vaikka molemmat pojatkin valittelivat, että vähän tuli tehtyä hazardeja pelin aikana. Ilmeisesti hyvänä päivänä olisin ollut vielä kauempana takana.

Hyvä maku jäi pelistä, ja erityisesti jäi hampaankoloon ja mieliteko ottaa uusiksi. Katotaan jatkuuko vielä huomenna?

Isommin en osaa arvostella peliä, mutta ei se nyt tosiaankaan mikään Agricola isoveli ole, miksi sitä on tituleerattu. Melko vähän on peleissä samaa, jos ei nyt resurssioptimointia ja runsasta niukkuutta lasketa niiksi. BGG-arvosana lähtee kasista ekan pelin jälkeen.

Lauantaina lisää

Lauantaina aloiteltiin Markun kanssa kahdestaan siinä viiden nurkilla Reiskalla. Ensimmäinen peli tuttuun tapaan täysin pihalla ja pitkällä, mutta pisteitä kuitenkin kolmisenkymmentä?, joten ei todellakaan sieltä heikoimmasta päästä. Ei tullut tyrmäystä pelille, vaikka Mari ja Heidi pisti ukaasia, että joutuu lähteen kotio, jos tykkää.

Seuraavaksi kasattiin ryöttäsen kokonen (no ei oikeesti edes megaiso) PitchCar-rata, jolla painettiin pieni keepee. Mukana jo myös Santeri, Heidi ja Mari. Kaikki johtivat kisaa jossain vaiheessa, mutta lopulta minä ja Santeri tasattiin voitto (Santeri ensin, mä samalla vuorolla). Ihan kiva oli vääntää pidemmällä radalla, oli enemmän ohituspaikkoja.

Sitten otettiin viisinpelinä likkojen pyynnöstä Vegas Showdown, missä tällä kertaa oli voitto jaossa, kun Alangon Matti ei ollut pelissä. Kisa meni tosi tasaiseksi, mutta voittoon taisi yltää Mari? En muista pisteitä tarkkaan, mutta Santeri siinä taisi olla ihan 1-2 pisteen päässä takana. Tai sitte toisinpäin? Itte oli pohjamudissa.

Sitten peleihin tuli mukaan vielä Juse, ja pöytään otettiin viikonlopun toisen kerran Agricola. Taas asetelma oli se, että Santerille kokonaan uusi peli, Jussille 2-3 kerta, mutta eka kerta korteilla, Markulle toinen peli, mulle ja Marille jo korteillakin vähän tutumpi. Tällä kertaa Markku johkaantui seonlaisiin peltopisniksiin - sillä oli lopuksi 8 peltoa ja vissiin 18 viljaa! Tämä tietysti jo söi muusta touhusta mahiksia, mutta pisteet kuitenkin siinä 30 paikkeilla, että todella erikoisallakaan taktiikalla ei kuitenkaan jäänyt ihan jalkoihin.

Jussi rakensi ehkä tasapainoisimman farmin ja kaikesta tuli hyvin pistetiä - paitsi bonuksista (3), joten tyytyminen oli kolmanteen sijaan pisteen Marin edellä 36-35. Voitto meni jakoon Tapanin ja Santerin kesken. Santerin farmi ei erikoiselta näyttänyt, mutta ne bonukset - korteista tuli peräti 13! pistettä, joka riitti yhteensä 44 pisteeseen ja jaettuun voittoon.

Perjantain peli-ilta

Perjantaina aloitettiin peliviikonloppu ensin Santerin, Marin ja Tapanin toimesta Vasco da Gamalla. Peli kesti kaiken järjen vastaisesti alle tunnin, vaikka Santerille kokonaan uusi peli, ja Marille toinen ja Tapanille kolmas peli. Itse jäin täysin jalkoihin kun panostin kaiken loppuun, ja kaiken sitten hävisin siinä lopussa kun hommat meni kiville ja laivat karille. Sain about 60 pojoa, kun Mari veti 100+, Santeri siinä välimaastossa.

Seuraavaksi pitkästä aikaa taas elukkapyramidia, ja lopuksi vielä Ricochet Robotsia, jossa Santeri todisti, että lentäjälle hahmotuskyky on tärkeää ja sitä löytyy. Parin lapun jälkeen alkoi Santeri-show ja lappuja alkoi satoa sille puolen pöytää.

Tässä vaiheessa Santeri häipyi, mutta pari tuntia myöhemmin peleihin paukahtivat vielä Harri ja Markku. Pojat olisivat halunneet pelata reiskaa, mutta Mari ei antanut, joten painettiin Agriäijällä. Markulle agricola oli kokonaan uusi, Harri oli pelannut kerran tai kaksi ilman kortteja, Mari toista kertaa korteilla ja minä kolmatta. Suht pikaisesti edennyt peli meni aika erikoisesti, kun Harri ilmoitti jo hyvissä ajoin, että aikoo vain yrittää sabotoida mun peliä ja lisäksi kerätä pelin kaikki lampaat. Ja tosiaan sitä toteuttikin vahvasti, luonnollisesti jättäen monta muuta puolta pelistä harakoille. Marillehan peli valui aika ryöttäsesti, mä pääsin suht järkeviin pisteisiin ja Markkukin oppi pelin ideat. Harri veti pelin aikana raakan viihteen, joten ei mainita tuloksista =)

Lopuksi painettiin vielä pikainen Triviaali, jossa lähinnä mieleen jäi pari Markun aika ufoo tietoa, ja Harrin vastaus kysymykseen: Mitä pelkää ornifobiasta (tjsp?) kärsivä? - Kalastusta. ETSÄPELKÄÄ KALASTUSTA!

Kansallinen pelipäivä lauantaina 14.11. (eli huomenna kalenterirajoittteisille)

Jahas, olisiko nyt sitten aika täräyttää syksyn ensimmäinen lautapeliseko? Mä voisin semmosen "järjestää" Kpäässä. Vois ottaa saman tien ihan kunnon seko, 1-2 isoo sekoa, pari puolipitkää ja muutama kevyempi.

Ajattelin, että lauantaina vois alottaa siinä 13.00-14.00 ja jatkaa myöhään iltaan.

Iloittautukaa ja ilmoittakaa pelitoiveita!

Omia pelitoiveita
Vasco da Gama 1-2h 2-4 pelaajaa
Agricola korteilla! 1-3h 2-5 pelaajaa
MegaPitchCar (kahdella setillä) 0,5-?h 2-16 pelaajaa
Race for the Galaxy 15-40min 2-6 pelaajaa
Big Points 10-30min 2-4? pelaajaa
China 20-40min 2-4? pelaajaa
Buccaneer 30-45min 2-5? pelaajaa
Carcassonne parilla lisurilla 45min-1,5h 2-5? pelaajaa

Vasco da Gama testattu alustavasti

Eka peli tuli otettua nyt VdG:tä yliopistolla. Neljällä kokeneella pelimiehellä sääntöjen opetteluun puoli tuntia ja peliin pari tuntia. Veikkaisin siis, että myöhemmillä peleillä kesto asettuu sinne 1,5-2h välimaastoon, eli semmonen keskiraskas worker placement -tälli.

Säännöt ovat opetettuina oikeasti helpot ja nopeasti läpikäydyt, kunhan siis yksi pelaaja ne jo osaa. Pelaamaan päässee 10 minuutissa. Pelissä pelataan vain 5 kierrosta, joten toimintoja ei hirveästi hukkaan kannata heittää, vaikka tässä pelissä yksi mekaniikka siihen kannustaakin, ja itse asiassa valitsemansa toiminnon käyttämättä jättäminen onkin välillä paras valinta (siitä saa [yleensä] rahaa).

Pelaajat ovat merenkävijöitä, jotka hommaavat laivoja, miehistöjä ja kapteeneja ja lähettävät niitä merile tuottamaan mainetta ja mammonaa. Pelin jippona ja erottavana tekijänä muihin peleihin on erityislaatuinen toimintojen valintasysteemi, missä valitaan samalla sekä toimintajärjestys, että toiminto. Toiminnot voivat myös olla maksullisia, tai ilmaisia, eikä sitä valintavaiheessa vielä välttämättä tiedä 100%. Jännä mekeaniikka, joka pitää itse kokeilla, ennen kuin sen oikeastaan tajuaa kunnolla.

Miellyttävä kokemus, jota mielellään pelaa uudestaan. Alustavasti 8/10 arvosanalla mennään ainakin neljän pelaajan pelissä.

Agricola korteilla

Tulihan viimeinkin testattua tästäkin pelistä se "kokoversio", eli korteilla höystettynä. Pelattiin Marin kanssa kaksinpeli I-pakan korteilla. Jos nyt lyhyesti sanois, niin en tajua, miksi EI olla pelattu korteilla aina. Ei se tuonut yhtään lisää AP:tä, mitä nyt Marilla kesti vähän tankata mitä niissä korteissa sanotaan, kun on saksankielisissä korteissa suomenkieliset käännöslaput päällä.

Itse peli ei muutu juurikaan, mutta ammatit ja pienet parannukset tuovat lisää mielenkiintoisia vaihtoehtoja, ja ehkä sitä myöten nostavat pisteitä muutamalla pelin aikana. Ensimmäisessä pelissä käytin omista 14 kortistani vain 2, ja Mari käytti 3. Ilmeisesti kumpikaan ei oikein tajunnut korttien käyttökelpoisuutta ennen kuin oli jo myöhäistä. Itselläni oli ainakin pari korttia, jotka olisi ehdottomasti pitänyt pelata pelin alussa, mutta silloin tuntui, että oli niin paljon muutakin tekemistä, ettei ehtinyt siihen ammattiruutuun.

Tarkemmin seuraavan pelin jälkeen, mutta tällä "päivityksellä" Agricola pompsahti kummasti taas pelihyllyllä sinne haluttavimpien kasaan.

Tilannekatsaus menneeseen

Nonii, nyt ollaan sitte saatu se San Juan korkattua tos pari päivää takaperin. Tosin ei meitä ollu ku mää ja Harri vaan, ku Samia on nykyänsä niin vaikee saada enää mihinkään ja Vionaki on tehny jo viikon verran kuolemaa ni ei se oikeen innostu tollasista sitte. Minä kyl vieroksun kaikkee jos joutuu vaan kahdella pelaajalla vääntään, mutta tämä osoittautu kyllä siitä huolimatta oikein kelpo peliksi. Varmasti on vielä paljolti mukavempi kun siihen saa sen kolmannen ja vaikka vielä neljännenki pelurin mukaan. Saattaa olla jopa Dominioninkin paikka uhattuna. Tuloksista sen verran, että Harri sai muistaakseni 22+5=27 ja mä taisin saada jotain 32:en ja 36:en välillä. Yhtä kaikki, voitin kuitenki. Harrin mukaan mulla oli vaan ryättänen pulla niitten korttien kans, mutta eiks se sanontaki sano että ei paskoilla pelaajilla tuuri käy. Mutta joo, pistooli peli vaikken oliskaan voittanu. Voisin kyllä koittaa ja voittaa toistekin.

Tämän lisäks me ollaan sitte pelailtu satunnaisesti mitä milloinkin. Pääasiassa Trivialia, Diamantia, Domia, Big Pointsia ja kerran pari vissiin Bandua. Ei niistä sen ihmeempää kerrottavaa, etenkään ku näin paljo jälkeenpäin ei enää muista tapahtuko mitään kertomisen arvosta. No sen verran, että Domissa nähtiin sellanen ihme, että arvottiin ekaa kertaa koko korttivalikoima. Ei mikään ikimuistoinen ryki kuitenkaan, ku varmaan vaan jotain kolmee-neljää niistä käytettiin. Sitte siirryttiin taas siihen että osa valkataan ja osa arvotaan, tai sitte valitaan ne mistä arvotaan.

