Näytetään tekstit, joissa on tunniste Blue Moon City. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Blue Moon City. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 19. huhtikuuta 2009

Two Player race - still waiting for your votes!


The race in ongoing but... Where are the fans?
Who is cheering for whom?

Greetings,
Mari

sunnuntai 5. huhtikuuta 2009

Two-player race: Round 2!

To make this race agaisnt Tapani a little more exciting, it would be interesting if we could get some cheering! What about if you guys bet who is the grand winner, after, say, 100 plays?
You can also give estimates on how many games each player is gonna win, how many ties?

I must be realistic that there is a higher chance that Tapani wins the bet: he plays games a lot more often than I. Then again, I am usually strong in two player games, so let's see.

Yesterday we played the first 2 games, as Tapani said, Rat Hot & Samurai: Tapani won both. But today, I equalized by winning a game of Blue Moon City & one of Pylos, yippee!

So, what do you guys think? Who's gonna win this race?
Greetings!
Mari

sunnuntai 15. helmikuuta 2009

Game night at home

Our Valentine's day celebration was shaped by boardgames this year. Since Tarmo and Olli were somewhere in the woods "skiing" we decided to have a different game group at home, wich endded up really nice too.

We invited a selection of people from that group that play in the university on Thursdays afternoon. Jussi, Mikko and Johanna came to visit us, along with pikku Venla: a sweet and pretty girl. It was really nice to play games with such a different group, different tactics used, different speed of each round, and different games too.

Jussi was the first to arrive, and we first played Blue Moon City (Jussi 5 Tapani& Mari 4). After that Tapani and Jussi played Jambo (71-50) and Pylos (Jussi +1)

When the others arrived we played the following games:

Agricola (Johanna 31, Tapani 26, Mikko 25, Mari 23, Jussi 22)
Tapani used a new tactic: did not get any animals, built 3 rooms at once and made a huge big pastor covering all remaining space!

Notre Dame (Mikko 64, Tapani 53, Johanna 50, Jussi 44)

Space Alert (simulation cooperation game! If it wasn't for Shadow Hunters, it would be the nerdest game I've ever played!) The boys were really exited about this game, it was funny to see their faces, like if they were 7 years-old with an exciting new game, hehehe
Jussi was our captain, Tapani the communications officers and Mikko the internal combat smth. Johanna and I were just random spaceship officers.

Tsuro (Mikko, Mari, Jussi, Johanna, Tapani)
Tapani was the first out of the game, and I lost Mikko (winner) by one or two pieces

Velhojen Yö (Johanna wins!)
Nice game to be played in the dark :)

Thank you Mikko, Jussi, Johanna & Venla for the wonderful time together. Welcome again, any time. And let's try to eat less candy next time, hahaha! Damn, we eat a lot of candy :)

And for the others, HYVÄÄ YSTÄVÄN PÄIVÄÄ!
Mari

perjantai 13. helmikuuta 2009

Pelejä Tampereella

Saksan pelejä odetellessa kokoonnuttiin viikonloppuna Tampereelle pelailemaan keskimittaisia pelejä. (Ei sitä nyt etukäteen oltu suunniteltu, mutta sellasia tuli enimmäkseen kuitenkin pelattua.) Pelaamassa oli erilaisin kokoonpanoin Tare, Olli, Jarmo, Mari ja Tapani.

Ollin uutuutta Station Masteria tyypitettiin useammankin pelin verran. Ihan pätevä lyhyemmän luokan peli. Ei kuitenkaan mene ihan filleristä, koska ottaa reilun puolisen tuntia. Vaikuttaisi toimivan ihan kivasti 3-6 pelaajalla. Tämän pelin ansioksi voisi laittaa sen, että peli ei tasoita itse itseään, vaan isojakin eroja pääsee tulemaan. Toisaalta itse kritisoin peliä siitä, että se ei palkitse riskinottoa. Olen sitä mieltä, että kaipaa nollamatkustajan (tai kaksi). Vähintään hintansa väärti kuitenkin.

Pylosta pelailtiin myös useampaan otteseen eri parien välillä. Tässä pelissä on yllättävää syvyyttä. Aina kun luulee keksineensä miten kannattaa pelata, niin aina jostain takaportista toinen tulee ja vie pelin. Tuuriahan ei ole ollenkaan, mutta tuntuu että aina vedetään ohi. Ihan kuin pokeria. Taitaa olla mulla jo toistakymmentä peliä parissa viikossa.

Kokonaan uusi peli testauksessa oli Velhojen yö, joka pääsi jopa yllättämään sillä, että siinä oli jopa ihan peliäkin, eikä pelkästään 5 sekunnin ilo siitä että näkyy pimeässä. Ei se nyt silti mikään "oikea peli" ole, mutta varmasti tulee leikittyä puolitosissaan uudestaankin. Ekan erän jälkeen haluttiin heti ottaa toinen erä, mutta siinä Tarmo jaksoi yhden vuoron, ja sitten rikkoi pelin "ainutta sääntöä" eli nosti ukkonsa irti laudasta ja tökki kattilansa pesään.

Vähän pidemmistä peleistä pelattiin Ys ja Alhambra kolmella lisäosalla. Ys oli kohtuullinen menestys, vaikka kaikki olivatkin sitä mieltä, että kerätyt pisteet pitäisi olla piilossa, koska muuten pari loppukiekkiä kestävät liian kauan. Olin kuitenkin positiivisesti yllättynyt siitä, että peli ei venynyt mitenkään megapitkäksi. Tästähän on säännöissäkin mukana lyhyempi variantti eli Ys express...

Alhambrassa mentiin melko perinteisen kaavan mukaan. Kaikille tuttu peli, joten mitään hirvittävää kestoa ei tullut vaikka kolme lisäosaa luonnollisesti pidensivätkin peliä. Tuntui siltä, että lisäosat tasoittivat peliä, koska erot jäivät pienemmiksi kuin yleensä. Lisäksi reservin käyttöön tuli enemmän järkeä lisäosalla.

Jossakin välissä kokeiltiin myös Frank's Zoota, joka on yksi omista korttipelisuosikeistani. Vähän vastahankaisesti porukka aloitti, mutta tuntui lopulta ihan pitävän pelistä. Ei mitään erikoista innostusta kenelläkään, mutta ei tyrmättykään. Itse pidän pelissä erityisesti sen kivasta joukkuepelistä, joka mahdollistaa järkevän pelaamisen lähes millä tahansa pelaajamäärällä. Peli on myös kivan näköinen =P

Keskikokoisista peleistä mukana myös Blue Moon City (molemmilla lisäosilla). Peli pikkuisen venähti normaalista tunnin kestosta noin 1,5 tuntiin, muttei kuitenkaan liian pitkäksti. Bonuksilla ja neljällä pelaajalla timantit ovat tärkeitä, hirveällä määrällä kortteja ei välttämättä tee niin paljon, kun peli kuitenkin päättyy jo neljään uhraukseen.

Dominion taitaa kuulua nykyään oikeastaan jokaiseen peli-iltaan. Tällä kertaa pelattiin kaksi erää. Toisessa pelissä olin kerännyt eniten pisteitä, mutta aivan lopussa huomattiin, että olin pelannut Pidot väärin, enkä ollut tuhonnut sitä. On se kumma, että vaikka on jo monta kymmentä peliä pelannut, niin silti ei muista tuommoista sääntöä.

Twilight Struggleakin vähän demottiin parin kierroksen ajan. Sai aika tyrmäävän hylkäyksen porukalta. Jännä juttu, että Marin kanssa tykätään ihan pirusti.

keskiviikko 12. marraskuuta 2008

Uutta matoa koukkuun

Jep, saatiin uus mato koukutettua (ainakin alustavasti) pelailuun. Jaakko körötteli bussilla Haukkamäenkadun peliloukkuun ja joutui heti Blue Moon Cityn piinapenkkiin. Toisena pelinä lätkittiin vielä Mamma Mia!

Kävi aika jännästi ilmi, että vaikka Jaakko on melko lailla uusi lautapelailija, mutta korttia on lätkinyt paljonkin, niin Blue Moon City osoittautui paljon helpommaksi selittää ja oppia uudelle pelaajalle. BMC:n säännöt ovat yksinkertaiset ja peli virtaviivainen, kuten monet muutkin Knizian pelit (Babel yms.), joten ne jäävät kerrasta päähän. Itse asiassa jos oikein muistelen, niin eipä ole toista yhtä hyvin kerralla opittua peliä vastaan tullut.

Peli meni supertasaisesti, ja olin jo hyvin lähellä tiputtaa Marin ykköspallilta ensimmäistä kertaa, mutta yhden vuoron päähän se jäi. Tai itse asiassa olisin voittanut, jos olisin vain viimeisellä 3 kierroksella saanut yhdenkin keltaisen bonuskortin, jotta olisin voinut rakentaa obeliskia kahdesti kerralla. Kristalleja olisi ollut taskussa tarpeeksi. Lopulta Mari siis voitti ja minä ja Jaakko jäimme yhden laatikon päähän.

Mamma Mia on päällisin puolin yksinkertainen, ja kokeneen pelaajan on se "helppo" selittää, mutta taktisesti peliä ei ole tainnut oikeastaan kukaan ensimmäisellä kierroksella ymmärtää tarpeeksi, jotta olisi pärjännyt. Jännä juttu, että olettaisi tämän olevan vain kevyt läpsyttely, jonka nyt oppii heti. Mutta kyllä se melkein ainakin sen pari peliä ottaa ennen kuin pärjää tasavertaisesti. Toisaalta peli kestää 10 minuuttia, joten oppiihan sen siinä.

Tässä otin revanssin ja vein voiton kiitettävällä seitsemän pizzan saaliilla (kahdeksasta).