Niin ja Aliastakin koitimme taas pitkästä aikaa, nyt ku oli Samikin saatu raahattua mukaan. Tässä vaiheessa täytyykin vähän nöyrtyä ja oikaista vanhoja kirjoituksiani. Sami on oikeasti fiksu ja hyvä ihminen, eikä vähimmässäkään määrin lukkiutuvaa sorttia. Alias-pelissä on suuri kunnia olla hänen kanssaan samassa joukkueessa, ja vastapuolellakin hän herättää ansaittua kunnioitusta, sillä tuo ajatusten Tonava tekee leksikografisella luovuudellaan kaverinkin osuuden kadehdittavan helpoksi. Perättömät puheet tuon semantiikan suurmiehen jäätymisistä ovat vain surkeaa kateellisten panettelua ja kirjoittajan oman mitättömän egon pullistelua. Tämä oikaisu on kirjoitettu täysin vapaaehtoisesti, eikä minua ole asian suhteen mitenkään painostettu, eikä hirveästi uhkailtu.

Domin lisuri ja Vasco da Gama julkastu tänään

Niin niin semmosta vaan, että semmoset vaan on ny julkastu suomeks. Mulle pitäis tulla kääntäjän kopio täs tosta VdG:stä ja Domin varmaan joutuu painaan täs joskus. Ostaako porukasta joku muu sitä? Ja niin viä sitä, että nyt oli Prismas normi domi 27€ eli aika järkevis hinnois.

Suomeen lautapelin Euroopanmestaruus

Lautapeliseuran foorumilta tutut tyypit menivät ja voittivat lautapelaamisen Euroopanmestaruuden Essenin pelimessuilla viikonloppuna. Kovia sällejä.

http://www.lautapeliopas.fi/uutiset/suomeen-voitto-lautapelaamisen-em-kisoista/

Peleinä oli Diamonds Club, Small World, Power Grid ja Chicago Express. Kaks jälkimmäistä on tuttuja, mutta noi 2 ekaa ainakin mulle aika outoja, vaikkakin toi Small World on aika korkealla BGG:ssä.

vähä pelailtii

Oltiin tos tapanilla vähä ollin ja peten kans vähä illanviettoo viettämäs. Ekan otin headsuppina tapania vastaa tota race for the galaxya, joka osoittautukin suhteellisen hankalaksi peliksi ensikertalaiselle, mutta kyllä siinä sitten viimmisillä kierroksilla pääsi vähä eteneen ja toisella pelilläkin sitte, missä jo ollikin oli messis, ni pysty tekeen jopa jo jonkinmoisia järkeilyjä. Vaikea se silti oli. Olli muitaakseni omisti tämän ja voitti.

toisena pelinä ku sitä Petri-Mariaa ei näkyny viä ni pojat päätti opettaa meikäläiselle Notre Damen, joka avautui meikäläiselle mekleimpä heti. Äärimmäisen hyvä peli ja mielenkiintoinen. Hyvä myös siinä mielessä, että se ei loppupeleis kestä kauaa, joten se voisi olla just hyvä tommonen "ennen pupia-peli". No tämä peli osoittautukin niin mielenkiintoiseksi ja hyväksi, että päätin jopa niin, että ensikertalaisena omistin tämän ja voiton tapanin ja ollin olisko ollu muistaakseni jotain 70+ pointsia.

Pete tuli sitten ja otettiin Puerto Ricoo. Kaikilla kovat alut paitsi meikällä, kun yritin säästää rahaa, jotta voisi suoraan ostaa jotain isoa ja mahtavaa. Olisi toiminut todennäköisesti muuten loistavasti, mutta järjestys kusi koko ajan ja aina parhaat siivut pääsi menemään ohitseni. Olli omisti puerton reilusti ja voitti koko paska. Tapani toinen ja petri-maria kolmas. meikäläinen siellä sitten koirana peräs ku Petri-maria kusi mun pelin.

Alko varmaan porukalla oleen jo pikkasen väsy ni päätettiin ottaa viä Trivial pursuittia. En jaksa sen emempää muutaku, että Tapani tuttuun tapaan voitti, Miss Suomelta puhkastii kalvot ja Säätyihin kuulu ennen Aatelisto, porvarit, talonpojat ja vinttikoirat.

Tapani sitä kehu eilen siitä Roads andBoats pelistä ni tsekkasin tuolta boardgamegeekin sivuilta ni ei siinä niinku montaa pientä osaa osaa o! ON SE SILLAIN KIVA KOOTA SE PELI ALUS.
Tais olla viä jonku lisäosien kans viä sairaampi vai? JUU-u

Se meidän Domiexpansion

KHyllä te ny kommentoitte sitä.

Starcraft - Brood War

Oooon se huono peli. Oon pelaillu pitkästä aikaa. Vaikka grafiikka on kräpinen ja peliresoluutioo ei saa edes muutettua, ni silti pislari peli! Kylä pari tiimfriiforoolia vois ottaa.

Älä Otavaan aja

Niin, multa jäi vähän juttu kesken.

Ei jumalauta, mitä touhua taas eilen. Olkoonkin, että oli Saksa, ja vielä kotikentällänsä, mutta tarttiko taas viimisellä minuutilla päästää se sudeettipuolalainen röhmeltään tasotus. Taas kerran teki matsin jälkeen mieli ajaa mopolla jäihin.

Dominion on muuten hyvä peli. Olisinpa vaan ollu eilenehtoollaki sen ääressä enkä töllöttimen. Harri, kukas muukaan, sitä mulle ekan kerran näytti - no on siitä ny jo jonkun aikaa, pitkälti sillon ku ne vielä asu siellä vanhassa kämpässä. Periaatteesta epäilen kaikkea, mitä mulle tyrkytetään, joten pakkohan sitä oli kokeilla. No se eka peli meni oikeastaan vaan toistaessa kaikki mitä Harri teki. Ehkä just sen takia siinä oli niin pitkä aika ton ekan ja toisen kokeilukerran välillä, ku enhän mä Harria seuraamalla tajunnu että sitä voi pelata fiksustikin.

Toinen kerta tapahtuki sitte vasta tuolla niitten uudessa kotkanpesässä, ja sillon oli tää Viitasalon visakalloki mukana. Siitä lähtien me sitten vedettiin muutama päivä (tai viikko, aika meni niin nopeesti) putkeen, ja Samistaki kuoriutu parin pelin jälkeen melkonen ukuli. Ihmeen nopeesti se juu pääsi yli "Siis mikä vitun toiminta?" -vaiheestansa. Semmosta, yleensä me ollaan vedetty ihan kolmisin, ja pari kertaa on Vionaki eksyny mukaan.

Kerran ku Samin kans valkattiin setuppi, ni vedettiin vähä taktinen. Harri kiros ku ei saanu vetää niitä seittemän kortin toimintakombojansa, ja Viona kiros ku peli ei ollu ohi viiden vuoron jälkeen ja kaikki läänit sillä. Kai se silti sieltä taas pihisti muutaman, vaikka me yritettiin kyl Samin kans vähä pitää pöytää silmällä. No juu, peli päätty ku Tilat(!), Pitäjät, ja joku kolmas (Suuri Sali?) loppu. Vai loppuko ees Pitäjätkään, no en ny enää muista, kun nauroin vain. No omapahan oli vikansa. Hyvin varmaan tiesivät, että jos mukana ei oo lisätoimintoja, ni niitä toimintakortteja ei kannata haalia.

Yleensä kyl meillä menee ton setupin räknäämises kauemmin ku itte peli. Ruvettiin me sitte josain vaihees arpoonki niitä, mut seki meni aina siihen että "eksä ny jumalauta osaa edes arpoo kunnollisia kortteja, pistä uusiks".

Ei me silti kauheen montaa kertaa Dominjuunia olla väännetty, mut kyl me taidetaan olla jokanen kortti niistä kahdesta paketista käyty läpi. Seasidea odotellessa ruvettiin tosiaan piruuttamme vääntään omaa ekspansioonia. No alukshan ne "ideat" oli tottakai peruslaatua tyyliin "Piittala - Tuhoa poistopakkasi", "Viitasalo - Jumita loppupelin ajan" ja "Rajalan Mikko - Lupaa pelata joku kortti, mutta tee täydellinen ohari ja keksi jotain ihan muuta", mut kyllä sieltä sitten rupes tuleen ihan asiallisiakin heittoja. Koottiin sitte niitä yhdeks paketiks joka ompi nähtävissä täällä:

http://harrimaki.wippiespace.com/domiexpansion/

Näistä 13 on mun, 9 on Harrin ja 1 Samin idea. Sieltä ei oo kyl viä korjattu kaikkia pikku fiboja, esim. Kylkiäinen kuuluis olla +1 kortti eikä +1 osto, ja Kartelli yksinkertaistettiin siten, että ne rahakortit, johon se vaikuttaa, vaan poistetaan.

Me ei olla oikeastaan testattu niistä ku vasta kuutta: Neuvonantaja, Panttilainaamo, Puntari, Jäätävä Polte (alkup. nimi Harri Mäki), Säästölipas ja Vallihauta (Syvä). Kyllä ne ainakin tuntu toimivan ihan hyvin, eikä mikään ollu ylipistooli. Tota Jäätävää Poltetta vähä epäiltiin sellaseks, mutta käviki niinpäin, että sitä ei kukaan halunnu ostaa saati pelata, paitti Harri kerran säälistä. Järkeiltiin, että sen hintaa vois tiputtaa, tai sit muuttaa vaikutus -2 rahaa, -1 rahaks. Pakan pitäs olla aika ryöttänen, että siitä sais nykyisellään kunnon hyödyn. Oma suosikki oli tuo Panttilainaamo (vaikka Harrin kortti onkin).

Sitte kans tohon Puntariin pitää lisätä +1 toiminta, niin että se korvaa ittensä, koska nythän siinä kannattaa vaan valita se käsi kummas on enempi rahaa, vaikka tarkotus oli, että koko vuoron sais tavallaan alottaa alusta (vajaalla kädellä kuitenkin). Lisäks tuo Syvä Vallihauta on normaalista vastahyökkäyksestä poiketen kolmen hintanen, koska siihen on tarkotus lisätä tuo Rautamynssin ominaisuus, ja hylätä tuo pelkkä Rautamynssi sitten vallan. Tämän jälkeen korttia voi siis vilauttaa normaalina vastavetona, tai vastavedon vastavetona, ja jyrätä hyökkäyksensä läpi.

Vois sanoo, että tuon ekspansionin erikoisuutena on tuo Musta Helmi, joka on Raha/Kirous-kortti, ja joka on alussa melkonen, mutta josta olis hyvä päästä pelin loppuessa eroon. Sekin saattaa vaatia vähän hiomista, että sellanen myös OIKEASTI jonkun pakassa joskus nähtäisiin. Toinen kummajainen on Rutto, joka on Toiminta/Hyökkäys/Kirous. Eräänlainen "kiertopalkinto", jonka pelaaminen "maksaa" kaksi rahaa, ja se/ne kelle pelin lopussa jää, saa riesakseen ruttoontuneita tiloja. Harrin kuningasajatuksia molemmat. Tai no, oikeastaan Harri ehdotti Mustan Helmen esiasteena sellasta toimintakorttia, millä saisi sekä kultarahan, että joutuisi ottamaan kirouksen, mutta minäpä jalostin ajatuksen yhdeksi ainoaksi kortiksi. En sitten tiedä, kumpi oikeasti mahtaa olla parempi.

Huruosaston kommentteja, dissauksia ja muutos/lisäysideoita otetaan mielenkiinnolla ja innolla vastaan.

...ai joo, ja Anekaupassa pitäs lukee joko "Suurimman mahdollisen" tai "Mahdollisimman suuren", eikä "Suurimman mahdollisimman".

Loppuun vielä peliporukkamme kiitos Tapanille loistavan pelin omistamisesta. Mahtaakohan olla edes huomannut, että kokoelmasta joku puuttuu? :D

EDIT: Niin joo, Sabotöörihän tuolta vielä puuttuu vallan. Tai siis sitä ei oo vielä olemassakaan, mutta ajatus on. Sillä saa jotenki kusta kaverin toiminnan. Harrin hattuun menee tämäkin sulka.

BoardGameGeek top 30 -jahti

Ajattelin, että olisko muilla kiinnostusta lähtee tämmöstä testaileen. Eli koittais saada "vallotettua" ton top 30 -listan tänä vuonna. Eli pelata vähintään kerran kaikkia pelejä, tai ainakin niitä mitä ei vielä ikinä ole tullut kokeiltua.

Lista näyttää tältä:
1. Agricola
2. Puerto Rico
3. Power Grid
4. Twilight Struggle
5. Through the Ages: A Story of Civilization
6. Dominion
7. Space Hulk (3rd Edition)
8. Le Havre
9. Tigris & Euphrates
10. El Grande
11. Race for the Galaxy
12. Caylus
13. Brass
14. Age of Steam
15. Commands & Colors: Ancients
16. Steam
17. War of the Ring
18. The Princes of Florence
19. Battlestar Galactica
20. Paths of Glory
21. Hannibal: Rome vs. Carthage
22. Goa
23. Shogun
24. Pandemic
25. Die Macher
26. Railroad Tycoon
27. Ra
28. Combat Commander: Europe
29. Imperial
30. Stone Age

Itseltä on listalta pelaamatta numerot 7,8,13,15,16,19,20,21,22,25,28,30. Mielelläni pelaan oikeastaan kaikki tästä listalta, paitsi muutama sotapeli ei ehkä niin innosta. Eli jos joku haluaa lähteä "leikkiin" mukaan, niin pelikaveri löytyy kohtuu helposti.

Peliporukalta mun tietojen mukaan kaikki muut paitsi numerot 7,13,15,16,17,19,20,21,22,27,28,29 ja 30. Näistäkin ainakin kaksi viimeistä on BSW:ssä pelattavissa.

Strategiajuttuja 3: Race for the Galaxy 1

Vielä vähän meidän porukassa pimentoon jäänyt superpeli Race for the Galaxy voi lähteä aukeamaan näillä ohjeilla perusjuttuja reiskasta:

Tämä on siis Saaren Mikon suomentama artikkelisarjan avaus tästä My Play blogista.

Näitten perusohjeitten perusteella voi sitten vähän alottelijakin testailla vaikka sillä tekoälyversiolla.

Tossa on jo jonkin verran järkevämpää settiä kuin edellisissä oppaissa. Siis vaikka olikin perushommia, niin silti näistä on kokeneellekin pelaajalle ihan iloa.

Strategiajuttuja 2: Dominion

Laitetaan heti perään toinen Lautapelioppaasta bongattu, eli Tommy Ryyttyn 5 nopeaa vinkkiä Dominioniin:

1. Alkupelissä pelataan niin, että kaikki tekeminen johtaa kohti kullan ostamista. Keskipelissä pakka viritetään niin, että sillä voi jatkossa ostaa mahdollisimman usein läänejä. Loppupelissä ostetaan pelkästään pistekortteja. Pelin yksi tärkeimmistä elementeistä on oppia näkemään loppupelin alkaminen.
2. Pelin tärkeimmät kortit ovat kulta, kulta, kulta, kappeli ja noita.
3. Kupari on täyttä roskaa, josta on hyvä pyrkiä eroon eikä ainakaan ostaa lisää. Ei sen hinta ole turhaan nolla.
4. Älä osta liikaa toimintakortteja. Peli voitetaan rahalla. Toimintakortit ovat vain sitä varten, että niillä tehostetaan rahan nostamista.
5. Varas on pelin heikoin kortti.

Nämä eivät tietysti päde aina ja joka tilanteessa, mutta pääsääntöisesti kyllä.

Strategiajuttuja 1: Puerto Rico

Alotetaas tämmönen strategiasarja tänne. Näitä artikkeleja on tullut vastaan siellä sun täällä ja joskus on joku jopa tullut luettua, mutta aika vähiin on jäänyt. Näitä vois postailla tähän kun silmiin osuu. Aloitetaan Puerto Ricolla, kun sitä tuli just pelattua:

Petri Savolan kirjoittama Puerto Ricon ammatinvalintaopas Lautapelioppaan sivuilla.

Aika tuttuja juttuja noista suurin osa oli, mutta erityisesti kullankaivajan eli prospectorin arvoa tossa toitotettiin. Itse olen sitä ehkä ottanut eniten "seiftinä" kun siitä ei olle muille hyötyä, mutta erityisesti alkupelissä se yksikin raha voi olla hemmetin tärkeä.

Lisää myöhännäisherännäisiä

Terveppä teille.

Vetäistään tähän nyt toinenkin neitsytposti peräjulkkaa. Pieni pohjustus syistä ja seurauksista: Tapani haukkui Harrin ja Markku on tässä.

Eli siis aivan yhtälailla kuin edelliselläkin puhujalla, alussa oli Monopoli. Tai no, IHAN ensimmäinen lautapelikokemus meikäläisellä oli varmaankin se perus Afrikas Stjärna. Siinäpä ne mainittavimmat melkein sitten olikin. Kolmas minkä edes muistan nimeltä, niin oli Scotland Yard ja loput kokemukset olikin sitten jotain ihan überkuraa. Mutta... sitten kun taas alkoi jokusen vuoden tauon jälkeen liikkua Harrin porukoissa, niin huomasi, että elämän lautapeliajanjakso ei välttämättä lopukaan sinne 10-15 ikävuoden huiteille.

Ei totisesti, sillä Mäen perheessä vieraillessa ovat lyhyen ajan sisään tulleet tutuiksi ainakin sellaiset tuotteet kuin: Diamant, Big Points, Dominion, Pingwin, Through The Desert, Age of Steam, Da Vinci Code ja Dominion. Onko Bandu muuten lautapeli? Peli varmaankin, mutta ei niistä pienistä puupalikoista kyllä lautaa saa. Niin ja hävettää myöntää, että sellaisetkin nimet kuin Alias ja Alfapet tuli kokeiltua vasta nyt kun on neljännesvuosisata elontietä takana. Taisi Dominion tulla muuten mainittua kahdesti, mutta on se kyllä vaan niin helvetin hyvä. Niin ja niitähän olikin ne kaksi osaa - Hovin Juonet ja se toinen, tai siis eka. Se perusversio, Paratiisin Porteilla tai joku. Kolmaskin tulossa, tai vissiin tullutkin jo, Kaukaiset Rannat (Seaside). No, niistä lisää tuonnempana. San Juan (edellisessä blogauksessa ylistetyn Puerto Ricon ryöttäsekoversio) on kanssa ihan liipasimella, mutta sitä ei olla ehditty kokeilla kuin vasta alkuasetelman ja sääntöjen luvun verran. Niin ja Trivial Pursuit tietysti on kanssa vanha tuttu, ja taas mukana kuvioissa.

Vedetään tähän nyt pieni yhteenveto ja analyysi kaikesta nähdystä ja koetusta:

Oletan että suurin osa blogisteista tietää pelit ja niiden ideat, joten en selosta sen pidemmin. En muuten ole varma, meneekö pelien nimet ja kirjoitusasu aivan oikein, mutta näsäviisaimmat varmaankin sitten korjaa.

Diamant - Ihan jees, mutta taitaa silti olla rankingin häntäpäässä. Olisi varmaan mukavempikin, jos peli ei etenisi tyyliin: *läps* "Kukaan ei vissiin lähde" *läps* "Kuka lähtee?" *läps* *läps* "Ai, sä olisit lähteny?" Ja ei, emme ole ymmärtäneet pelin ideaa väärin, vaan *läps* -efektin oli määrä symboloida kortin lätkäisemistä pöytään. Eli peliä kokeilemattomat jäsenet, älkää suotta peljästykö. Parhaimmillaan meitä taisi olla kaivoksia koluamassa kuusi hengoa, yleensä 3-4. Meikä yleensä juhlii, ja jossen, ni joku muu.

Through The Desert - Tämoli jo aika kiva. Tosin ollaan vasta pelattu sillä pienemmällä pelialueella kun ei ole pelaajia ollut ruuhkaksi asti. Kerran vedettiin kolmisin, minä, Sami ja Harri, ja kerran vedettiin Harrin kanssa head to head. Mistä en muuten pidä yhtään, kyllä pelaajia pitää olla ainakin se kolme, jos mahdollista. Tässäkin pelissä voisi jo kolmellakin pelaajalla ihan hyvin käyttää koko pelilautaa. En muista kuka vei ton kolminpelin, mutta meikä vei ainakin kaksinpelissä Harria. Tosin senkin tuloksen ratkaisi vain yksi ainoa idiot-siirto by Hapa. Seurauksena puolet pelialueesta eristetty by meikäläisen karavaani. No ei nyt ihan mutta melkein.

Da Vinci Code - No just kun pääsin mainostamasta kaksinpelejä. Ei tästä sen enempää, Hapan kanssa ollaan muutamasti koitettu. Melko tasan voitot, fifty-sixty varmaan jommankumman hyväks. Muuten hyvä peli, mutta vähä huono.

Pingwin - Kaikessa yksinkertaisuudessaan iha huippu. Jokunen kerta ollaan kokeiltu, parhaimmillaan neljän pelaajan voimin: minä, Hapa, Zalina ja Viitazalon Zami. Viona ep o kokkeillu, ainakaan mun läsnäollessa. Ei kai tykkää yhtään, kun toisen pelaajan pelin kuseminen on niin raakaa touhua. Mutta mie tykkään, on mukava ja nopee. Teema on kyl vähä turhankin lapsellinen, mutta ulkonäkö pettää.

Big Points - No tämon miltei se kaikkein yleisin mitä pelaamma. Nopee ja mukava tämäkin ja vaatii kivasti hoksottimia ja toisten mieliin tunkeutumista - tai sitten niitä mustia nappuloita. Itse laskeskelen omat ja muitten siirrot parin vuoron päähän, ja yleensä laskenkin oikein, mutta sitten ne muut pelaavat aina päin helvettiä. Noh, siinäpähän laskeskelen. Kahvituopin lomassa oikein mukava viete.

Bandu - tornia pystyyn ja korkein voittaa, ellei rojahda. Palikat on kummia, mutta erikoisia. Toimii. Suosittelen erityisesti aamuihin, jolloin on kaamea CANUCKS (lontoolaisittain GUNNERS), vapina tuo mukavasti lisähaastetta. Joku vaivanen 26 cm on varmaan isoin, mitä meitin kekkereissä on noussu.

Alfapet - notännykaikkitietääjasiitäeisenkummempaaJOOSEURAAVA.

Trivial Pursuit - Allekirjoittaneen ylivoimaa nyt ja ikuisesti. Harri on kyllä uhkaillu joskus istuttaa Tapanin samaan pöytään, mikä on kyllä hillinny meikäläisen nöyryytyshaluja huomattavasti.

Age of Steam - Harri sitten kokeili kerran kepillä jäätä, ja yritti perehdyttää mun ja Sampan tämmösiin keskiraskaisiin peleihin. Tai ei se musta niin ollu huolissaan, mutta ku tuolla toisella termiitillä leipoo hermot jo ku yrittää päntätä kaaliinsa Ranskan Ligue 1:sen mestarit vuosilta 2002-2008. Ja olihan se jo sekoomispisteessä, näki kai sen ny päällepäin. Mutta kyllä se saakeli vaan kesti loppuun asti, ja anto viä loppusavujen aikana ihan asiallista palautettakin, eli jo tänkin perusteella laatupeli. Heti tän jälkeen Harri kyl pelotteli meitä jo Through The Agesillä, minkä tää huruosasto on saanu kait kestään rapiat 8 tuntia. Kai siinä ste mitään.

Alias - Niin, tätäkään en tosiaan ollu koittanu ennen kuluvaa syyskesää. Muutaman kerran ollaan vedetty, viime aikoina ei juurikaan. Aluks vedimme vakiotiimeillä Markku-Sami ja Hapa-Viona, mutta sittemmin rupesimme myös harrastamaan parinvaihtoa. Samilla on muuten HYYTÄVIÄ aivolukkoja. Paras esimerkki on varmaan se, kun koko jätkä meni selittäessä jumiin, suusta tuli vaan "R-R-R-R-R-R-R-R-R", käsi vatkas rinnan korkeudella ja kaveri tärisi niinku olis vedetty muutama kilotuhatta volttia kehon läpi. Onneks mä sit kuitenki lopulta tajusin et Haarniskaahan se hakee. Yks parhaista oikein arvatuista selityksistä muuten, mitä oon muilta kavereilta kuullu, ni on kyllä "Lontoon pääkaupunki?" - "New York". Ja kyllä, asianosaiset olivat naissukupuolen edustajia. Savosta.

Dominion - Ei, mä teen tästä kyllä oman postinsa...

...huomiseen!

Kysymyksiä ja tarkennuksia ja muita tuntoja saapi tiedustella. Ehkä vastaan, ehkä en.

peli-ilta

Itse henkilökohtasesti ekaa kertaa pelaamassa jotain muutakin ku monopolia. Heikin ja Teemun kanssa Tapanlla vähä katsastamassa lautapelejä ja Tapani sieltä sitte esittelikin muutamaa peliä ja alettiin vähä tsekkailee.
ekana eläinpyramidi, joka oli ihan vaan alkulämmittelyä. Tämä peli osoittautukin ihan hyväksi pikkupeliksi. Peli itsessään ei mikään kovin vaikea ja hidas ollut, mutta sinänsä mielenkiintoinen.

Sen jälkeen pelattiinkin sitte Australiaa ja se osoitautukin jo vähän haastavammaksi ja piti vähä jo jotain järkeillä. Sen verran pelistä, että ensi kosketuksella voin sanoa pelin olevan hyvin suunniteltu. Jokainen pelaaja pystyy väkisinkin tekemään jotain ja saamaan pisteitä, koska jokaisella territorylla on sen verran tilaa ja ranta-alueet koskevat vielä merialueita. Itse tuli siinä aika paljon pelattua Aulun siivellä, koska sillon ku Tapani otti sekopisteitä ni ite sai siinä sivussa ihan kivasti. Tämä takasi mielihyvää mulle, vaikka olin sellaisessa pelitilanteessa, että omassa pelissä ei ollut mitään järkeä ja olin eniten häviöllä muutenki.
Itse ensikertalaisena totesin, että vaikkei sääntöjä ollut niin hirveästi niin sen mailta maille liikkuminen (2 siirtoa) osottautui hankalaksi. Ikinä ei pystyny itte järkeilee ku piti aina aululta kysyä, että onko se sallittua, mutta niinku kaikissa muissakin peleissä niin toisella kertaa sitte osaa jo.

sitten Mari tuli viidenneksi ja otettiin erä Puerto Ricoo joka tuntui jo heti alussa vaikealta ku asiaa oli niin helvetisti, mutta sittenku päästiin pelaan niin asiat hoksasi jo siinä 4 kierroksen jälkeen ja 6 kierroksen jälkeen oli ilmiselvää, että illan paras peli oli siinä. Ihan ylivoimanen. Ja niin autossa vielä totesivat heikki ja teemuki, että hyvä oli kyllä peli.

kyllä puerto rico vei voiton ja muut siinä järjestyksessä misä ne pelattiinki
1. PR
2.Australia
3. eläinpyramidi

Lauantaina vähän pelimallia taas

Kankaanpäässä käytiin taas Harrin ja Vionan luona pelailemassa. Tällä kertaa peleinä Big Points ja Ricochet Robots sekä Diamant. Kaikissa peleissä olin vain erinomainen!

Twilight Struggle

Taisi olla mun kuudes kunnon peli tätä. Marin kanssa otettiin parin päivän peli, kun ei ehditty kerralla loppuun asti. Digikameralla vaan kuva ja merkit paikalleen kun jatkettiin, eli save-load toimi ihan hyvin.

Pelasin tällä kertaa USA:lla ja olin alussa pahassa alakynnessä, mutta pikku hiljaa aloin hilata itseäni voiton puolelle napsimalla pikkupisteitä sieltä sun täältä ja juoksemalla lujaa space race-trackilla. Itse asiassa se varmaan ratkaisi pidemmän päälle pelin, että olin siellä edellä lähes koko ajan. Varsinaisissa pisteytyksissä hurjia eroja ei tullut, mä vein kerran Afrikan selkeästi, Mari vei Etelä-Amerikan kerran puhtaasti.

Lopulta peli ratkesi 8. kierroksen loppupuolella kun sain 20 pojoa kasaan parilla yhden pisteen antavalla kortilla eikä Mari pystynyt puolustautumaan. Jännä ja vaihteleva peli taas. Ehdottomasti yksi kaikkien aikojen suosikeista.

Dominionkilpailu1

Tästä uus Domi katto kisalla. Ja näköjään vanha Domi alennuksessa lautapeleissä.

Syksyn alottelut

Mordor!

Tuli tos viikonloppuna tommonen pehmeä laskeutuminen takasin lautapelailun pariin. Perjantaina Hapalla otettiin erä Ricochet Robotsia ja Sailaa sekä lauantaina Heinosenkadulla useampi erää RR:a ja pari vääntöö RFTG:a höystettynä lisäosan (Gathering Storm) korteilla.

-PERJANTAIEHTOO-
Tuo Ricochet Robots oli minulle uusi tuttavuus ja tykkäsin heti ziljoonasti! Pelimekaniikka on yksinkertainen, mutta omintakeinen: erivärisillä roboteilla törmäillään kentällä oleviin seiniin ja muihin roboihin ja yritetään saada oikean värinen robotti haluttuun ruutuun mahdollisimman vähillä siirroilla. Pelaaja, joka lyhimmän reitin keksii ja osoittaa toimivaksi, saa tavoitellun laatan. Laattoja on jaossa 17(näkyvät kuvassa laudan ympärillä). Siinä pelin säännöt pääpiirteittäin. Eli helppoa, mutta niin pirun hauskaa aivovoimistelua. Itse pääsin peliin sisään heti ensi yrittämällä, kun pelasimme Tapanin ja Harrin kanssa 3-pelin. Tapani voitti(10), mutta olin kintereillä(7).

Toiseen erään ei sitten pojilla kiinnostus riittänyt, joten pöydälle otettiin Alias. Joukkueet olivat minä/Heidi vs. Tapani/Hapa. Tosin pelin alkuvaiheilla jo Hapan korvasi Viona, joka samalla paistoi maittavat lätyt. Heidi ja minä vietiin voitto melko selkeällä erolla. Ihan kiva illanviettopeli, mutta eipä sitä oikein yhtä erää enempää kerralla jaksa tahkota. Etenkään, jos joku höpöttää KOKO AJAN toisen joukkueen pelivuorolla!

-LAUANTAIEHTOO-
Lauantaina 12 tunnin frisbeesekoilun jälkeen Opa tuli meille ja otettiin aluks pari erää Race For The Galaxya. Mukana oli tosiaan kortit Gathering Stormista, mutta ei lisäpistelaattoja. Minä ja Tapani ollaan Reissiä mätätty paljon, mutta oliko Ollilla eka kerta irl? Tietokoneversioo Opakin oli kuulemma jokusen kerran tahkonnu. Molemmat erät oli suht tasasia. Pisteet ei jääny mieleen. Ihan huikee peli kuitenkin edelleen, 5/5 stars!

Loppuun painettiin muutama rundi robottitörmäilyä. Kaikki tais voittaa ainaki yhden matsin. Ollin kans viä väännettiin kaksinpeli, ku Tapani paino nukkuun. On kans tosi kiva peli. Pelilauta muodostetaan neljästä palasesta, joissa jokaisessa on molemminpuolinen painatus, joten peliareena voidaan vaihtaa joka erään. Robottien aloituspaikat arvotaan, mikä osaltaan edesauttaa vaihtelua. Kun lopuksi 17 pistelaattaa tulee peliin sattumanvaraisessa järjestyksessä, niin kahta samanlaista peliä ei tule IKINÄ! 5/5 stars ainaki ekojen koitosten perusteella.

Pelihuutokauppa

Lautapelioppaassa on tänään auennut 2 viikkoa kestävä jättiläismäinen käytettyjen pelien huutokauppa, josta varmasti löytyy jotain jokaiselle ja sopivaan hintaan. Ihan järkyttävä valikoima mitä erilaisempia pelejä, joista aika moni alkoi heti himottaa.

http://www.lautapeliopas.fi/uutiset/huutokauppa-on-avattu/

Domi + Big Points

Heidin kanssa ajeltiin Harrin mäen päälle pelailemaan pari peliä. Pitkästä aikaa otettiin Domia ja pieni kipinä heti sytty. Harri oli kuulemma mättäny aika laillakin viime aikoina ja oli jo paremmin perillä Intriguen korteista. Ittelle oli vasta toinen peli niillä. Ihan kivoja oli tällä kertaa pelissä olleet 5, vaikka olikin aika rahapainotteinen setuppi, eli toimintoja ei tullut liikaa käytettyä. Pitäis varmaan iskee sillä lisurilla netissa joskus niin tulisi tutummaksi.

Big Pointsissa on jotain koukuttavaa vaikka onkin yksinkertainen peli. Aina tekis mieli pelata, ja miksei pelais ku kestää vartin.

Tokaks tulin kummassakin pelissä, että ei ny ihan ketuille menny.

5-peli Vegas Showdownia

Ei sitä Mattia täs helpolla voiteta. Olikohan nyt 4. peli Matille, ja kolmas voitto? Tällä kertaa Matti tosin oli pohjamudissa loppupisteytykseen asti, mutta osti just ratkasevalla kiekillä tarvittavan palan, ja sijoitti rahansa taas kerran oikein ja nousi voittoon parin pisteen erolla.

Harri oli mukana ensimmäistä kertaa, muut noin viidettä. Viisinpelinä tämä on ehdottomasti parhaimmillaan. Toimintaa tulee paljon enemmän ja kiusatakin voi huudattamalla. Tilaisuuksia pystyy odottamaankin, mutta ei niin paljon kuin pienemmällä pelaajamäärällä. Juna puksuttaa ohi, jos ei toimi ajoissa. (Vaikkei tässä mitään junia olekaan, josta tulikin mieleeni, että pitäis varmaan jotain junapeliäkin ottaa täs joskus).

Dominionhan sen vei..

Eli kuten odottaa sopi, Dominion oli täysi ylivoimainen Lautapelioppaan vuoden peli äänestyksessä. Muutenkaan kärkipää ei yllättänyt vaan tuttuakin tutumpia nimiä siellä keikkui: http://www.lautapeliopas.fi/uutiset/dominion-voitti-vuosiaanestyksen/

Syyskauden alku

No niin, viikonloppuna aloiteltiin hyvin kevyesti lautapelikautta. Pelasimme vaihtelevalla porukalla seuraavat pelit: Eläinpyramidi, Isis & Osiris, Samurai ja Race for the Galaxy + Gathering Storm. Oli ihan mukavaa taas päästä pelitouhuihinkin aika hiljaisen kesän jälkeen. Koskas otetaan oikein eka peliehtoo?

Race for the Galaxy tietokoneelle!

Jahas, nyt on sitte tsäänssit reenailla kalaksirallia ilman kavereita tekoälyä vastaan. Testasin yhden pelin, ja hyvin toimii. Selkeä käyttöliittymä, ei ihan tyhmä tekoäly ja pistooli peli! Heti alko sormet syyhytä oikean pakan ääreen.

Nyt katto sekoo! Tosta.

Lautapelioppaan vuosiäänestys

Herätellääs taas lautapeliblogia syyskauteen. Lautapeliopas äänestyttää vuoden parasta peliä, siis perinteiseen tyyliin parasta tänä vuonna pelattua, ei ilmestynyttä peliä. Dominion luonnollisesti voittaa, mutta ketä muita saadaan kärkipäähän?

http://www.lautapeliopas.fi/vuosiaanestys/aanestyslomake/

Notre Dame

Tää tulee hiukan myöhässä nyt.

Minä, Mari ja Tapani pelattiin tossa yhtenä päivänä Notre Dame pitkästä aikaa. Se on kyllä ihan yks mun lempipelejä. Tapani sai törkeet pisteet ja mä sain ihan hyvät ottaen huomioon millasia pisteitä yleensä saan.

Tapani 80 pistettä
Minä 51 pistettä
Mari 51 pistettä

Eli siis Tapani vei aika ylivoimasesti.

17.8.-09 Vegas Showdown

Pelattiin sitten peräti 3 peliä Vegas Showdownia kun vauhtiin päästiin. Matti oli ylivoimainen ekassa kahdessa pelissä pistämällä aika kovasti rahat peliin koko ajan ja ostamalla pirusti isoja huoneita. Ilmeisesti tässä pelissä perinteinen "ensin rahaa-pisteitä lopussa" strategia ei ole ainakaan ainut mahdollinen vaihtoehto. Rauhallisesti rakentamalla vain vuorot loppuvat kesken, eli sitten niitä pisteitä ei ehdi enää kerätä kun olisi siihen varaa, vaan kaikki mahdolliset tilanteet pitää käytää hyväksi.

Eli jos jotain saa puoleen hintaan tai halvemmalla, kannattaa ostaa vaikkei heti voisi edes käyttää, koska vuoroja, jolla ei osta mitään, tulee väkisinkin, eli sivuun jätetyt huoneet saa kyllä lisättyä kentälle.

Ja todellakin, ilman kortteja ei ollut mitään järkeä pelata.

16.8.-09 Carcassonne + kirkot ja kievarit sekä Tigris & Euphrates

Sunnuntaina pelailtiin Heinosenkadulla ensin Tarmon, Jussin, Marin ja Tapanin toimesta perus-Carcassonnea pitkästä aikaa (joillekin) Tarmon uuden hankinnan K&K-lisurin kera.

Itse en ollut koko peliä pelannut ainakaan vuoteen-pariin ja lisureista en ollut kokeillut kuin Jokea muistaakseni. Uudet palat olivat ihan mukavat, ja tuntuivat piristävän peliä viemättä kuitenkaan mitään pois, eli sivuvaikutuksia ei ollut lukuunottamatta ehkä lievää pelin pitenemistä. Toisaalta kaikki pelasivat varsin ripeästi, joten peli ei kuitenkaan kestänyt yhtään liikaa. Ehkä pieni moite tulisi kievareiden grafiikasta, joka ei ollut mitenkään erityisen erottuva. Itse en huomannut kievareita ollenkaan, ennen kuin niitä oli jo 2-3 pöydällä, taisin itsekin yhden pelata. Itse pelissä Tarmo oli aika ryöttäisen ylivoimainen pöllimällä kaksi isoa 10-20 pisteen linnaa ja onnistumalla vielä sulkemaan ne. Näin Tare voitti kaikki muut yli kierroksella! Puhutaan yliylivoimasta kun muiden erot olivat parin pisteen luokkaa.

Ihan kiva lisäosa enkä nää syytä miksei sitä voisi pitää peleissä jatkuvasti tulevaisuudessa. Tarmolla oli jo toinenkin lisuri jonossa, en kylläkään muista mikä se oli.

Tarmo lähti tämän jälkeen syömään ja muut jatkoivat vielä T&E:n. Tuttuun tapaan pelissä rakennettiin monta monumenttia ja näillä tehtiinkin paljon kaikkia muite kuutioita paitsi sinisiä, joihin Jussilla tuntui olevan monopoli. Itse olin täysin lirissä mustien kanssa, koska vähän ennen loppua olin kerännyt niitä peräti 3, kun muita oli 15-20. Onnistuin kuitenkin upporikas-rutiköyhäriskissäni ja voitin sinisen ulkoisen taistelun Maria vastaan ja keräsin sillä peräti 9 sinistä, joten voitto tuli sitten suht selkeällä erolla. Huonoimmat värit: Tapani 12, Jussi 9, Mari 8.

Pikaraportti CMC:stä ja Vegas Showdownista

Sadepäivän ratoksi pelailtiin pitkästä aikaa Caylus Magna Cartaa ja perään ensimmäinen peli Vegas Showdownia.

Caulys pelattiina aiemmista raporteista poiketen oikeilla säännöillä ja oikein. Peli eteni oikeastaan aika yllättävän nopeasti, sillä pytinkejä nousi kovalla tahdilla ja rahaa oli pelissä paljon. Kunkun raksalla vaan piipahdettiin yleensä yhden pelaajan toimesta (tosin kertaakaan sitä ei kokonaan jätetty välistä). Kortteja ostettiin ja vaihdettiin paljon, että alkuvaiheessa saatiin hyviä veturipleissejä kentälle. Lisäksi kertaakaan ei lahjottu viskoolia taaksepäin, joten nekeille oli paikkoja tarjolla valittavaksi asti melko ripeästi.

Tapani ja Opakin panosti ehkä alkuvaiheessa vähän liikaa kunkun raksalle, vaikka yleensä yhdellä setillä kullan saikin, joten Mari sai keräillä aimo mällit rahaa ja kamoja pikkuhiljalleen. Kyllähän sitä Opallekin alkoi kertyä kun sai pykättyä ekana pari kahden kaman korttia. Tapanin taloista suosittu oli kauppa, jossa käytiin ahkerasti törsyyllä. Itse asiassa tuntui, että rahoja käytettiin aika holtittomasti, tai siis paljon, mutta toisaalta niitä oli liikkeelläkin, koska myös laatikonostokortteja oli kentällä.

Isoista prestigekämpistäkin rakennettiin aika monta loppuvaiheessa ja kultaa oli törkeitä määriä jaossa, joten ehkä hieman yllättäen niitä jäi useita kaikille pelin lopussa. Mari vei pelin loppujen lopuksi sillä, että pöydällä oli jopa 9 kultaboksia, joista siis 9 pistettä. Tapanilla oli parhaat pojot tavallisista ja isoista tölleistä, mutta Mari vei bonareita siis isot kasat. Ollilla oli tasaisesti kaikkea, mutta ei ollut selvä kunkku missään. Pisteet muistaakseni Mari 59,Tapani 55, Opa 53. Opa voi tarkistaa. Ai niin, peli kesti 1,5h.

Toisena sitten vähän aika sitten ostamani Vegas Showdown, jota olin kerran pelannut vuosi-pari sitten ja silloin muistaakseni 4 pelaajalla. En oikein muistanut muuta kuin että bidaussysteemi oli näppärä ja kiva. Pikaisella sääntöjenluvulla ei ihan oikein luettu, vaan ymmärsin yhden kohdan aika ratkaisevasti väärin, joten emme käyttäneet tapahtumakortteja ollenkaan. Toisaalta säännöt olivat kaikille samat, mutta peli oli varsinkin alussa sen takia melko yksinkertainen ja suoraviivainen, jopa tylsä.

Peli ei ole mikään visuaalisuuden voitto, joten Jusekin luultavasti sen näkisi. Siis erottaisi nappulat toisistaan ainakin, mielipiteestä en sitten osaa sanoa. Joka tapauksessa peli on pääpiirteissään huutokauppa- ja rakentelupeli, jossa on elementtejä monesta muusta pelistä, mutta koska on amerikkalaista alkuperää, on vähän erilainen fiilikseltään kuin ihan tutuimmat europelit. Ihan mukiinmenevä peli, mutta väärin pelattuna aika lattea. Voittaja siinäkiin saatiin, ja pienillä eroilla meni Tapani-Opa-Mari. Parempi arvio sitten kun pelataan oikein. Ja useammalla pelaajalla.

Toisvaikutelma Tichusta

Pelaajamäärä 4 (paripeli)
Kesto 1-2 h koko peli, yksi jako 5-15 min.
Arvosana 7/10

Tichu on tutunoloinen, mutta erilainen tikkipeli. Kortteina neljä maata 2-A ja lisäksi erikoiskortteina Mah-jongg eli ykkönen, koira eli vuoronvaihto, feeniks eli eräänlainen jokeri ja lohikäärme eli isoin yksittäinen kortti.

Pelissä jaetaan aluksi 8 korttia (tai kiinalaisten sääntöjen mukaan jokainen ottaa itse 8 korttia) jonka jälkeen pelaaja voi halutessaan huutaa Ison Tichun, eli epäillä voittavansa jaon. Sen jälkeen otetaan vielä 6 korttia lisää ja sen jälkeen voi huutaa Pienen Tichun koska vain ennen kuin pelaa ensimmäisen korttinsa. Kun kaikilla on 14 korttia kädessään, jokainen antaa yhden haluamansa kortin kaikille kolmelle muulle pelaajalle. Tämän jälkeen pelaaja, jolla on Mah-Jongg, aloittaa jaon pelaamalla minkä tahansa sallitun yhdistelmän pöytään.

Sallittuja ovat: yksittäinen kortti, pari, kaksi peräkkäistä paria, enemmän peräkkäisiä pareja, setti, vähintään 5 kortin suora, täyskäsi, pommi (eli neloset tai värisuora) tai koira, jolla vuoro siirtyy omalle parille. Tämän jälkeen seuraavana vuorossa oleva pelaaja pelaa isomman vastaavan yhdistelmän, eli jos pöydässä on kakkospari, siihen voi pelata esim kolmosparin, mutta ei mitään kolmosia tai muuta yhdistelmää. Aina voi myös passata. Kun 3 pelaajaa peräkkäin on passannut, edelliset kortit lyönyt voittaa tikin, ja avaa uuden. Pommin voi pelata koska vain myös toisen pelaajan vuorolla ja sen voittaa vain pommilla, jossa on enemmän kortteja (eli pidemmällä värisuoralla).

Tikkejä pelataan kunnes enää yhdellä pelaajalla on kortteja kädessään. Tämä pelaaja antaa käteensä jääneet kortit vastustajaparille ja voittamansa tikit voittajalle, eli ensimmäisenä korteistaan eroon pääseelle (joka voi olla oma pari tai vastustaja). Tämän jälkeen lasketaan pisteet: kaikki vitoset ovat 5 pistettä, kaikki kympit ja kallet 10 pistettä, lohikäärme 25 ja feeniks -25. Lohikäärmettä on kuitenkin hankala saada, sillä jos voittaa tikin lohikäärmeellä, joutuu antamaan tikin haluamalleen vastapelaajalle. Näin jaossa on aina 100 pistettä. Jos joku on huutanut pienen (100p) tai ison (200p) tichun, katsotaan voittiko huutaja jaon. Epäonnistuessaan pelaajan joukkue menettää saa vastaavan määrän miinuspisteitä.

Jos joukkueen molemmat pelaajat ovat kaksi ensimmäistä jaossa, joukkue saa heti 200 pistettä ja jako päättyy, eikä muita pisteitä lasketa (paitsi Tichu-pisteet). Peliä pelataan 1000 pisteeseen asti.

Jaoissa tuli keskimäärin 100 pisteen luokkaa eroa, joten jakoja tuhannen pisteen peliin sisältyy yleensä aika monta, mutta toisaalta pelin voi voittaa jo parissa kolmessa jaossa maksimipisteillä. Pelin vahvuus tuntuisi olevan ensituntumalla se, että jaot ovat erilaisia, eli jos yrittää pientä tai isoa tichua, niin tosiaankin pelaa eri tavalla kuin silloin, jos yrittää kerätä tavallisia pisteitä jaossa. Tai toisaalta, jos vastajoukkue yrittää Tichua, niin omakin peli muuttuu, eli yritetään tunkata sitä Tichua vaikka silläkin uhalla, että siinä sitten antaa hyviä tikkejä toisille (mikä tietysti voi kostautua pahemman kerran).

Ehdottomasti pelaamisen arvoinen peli, ja omassa listassani ihan korttipelin kärkipäähän hyppäsi heti kun alkoi jotain tajutakin.

Ensivaikutelma Torresista

Pelaajamäärä 2-4
Kesto 45-90min.
Arvosana 7/10.

Pelasin eilen ensimmäistä kertaa Wolfgang Kramer inja Michael Kieslingin Torresia, jota pidetään vähän kuin epävirallisena osana samojen kaiffareiden naamiotrilogiaa (Tikal, Mexica ja Java). Samanlainen toimintapistesysteemi onkin käytössä ja muutenkin hyvin samanlainen fiilis pelistä tulee. Toki Torres on nopeampi ja "pienempi" kaikin puolin, ehkä siis edellisten pikkuveli olisi sopiva määritelmä.

Pelaajat saavat linnan kerroksia (kuten pyramideja Mexicassa) joka kierrosta varten ja lisäksi 6 ritaria. Vuoroillaan saa asettaa yhdestä pinosta linnan kerroksia (0-3) sekä liikuttaa kentällä olevia ritareita tai asettaa uusia kentällä olevien viereen. Lisäksi voi "ostaa" toimintakortteja toimintapisteillä, sekä käyttää niitä. Pelaajalla on 5 toimintapistettä käytössään vuorollaan ja kaikki toiminnot maksavat 1 AP:n (uuden ritarin laittaminen 2).

4 kierroksen jälkeen pisteytetään ensimmäisen kerran ja sen jälkeen vielä kahdesti (seitsemännen ja kymmenennen kierroksen jälkeen.)

Linnoja rakennetaan korkeammiksi ja laajemmiksi, ja omia ritareita koitetaa nostaa linnan huipulle. Ritari voi nousta aina vain yhden kerroksen ylemmäs ja joutuu astumaan viereiseen ruutuun noustessaan (korteilla näitä voi kiertää), joten käytännössä linnassa joutuu korottamaan pikkuhiljaa vähintään kahta "tornia". Toisaalta linnan mikään torni ei saa olla korkeampi kuin mitä linnan pohja on "leveä". Eli 2x2-torni voi olla vain 4 palaa korkea. Pisteitä saa kolmessa pisteytyksessä kaavalla linnan ala x korkeimmalla olevan oman ritarin kerroin. Eli jos linnan pohjalla on 8 palaa ja ritari seisoo viidennessä kerroksessa, saa pelaaja 40 pistettä. Lisäksi pelissä on kunkku, jonka linnassa seisomisesta saa lisäpisteitä tietyn säännön mukaisesti.

Peli on erittäin abstrakti, mutta omaan makuun ihan mukiinmenevä. (Johanna oli löytänyt pelin 3 egellä kirpparilta, joten helposti hintansa väärti).



(kuva Indigo Potter BGG)

Trivial Pursuit Millennium.

On muuten RYÖTTÄSEN PASKA peli!

No okei, ihan pistooli oikeesti.

Puerto Rico.

On muuten ruokottoman hyvä peli! Pidän todella paljon!

Tarock

Pelasin Tapanin kans tos yhtenä päivänä Tarockia. Mä en nähny sitä.

Sitte pelattiin tos eilen Twilight Struggle. Sen ihan näin.

Two Player race update

And we are still going on!
Can I see the blue pom poms up and down cheering Suomi Suomi Suomi?

Age of Steam - Barbados

Sunnuntaina oli kovat poltteet pelata erä AoS:a. Yhtään pelikaveria ei ollut käsillä, niin kaivoin esille Barbados-lisäosan, joka on yksinpelimodi kyseisestä pelistä.

Kun vastapelaajia ei ole niin pelataan ikäänkuin pankkia vastaan. Pelin voittaa, jos lopuksi kymmennen kierroksen jälkeen pystyy käteisellä ostamaan kaikki osakkeensa takaisin pankilta, muutoin häviää. Ensimmäinen peli päättyi konkurssiin 3. kierroksella ja toinen 4. kierroksella. Kolmas kerta sitte toden sano ja pystyin lopussa ostamaan osakkeet takaisin ja jäin vielä rutosti voitolle.

"You've been given exclusive rights to build a train system on the beautiful Caribbean island of Barbados. If everyone wants pineapples...how can you make money?"

Erikoisen pelilaudasta tekee sen, että siinä on ainoastaan keltaisia kaupunkeja valmiina(6kpl). Ja vaikeutta aiheuttaa heti se, että kaupunkeihin tulee vain yksi paketti, eikä välttämättä yhtään keltaista laatikkoa. Violetit laatikot poistetaan kokonaan ja urbanisoitavia kaupunkeja on sininen, punainen ja 2 mustaa. Arvontapakettejakin tulee vain yhdelle riville valkoiset 1-6 sekä A,B,C ja D. Arvonnassa käytetään kahta noppaa.
Käytettävät toiminnot ovat Engineer, Locomotive, Urbanization ja Production. Jokainen toiminto pitää käyttää kerran, ennenkuin voi käyttää jonkun uudestaan. Osakkeita voi myydä vain yhden per kierros.

Kahdella ekalla yrityksellä yritin liian nopeasti tehdä rahaa ja konkurssi oli valmis. Yksinpeli on suunniteltu niin, että vuorot täytyy miettiä todella tarkkaan ja ainaki muutama vuoro etukäteen. Väärän toiminnon valinta tai hätiköity radan rakentaminen kostautuu nopeasti. Jokaisella vuorolla ei välttämättä pysty rakentamaan ollenkaan, mutta tulojen pitäisi kasvaa kuitenkin.

Eihän lautapelailu yksin kovin hääppöistä ole, mutta mielestäni onnistunut lisuke Barbados kuitenkin oli. Voisin jopa joskus ottaa uudemman kerran. Suosittelen ainaki AoS faneille!

Perjantaipelailut Tampereella

Perjantaina pelailtiin muutaman lyhyen ja keskimittaisen pelin sessio täällä Tampereella. Peleissä mukana Marin ja mun lisäksi Roihuvuon Mikko ja Johanna ja heidän kaverinsa Kenny ja Vesa.

Enimmäkseen pelailtiin mulle uusia pelejä, ja niistä tässä pienet kommentit. Oli sen verran kiinnostavia, että meni hankintalistalle jos jostain halvalla saa. Peleinä Ricochet Robots, Sunda to Sahul, Alhambran lisäosa Vizier's Favor ja vilkaisu Scattergoriesiin ja Avista Prohon.

Illan pääpelinä oli Alhambra ja siihen meidän edellisessä Saksa-tilauksessa hommaama lisuripaketti Vizier's Favor. Tässä oli taas neljä minilisäosaa mukana, kuten taitaa olla kaikissa Alhambra lisureissa. Kaksi niistä otettiin peleihin tällä kertaa: rahanvaihtajat ja bonusrakennuskortit. Rahanvaihtajat olivat rahakorttien sekaan laitettavia kortteja, joissa on kahden eri rahan väri. Kortin pystyy ottamaan normaalisti kun ottaa rahaa pöydästä, ja sillä voi sitten maksaa sillä "väärällä" värillä mikä kortissa on. Eli sini-keltaisen kortin pelatessaan voi sitten ostaa joko sinisen tai keltaisen rakennuksen kaupasta millä tahansa yhdistelmällä kumpaa vaan rahaa. Ihan kelvollinen lisäys mielestäni. Näitä rahanvaihtajia oli muistaakseni pakassa 6 kappaletta.

Toisena minilisurina otettiin bonuskortit, joita kuusinpelissä jaettiin yksi kullekin. Kortissa oli yhden sellaisen rakennuslaatan kuva, jossa ei ole muuria ollenkaan. Jos onnistui ostamaan juuri täsmälleen kortin mukaisen rakennuksen, sai korttia käyttää pistelaskussa yhtenä sen värisenä lisärakennuksena. Eli jos oma "target" oli valkoinen kympin hintainen rakennus ja sen onnistui haalimaan linnaansa, niin pisteytyksessä hyväksilaskettiin myös kortti valkoiseksi rakennukseksi. Tämä lisuri tuntui vähän turhan randomilta ainakin kuusinpeliin (vaikka kuusinpeli on kyllä muutenkin aika randomia). Jos kortteja olisi jokaisella 2-3 niin silloin tuuria olisi vähemmän ja ainakin todennäköisesti pääsisi yrittämään oman rakennuksensa ostoa. Esimerkiksi itselleni kävi niin, että oma rakennukseni oli ensimmäinen joka pelissä myytiin, luonnollisesti ennen kuin olin saanut yhtään vuoroa itse. 2/6 sai ostettua oman targetinsa. Toisaalta ei niistä niin erityisen isoa etua saanut, joten ei mikään valtava bonus.


Toisena uutuutena pelattiin kuudella hengellä Ricochet Robots, joka oli ehkä enemmän puzzle kuin peli. Periaate on, että laudalla on viisi robottia, joista joku yritetään saada johonkin tiettyyn paikkaan mahdollisimman vähällä määrällä siirtoja. Pelaajia voi olla kuinka monta tahansa, kunhan kaikki voivat tuijottaa lautaa yhtä aikaa. Sitten kun joku luulee löytäneensä toimivan reitin maaliin, hän huutaa reittiinsä vaadittavien siirtojen määrän ja kääntää tiimalasin. Muut voivat vielä tiimalasin hiekan valuessa yrittää keksiä lyhyemmän reitin ja huutaa siis alemman siirtomäärän. Kun hiekka loppuu, pienimmän huutanut näyttää reittinsä, ja jos se onnistuu saa hän pelattavana olleen laatan eli yhden pisteen. Jos reitti ei onnistu (tai siirtomäärä oli huudettu väärin) saa toiseksi alimman määrän huutanut yrittää. Epäonnistunut huutaja menettää seuraavan kierroksen.

Tässä Chris Johsonin (bgg) kuvassa näkyy pelin idea paremmin. Tarkoitus on saada siis keskellä olevaan kuvioon samanvärinen robotti. Robotit voivat kulkea suoraan mihin suuntaan tahansa, mutta pysähtyvät vasta seinään tai toiseen robottiin.

Peli oli luonnollisesti aloittejoille aluksi vaikea, mutta kohtuu nopeasti aukesi, ja aukesikin sitten kunnolla. Oli nimittäin äärimmäisen hauskaa päänsärkyä, kun koitti löytää toimivia ratkaisuja. Vähän kuin the Incredible Machine oli joskus PClle, paitsi, että koko homma piti hoitaa päässä siirtämättä mitään kokeeksi. Ton pelin vois jostain etsiä halvalla, tai tehdä itte. Itsetehty vois itse asiassa olla ihan poikaa, ja pitää muistaa, että "kun itte tekee niin saa semmosen ku tulee".


Toinen mielenkiintoinen, ja myös puzzlemainen peli oli australialainen vähän tuntemattomampi Sunda to Sahul. Siinä itse palat ovat palapelinpalan muotoisia, mikä tekee pelistä aika erikoisen kaikkiin muihin peleihin verrattuna, mitä itse olen pelannut. Jotain Carcassonne-fiilistä ehkä jossakin määrin, mutta meidän käyttämämme variantti, jossa kaikki saavat ison läjän paloja, ja kaikki pelaavat yhtä aikaa yrittäin valmistaa "nodeja" eli kohtia kentällä, joihin ei enää voi lisätä paloja. Koska kaikki palat sopivat toisiinsa ainakin jotenkin päin, voi yhteen nodeen tulla 3-6 palaa ymmärtääkseni. Aina kun sellainen node tai kulma, missä on maakuviota tulee valmiiksi, saa pelaaja laittaa oman markkerinsa sen päälle. Paitsi palojen, myös kuvioiden pitää sopia toisiinsa, eli vesipaloja ei voi yhdistää saaripaloihin niin, että rantaviiva menee rikki.

Kun joku pelaaja saa kaikki markkerinsa kentälle ilman väärinpelaamista, voittaa hän pelin. Peliä voi pelata myös vuoropohjaisena ja kaikenlaisilla erilaisilla varianteilla ja säännöillä. Itse asiassa kyseessä onkin ehkä enemmän pelijärjestelmä kuin peli. Kuitenkin erittäin hauskaa ja haastavaa hahmottamiharjoitusta. Pelaisin paljon jos olisi omana. Tätä en ala itse väsätä todellakaan.



Lopuksi vielä vilkuiltiin Scattergoriesia, joka on itse asiassa täsmällen se peli, mitä me sanotaan "sanapeliksi". Siinä tosin kategorioita on valmiiksi aika hyvä kasa, ja kirjain valitaan nopalla. Ja siinä on myös rämisevä kello. Lisäksi joka kolmas kerros pelataan niin, että keksitään vaan yhteen kategoriaan samalla kirjaimella alkavia sanoja mahdollisimman monta.

Toinen mitä vilkaisin oli Avista Pro, joka on siis ryöttäisen vaikea jatko-osa klassikkoon. Itse asiassa monet niistä kategorioista oli täysin mahdottomia, kuten joku "Vuoristoneuvos", tai muuten vaan typeriä, joihin ei kukaan täysjärkinen keksi mitään. Toisaalta oli siellä paljon hyviäkin, mutta ei siihen kyllä mitään erityistä kilpailua tai hauskuutta synny, jos aiheet on niin vaikeita, että ehkä jollain 2 kirjaimella kukaan keksii mitään. Kyllä sen silti niiltä joskus vois lainata ja pelata joku 50 kierrosta kokeeks. Ja siinä ainakin varmaan sais helposti uusia ideoita siihen väärinpelattuun Avistaan.

TruuTiEitsiis

Puhutaan ryöttäsestä.

Katto ku peli on pitkä ni se on MONI! Te ette tiedä sitä ajan määrää, mikä kului YHDEN LAUTAPELIN pelaamiseen. MÄ tiedän, mutta en voi käsittää! Luulis äkkiä, että ku kahden klapsanteella alottaa pelin, ni jäis tiäks ehtoolla aikaa kaikenmoiseen muuhunki toimintaan. Jääääääi sitä... Niin mä san pat, ettei pelin kuulu kestää SEITSEMÄÄ TUNTIA!?! Ja siitä on jo ruokatauko vähennetty! Peli itsessään on ryöttäsen hyvä, en mä sitä sano. Mutta ei sun saa olla normi työpäivän mittanen, jos sä oot LAUTAPELI!


No joo, se siitä kestosta. (joka oli siis TAUTINEN!!) Otettiin sen PAHIMMAN geekin neuvoista vaarin ("avoid early culture") ja keskityttiin muihin "resursseihin". Siis saakelin huonosti kaikilla oli hoidettu vielä pelin lopussakin esim. science-bisnes - ei voi ymmärtää. Ollin peli takelteli pahasti pitkän aikaa, ku se meni vielä pitkälle III-ageeki ennen, ku sai MITÄÄN parannusta kivibisnekseen. Mun heikkoutena oli PASKIN governmentti. Menin katto niin ikään pitkälle III-agee despotismilla, joka on siis A-agen normi peruspaska! HEIKKOA! No kerralla sen sitte upgreidasinki johki ryättäseen fundamentalismiin ja mulloli loppupelin 9 sekä siivili- että militariäksöneitä. (ja niistä sai lopus viä ruokottomat boonukset)


Siarra perusti pelinsä YLLÄTTÄEN täysin militariin, ja yhtä yllättäen ei saanu YHTÄÄN sotakorttia ainakaan viimiseen 20 vuoroon. =D Peten resurssit meni siis käytännös harakoille kaikki. Petee vastaan tehtiin aluks vittumaisimpia aggressioita ja konnankoukkuja (mikä sana =D) ja Pete oli ymmärrettävästi pienellä kostomielialalla vähä kaikkia kohtaan, mutta ku ei se saanu tilaisuutta kostaa ja sekös Peteä korpesi VAIN PALJON! No Pete ny "huijaski" näin jälkikäteen katsottuna kohtuupaljon. Ku sen liideri, Churchill, ei antanukaan niin tautisia etuja, mitä Pete hyödynsi PALJON! Ja sallittiin (salli salli salli!) me Peten militaryarvonki nousta pitkälti yli 60:n, mikä siis oikeasti on maksimi. ( ku ei katto tiedetty sitäkään sääntöö) No enivei, sen pataljoonat seiso tyhjänpanttina sillä aikaa, ku muut edes yritti hiukan satsata culture-pisteisiin. Todettakoon nyt vielä, että yksikin War Over Culture Peten käteen olis ollu mitä varmin voitto - etenkin, kun pelattiin paljon väärin.


Harri satsaili tasasesti joka osa-alueeseen ja päivitteli systeemeitänsä aika-ajoin. Tosin Harri koki myös raskaita (ellei jopa superraskaita) tappioita aggressioissa johtuen alun heikosta militarysta. Pacteja luotiin, Harri taisi olla ahkerimmin niissä mukana - niin ehdottajana kuin suostujana. Mukavaa pientä ekstiärauhanvetoo. Parhaiten kuitenkin imperiuminsa sai pyörimään allekirjoittanut (eli MINÄ siis JAMO!) ja voitin pelin mitä ryöttäisimmällä erolla muihin pelaajiin. (Raideri voi laittaa pisteetki jos muistaa) Selkeään peränpitäjän asemaan alistui Opaali. Harri ja Pete kamppailivat tiukasti kakkossijasta. Sain kaikista neljästä lopun bonuskortista parhaat (tai ainakin lähes) pisteet. Näin saatiin peli rämmittyä läpi. Lopussa kuultiin lausahduksia kuten: "oli sitte muuten viimenen kerta ku pelaan tätä", "niin en SAATANA peloo enöö IKÖNÄ!", "katotaan 80 vuoden päästä uusiks tätä peliä" ja "oli ihan hyvä peli". Mielipiteet vaihtelivat laidasta laitaan. Kuka tietää millaiseen lopputulemaan oltais päästy, jos olis pelattu EDES 50% pelistä sääntöjen mukaan. (olisin varmaan voittanu viä enemmän..)

Two Player race - still waiting for your votes!

The race in ongoing but... Where are the fans?
Who is cheering for whom?

Greetings,
Mari

Kaksinpelipäivitys #3 Mr. Jack & Dominion

Seuraavana parin uunista putkahtivat Mr. Jack ja Dominion.

Dominionista ei sen enempää, kuin että random-setupilla pelattiin ja mulle tuli voitto pistein 37-35. Ehkä erikoisuutena se, että nappasin 5/8 lääniä, mutta Mari keräili sitten melkein kaikki pitäjät.

Mr. Jack on mielenkiintoinen salapoliisipeli, jossa toinen pelaaja yrittää selvittää kuka pelin hahmoista on viiltäjä-Jack, ja toinen yrittää pysyä Jackina piilossa tai karata White Chapelin kaupunginosasta (eli pelilaudalta) kahdeksan kierroksen ajan. Mikäli Jack karkaa tai saadaan kiinni, päättyy peli heti. Mikäli Jack pysyttelee piilossa koko kahdeksan kierrosta, on Jack voittaja.

Pelissä on kahdeksan eri hahmoa, jotka kaikki yrittävät etsiä Jackia, mutta kuitenkin yksi heistä on itse asiassa Jack valepuvussa. Ennen pelin alkua Jackia pelaava nostaa yhden hahmokorteista, josta siis tulee pelin ajaksi Jack. Ensimmäisellä pelikierroksella arvotaan kahdeksasta hahmosta neljä, jota sillä kierroksella pelataan. Ensin Jack valitsee yhden hahmon, sen jälkeen salapoliisipelaaja valitsee kaksi ja Jack taas yhden. Toisella kierroksella pelataan toisin päin neljä jäljellä olevaan hahmoa, ja kolmannella taas kaikki sekoitetaan.

Kaikkia hahmoja voidaan liikuttaa 1-3 ruutua ja suorittaa hahmon erikoistoiminto, mikäli halutaan. Kaikkien hahmojen liikuttamisen jälkeen salapoliisipelaaja kysyy, onko Jack näkyvillä vai hämärässä. Hahmo on näkyvillä, mikäli se on toisen hahmon vieressä, tai pelilaudalla olevin katulamppujen vieressä. Mikäli Jack on pimeässä, voi salapoliisipelaaja kääntää kaikki näkyvissä olevat hahmomerkit ympäri, jolloin hän tietää, että ne ovat kaikki syyttömiä. Lisäksi, mikäli Jack on pimeässä, hän voi seuraavalla kierroksella yrittää karata kentän jostakin neljästä kulmasta. Mikäli Jack on nähty, hän ei voi paeta. Tämän jälkeen yksi katulampuista sammutetaan joka kierroksen lopuksi.

Pelilaudalla voidaan liikkua heksoista rakentuvilla käytävillä, tai viemäriverkossa "teleportaten". Lisäksi yksi hahmoista voi liikkua talojen läpi. Viemärin kansia voidaan avata ja sulkea, jolloin teleporttausta voi vaikeuttaa tai helpottaa. Lisäksi White Chapelin neljälle sisääntulolle voidaan määrätä yhden hahmon toimesta poliisivartio, jolloin siitä oviaukosta ei voi karata.

Peli on yllättävän intesiivinen, ja intuitiolla ja bluffaamisella ja kaikella muullakin on iso merkitys pelissä. Koko ajan tuntuu siltä, että haluaisi pelata kaikkia hahmoja, mutta ei oikein uskalla pelata mitään. Pelin kesto on meidän peleissä ollut 10-30 minsaa, joten tosi mukava peli melkein mihin tahansa väliin.

Liigapelissä minä pelasin Jackia, mutta Mari nappasi mut kiinni jo kierroksella 6/8. Ei siis saumoja.

Voitot tässä 1-1 eli yhteensä 3-3.







Kuva: Andreas Resch (BGG)

Pääsiäisylläreitä (Olisko nyt Kankaanpään peli-ilta #10 virallisesti, oikeesti ehkä #15?)

Pari viikkoa on mennyt melkein ilman pelin peliä, ja nyt olisikin tilausta pääsiäismätölle.

Ruokalistalta löytyy mitä vaan ja monenmoista, mutta tämmöstä olis mulla tilauksessa ja tässä järjestyksessä

1. Um Reifenbreite 4:llä - eli polkupyöräilyä isosti 20-60min
2. Age of Steam millä vaan määrällä 1,5h
3. Agricola korteilla! Jes tuli tulostettua muutama pakka, eli tätä voisi nyt kokeilla. 2h
4. Dominion omilla kortti-ideoilla 20-45min
5. Race for the Galaxy 10-40min
6. Kaikki uudet Ollin pelit, mitä ei vielä ole tullut koitettua 2-4h?
7. Alhambra uudella lisäosalla 1,5h
8. Tichua ainakin muutama erä kokeeksi 10-45min
9. Through the Ages Full game 3-5h
10. Pandemic 10-35min

Kaikkee muuta sitte sopivassa määrin sekaan.

Onko muita peleistä kiinnostuneita, ja mitä olisi tilauksessa?

Two-player race: Round 2!

To make this race agaisnt Tapani a little more exciting, it would be interesting if we could get some cheering! What about if you guys bet who is the grand winner, after, say, 100 plays?
You can also give estimates on how many games each player is gonna win, how many ties?

I must be realistic that there is a higher chance that Tapani wins the bet: he plays games a lot more often than I. Then again, I am usually strong in two player games, so let's see.

Yesterday we played the first 2 games, as Tapani said, Rat Hot & Samurai: Tapani won both. But today, I equalized by winning a game of Blue Moon City & one of Pylos, yippee!

So, what do you guys think? Who's gonna win this race?
Greetings!
Mari

Kaksinpeliliiga #1 Samurai & Rat Hot

Viikon pelaamattomuuden jälkeen putkahti päähän idea, jota ehdotin Marille, joka otti sen vastaan, joka ei tarkoita vihtaa: kaksinpeliliigana kokoelma läpi. Eli tämmönen pidemmän ajan setti lähti liikenteeseen. Ekalla kierroksella peleinä Samurai ja Rat Hot.

Samuraita ei kumpikaan meistä ole kaksinpelinä juuri pelannut, olisiko koskaan? Rat Hot on vain kaksinpeli, mutta toisaalta kokonaan uusi Marille, ja mullakin vain yksi kerta pelattuna pari vuotta sitten.

Samuraissa sovittiin loppuehdoksi alkuperäinen sääntö, eli peli päättyy kun yksikin kolmesta merkkityypistä loppuu (suomenkielisessä painoksessa peli päättyy vasta kun kaikki merkit on noukittu), tai kun neljä merkkiä menee tasan. Jo ihan alkukierroksilla kävi niin, että mulla on hyvä painostus Edoon, ja olisinkin saanut vähintään 2/3 nappia, jos Mari ei olisi päättänyt antaa mulle vain buddhaa ja pistää kahta muuta nappulaa tasan. Tämä johti siihen, että tajusin pari-kolme kierrosta myöhemmin, että mulla on kahdesta enemmistö, ja jos vain pystyn pistämään vielä pari merkkiä tasan, niin voitan pelin. Ja niinhän siinä kävi. Kentältä ei kerätty kuin 9 nappulaa kun peli päättyi. Mulla oli 3xpallopää ja 2xruohikko, Marilla 3xkeppi ja 2xpallopää.

Huomattiin myös, että kaksinpelissä kerättyjä merkkejä voi hyvin pitää näkyvillä, koska ne muutenkin voi koko ajan laskea.


Rat Hotissa ideana on asetella kolmiosaisia laattoja toisten laattojen viereen muodostaen samanlaisten kuvioiden eli mausteiden ryhmiä. Kahdesta vierekkäisestä saa 1 pisteen ja kolmesta tai useammasta saa 2 pistettä. Vuorollaan pelaaja asettaa 2 laattaa joko pöydälle tai muiden laattojen päälle ylemmille kerroksille. Eri kerroksilla olevat kuviot voivat olla vierekkäin pistelaskua ajatellen. Ylemmillä kerroksille laitettaessa laatta ei saa olla suoraan toisen päällä, vaan sen pitää peittää vähintään kahta laattaa, eikä myöskään alle saa jäädä tyhjää.

Mausteiden lisäksi laatoissa on myös molempien pelaajien värisiä rottia. Jos pelaajan oman vuoron lopussa pöydällä on 3 oman väristä rottaa, häviää heti pelin pisteistä huolimatta. Eli samalla kun rakentaa kuvioita, pitää myös peitellä laatoilla omia rottia. Tässä kohtaa nuo laattojen asettelun rajoitukset tekevät pelin hankalaksi. Jos nostaa laatan, jossa on vastustajan rotta, kannattaa se yrittää sijoittaa jotenkin hankalasti niin, ettei toinen pääse pelaamaan sen päälle mitään. Kivan nopea, taktinen ja ilkeäkin peli.

Tässä erässä rotat saatiin pidettyä aisoissa, mutta pisteitä ei kovin paljon kerätty. Mari oli koko ajan 1-2 pistettä edellä, mutta sain toiseksi viimeisellä kierroksella naputeltua 6 pistettä, jolla nousin voittoon pisteillä 20-17 .

Liigan tilanne kahden pelin jälkeen siis 2-0 meikäläiselle. Tässä vaiheessa ainakin pisteet lasketaan ihan suoraan 1 per voitto. Katsotaan, jos pidempiä pelejä jotenkin painotetaan.

Lyhyesti Age of Steamista (vertailua Railroad Tycooniin)

Arvosana: 10/10
Kesto:1,5-2h
Pelaajamäärä: 2-6

Hiukan kevyempi, mutta silti aika raskas, kohtuullisen painava, melko vahva Age-peli eli Age of Steam löysi vihdoin tiensä porukan hyllyihin. Oli sitä jo muutama vuosi etsittykin kissojen ja koirien kanssa.

Viime viikonloppuna iskettiin ensimmäiset kokeiluerät, ja vaikka ulkona oltiinkin kuin ellun kanat, niin ainakin Harrista saatiin vakionaama höyryilypöytiin. Pokerista tuttua stiimausta pelissä ei nähty, koska se eteni yllättävänkin vikkelästi muutaman haparoivan alkukierroksen jälkeen. Tulokset eivät päätä huimanneet, mikä ei ole AoSissa yllättävää. Pelissä kestää useampi kierros, ennen kuin voi olettaa pääsevänsä edes plussalle, eikä konkurssin tekeminenkään ole kovin vaikeata, jos vähän huolimattomasti pelaa.

Pelin mekaniikat oppii Railroad Tycoonia pelannut varsin nopeasti, onhan kyseessä RrT:n selkeä isoveli, vaikka kooltaan pienempi onkin. Eikä se opettelu muiltakaan kauan vie. Hyvin pelaaminen toki on aina eri asia, niin tässäkin pelissä. AoS on TtR:ää paljon kliinisempi, siistimpi ja kaikin puolin toimivampi paketti kuin RrT, mukaan lukien kuljetettavien tavaroiden ja kaupunkien sijoittuminen kartalle, mikä tekee Railroad Tycoonista melko tylsän. Lisäksi pelin kesto on aina tiedossa jo alussa, joten RrT:n pelin venyttämisongelmat on vältetty.

AoSissa kierrokset alkavat huutokaupalla, jolla määritellään vuorojärjestys. Ennen huutokauppa jo pelaajat voivat halutessaan päästää osakkeita markkinoille, eli ”ottaa lainaa”. Huudetussa järjestyksessä pelaajat valitsevat yhden erikoistoiminnon muutamasta vaihtoehdosta (ensimmäinen radanrakentaja, ensimmäinen tavarankuljettaja, 4-heksan mittainen radanrakennus, jne.). Näiden toimintojen tekemisen jälkeen seuraa yksi radanrakennusvuoro kaikille, jossa voidaan rakentaa kolmen heksan verran rataa. Lopuksi vielä jokaisella on kaksi vuoroa aikaa joko päivittää junaansa tai kuljettaa tuotteita. Kuljettaminen lisää tuloja, päivittäminen kuluja. Kierroksen lopuksi tarkistetaan jokaisen firman tulot ja niistä vähennetään kulut (1 jokaisesta osakkeesta ja yksi veturin voimakkuudesta). Lisäksi kaupunkeihin arvotaan nopilla elegantin systeemin myötä lisää tuotteita. Tätä seuraa mahdollinen osakkeiden jakoonlaitto ja uusi kierros. Kierroksia on tietty määrä pelaajamäärää kohden. Kolmella pelataan täydet 8? kierrosta, muilla vähemmän.

Pelissä tuli mukana perus Usa-kartan lisäksi 4 muutakin karttaa, mukaan lukien kaksinpeliä varten suunniteltu erikoispieni saarikartta (olikohan Barbados?), joten pelattavaa riittää ilman omatekoisia karttoja toisin kuin Tycoonissa. Oikeastaan loppujen lopuksi yhteistä peleillä on vain junanappulat, jotka ovat tulleet mukaan tähän AoSin editioon aiempien puulaattojen tilalle.

Ensimmäisten kahden (okei kerran olen pelannut jotain ihme karttasysteemiä kauan sitten) pelin perusteella peli on vaativa ja vaikea. Tiukkaa siis on ja tuloille pääseminen on vaikeaa jo pienellä pelaajamäärällä ja aloittelijoilla. Luultavasti hyviä pelaajia vastaan ja useammalla jo pelkästään voitolle pääseminen tulee tekemään tiukkaa. Onneksi pelin lopussa rahoilla ei ole merkitystä, vaan pisteiksi lasketaan vain yhtiön tulot (miinus kulut) ja rakennettujen radanpätkien määrä. Siltikään ei ole takuita, että on helppoa saada pisteen pistettä.

Lyhyesti Through the Agesista

Arvosana: 9/10
Kesto: tunteja
Pelaajamäärä: 2-4

Maaliskuun hittipeliksi omalle kohdalleni muodostui Through the Ages: A Story of Civilization eli lyhyesti TtA. Tai no, hemmetin pitkästi, mutta lyhennettynä.

Vlaada Chvatilin (Galaxy Trucker, Space Alert jne...) sivilisaatioviritelmässä 2-4 pelaajaa rakentelevat omaa kulttuuriaan kohtuullisen hyvässä rauhassa muilta pelaajilta, lukuun ottamatta ajoittaisia aggressiota tai sotia. Kulttuuria, eli pisteitä, keräillään kehittämällä uusia teknologioita, rekrytoimalla tehokkaita johtajia, rakentamalla infrastruktuuria ja tietysti vetelemällä kavereita kuokkaan.

Muutaman pelin kokemuksella (4 täyttä peliä) peli on suhteellisen hyvin tasapainossa, ja ensimmäisten pelien Michelangelo+ihmeet -viritelmä ei ole ollenkaan varma tie voittoon nykyaikaan asti kestävässä pelissä. Vaikuttaisi, että isoihin pisteisiin on useita eri reittejä, ja suuntaa ehtii pelin aikana vaihtaakin. Ja ehtii siinä kyllä tehdä paljon muutakin, mikä onkin ehkä pelin suurin puute, mutta siitä lisää myöhemmin.

Peli on suurimmaksi osaksi yksinpeliä, jossa muiden pelaajien toimet eivät nimeksikään vaikuta toisten valintoihin, mutta toisaalta sotavoimien mittelöt voivat kääntää suuretkin erot päälaelleen hetkessä. Selkeästi pelkällä sotavoimiin panostamisella ei voi voittaa, mutta jos sen täysin jättää huomiotta, kerjää vain verta nenästään ja selkäsauna on varma jossakin vaiheessa peliä. Ensimmäisten pelien jälkeen vaikuttaisi siltä, että oikeastaan kaikkien taktiikoiden voima lisääntyy pelin loppua kohti mentäessä, mikä on toki luonnollista tekniikoiden kehittyessä aikaa myöden.

Yhtenä selkeänä strategisena huomautuksena, vaikuttaisi alussa olevan syytä jopa välttää kulttuurin keräämistä, sillä melkein mikä tahansa siirto, joka tuottaa kulttuuria hidastaa muuta kehitystä. Niinpä ainakin itsestäni tuntuisi, että lisää toimintoja tuottavien valintojen tekeminen menee pelin puoliväliin asti kulttuurin keruun edelle. Mutta kuten sanottu vasta 4 peliä takana, joista kaksi kaksinpeliä ja kaksi kolminpeliä.

Pelin säännöt ovat ensi kuulemalta hankalahkot, mutta kuitenkin jokseenkin intuitiiviset, ja yhden pelin jälkeen jo aika hyvin takaraivossa, paria pikku juttua lukuun ottamatta. Toisaalta pelissä on paljon sääntöjä, ja varsinkin sivilisaation paisuessa voi pikku juttuja helposti jäädä huomaamatta, mutta useimmiten se on vain haitaksi, joten eipä se ole peleissä harmittanut. Lähinnä siis jotain omia etuja voi jäädä huomaamatta Race for the Galaxy -tyyliin.

Mekaniikat pelissä ovat varsin elegantteja ja loogisia ja peli tuntuu etenevän melko hyvin ”tarinamaisesti”: ”olipa kerran despootti, jonka pikkuruinen valtakunta alkoi hiljalleen laajeta. Pitkään ei tapahtunut juuri mitään, mutta sitten alkoi rytistä ja lopussa Internet ja pikaruokalat takoivat taaloja taskut täyteen.” Eli draaman kaarta pelissä on ja isojakin tapahtumia saadaan varsinkin loppupuolella.

Sitten se suurin mutta: mutta kun se peli kestää niin pirun kauan ja sitä kliimaksia saa odotella. No niin kestää, entä sitten? Ei sitä Roomaakaan rakennettu päivässä, vai miten se nyt oli? Oli kesto nyt sitten 3 tai 6 tuntia, niin ei itseäni ole erityisemmin haitannut. Vain välillä alkaa nyppiä jos kierros kestää liian pitkään, ja omia vuoroja on liian harvassa. Varsinaisesti pelin kokonaiskestolla ei niin ole väliä. Kuitenkin peli on mahdollista pelata myös ripeästi jos niin halutaan, ja tässä pelissä kokemus korostuu huomattavasti, eli kesto lyhenee puoleen ensimmäisestä pelistä tuota pikaa.

Kaiken kaikkiaan pelinä erinomaista tasoa ja seikkailuna sama. Ei missään tapauksessa yhtäkkiä päähänpistona pelattava peli, mutta hintansa väärti kaikin puolin. Ei ole vaihtolistalle päätymässä vielä hetkeen. Ei ainakaan ennen kuin pääsen ensimmäisen kerran pelaamaan sen salamurhakortin

Alias-seko

Minä, Jarmo, Harri ja Petri pelattiin tos torstaiehtoona pieni Alias-seko. Se oli niinku seko sanan varsinaises merkitykses. Pelattiin kolme peliä, eli kaikki pelas kaikkien kans kerran. Ekan pelin voitti Jarmo ja Pete aika paljo, toisen pelin voitti Harri ja Jarmo aika paljo, mutta viiminen peli oli TIUKIN MAAILMASSA! Minä ja Jarmo oltiin joukkue siis ja oltiin menty jo maaliin. Harrilla ja Petrillä oli kuitenki tasottava vuoro ja niiden piti saada kymmenen pistettä, että ne tulis tasoihin ja NE SAI SEN KYMMENEN PISTETTÄ! Se oli ääryyttä! No, oltiin sitte tosiaan tasoissa ja otettiin sitte sillai, että kumpiki joukkueesta selittää kerran. Mentiin siinäki viä tasoihin! Sitte otettiin toinen lisävuoro vielä ja sitte Harri ja Petri voitti, koska mä vähän fernesin siinä sitte. Mutta oli hieno peli!

Mutta keskiviikkoiltana ku minä, Jarmo, Harri ja Viona pelattiin ni Jarmo sano selitykseks mulle, että "eläin joka hirnuu" ni mä vastasin LEHMÄ! EI SUN SAA VASTATA LEHMÄ!

Siinä jotain pientä.