Pientä lämmittelyä megamättöä varten..

Perjantaina saatiin pientä esimakua tulevasta peliviikonlopusta. Pelaajiksi saapuivat pitkin iltaa Tarmo, Tapani, Olli, Jarmo, Visa, Petri ja Heikki.

Aluksi yritettiiin ottaa Agricolaa, mutta ei siitä ilman apulappuja tullut mitään, kun ei peli oikein ollut muistissa, eikä sitten oikeastaan kenelläkään ollut mitään halujakaan loppujen lopuksi koittaa opetella jotakin niin paljon muistin varassa. Tuskin siitä mitään olisi tullutkaan. Tulostelin heti lauantaiaamuna ison kasan sääntöjä ja ohjeita englanniksi, joten seuraavalle kerralle koitan ne opetella, jotta oikeasti päästään pelaamaan.

Peliksi vaihtui Tower of Babel, joka on noussut tosi suosituksi porukassa viime aikoina. Peli oli Tarmolle ilmeisesti ensimmäinen oikeilla säännöillä, eikä Ollikaan ollut vielä ainakaan montaa kertaa oikein pelannut? Vai oliko ensimmäinen? Peli oli tyypilliseen tapaan nopeatempoinen ja tasainen, eikä suuria eroja tullut, vaikka vähän eri tatkiikoilla oltiinkiin liikkeellä. Itse keräilin tällä kertaa paljon bonuksia (25) ja kyllä sillä hyvin pärjäsikin. Muistaako kukaan pisteitä edes suurin piirtein?

Tästä pisteiden järkeilystä/myöhemmin vertailusta tuli mieleen sellainen pieni juttu, että ei olisi suuri vaiva heittää joka laatikkoon pieni vihko tai vaikka vain paperinpala, johon kirjoittaa pelaajat ja pisteet ja päivämäärän aina pelin jälkeen. Niitä (voi olla) on kiva katsella jälkeenpäin ja vaikka verrata omaa suoritusta omaan vanhaan.

Muita pelejä illan aikana oli Salamanca (tässä pelissä mukana Tapani, Olli, Heikki, Jarmo ja Petri), jota ei oltu pitkään aikaan pelattu. Tästä johtuen pari sääntöä meni hiukan väärin, vaikka pieni tarkistelu aluksi tehtiinkin. Lisäksi touhu oli äärimmäisen levotonta, joten en oikein tiedä, että saiko kukaan mitään kuvaa pelistä. Heikki vaikutti kyllä pelaavan kunnolla, ja ainoana oikeasti käytti niitä korttien actioneitakin. Muut oikeastaan vain rakensivat ja myivät. Pisteet olivat melko tasaiset. Minä taisin voittaa 1-2 rahalla, ja muut olivat 5-10 rahan sisällä toisistaan. Antaisin kyllä tällä pelille paremmankin ajan pöydällä.

Pelasimme myös kahden pelaajan tiimeillä PitchCaria, siten että joukkueen sijoitukset laskettiin yhteen, ja sillä ratkaistiin voitto. Lisäksi tallin toinen auto sai väistää toista, mikäli siitä oli jotain hyötyä. (Ei ollut montaa kertaa). Ihan kiva kokeilu, mielelläni uudestaankin, vaikka erään raiderin mielestä vähän ehkä vähemmän aikuismaista.

JoukkueTrivial Pursuitin jälkeen Tapani, Visa ja Petri hakkasivat vielä slovenialaista tarottia kolminpelinä 2-3 tuntia. Oli kyllä huomattavasti vaikeampi kolmistaan kuin nelistään. Tai ainakin aika ankara peli, eikä positiivisille pisteille helposti päässyt.

Slovenialaista tarottia kantapään kautta

Strohmannin jälkeen Tapani ja Visa halusivat lisää tarottia, ja mikäs sen parempaa kuin slovenialainen neljällä! Jaakko ja Petri saatiin hullutettu opettelemaan slovenialaista käymällä nopeasti läpi korttien arvojärjestys ja pisteytys, sekä pelaamalla pari-kolme harjoituskierrosta ensin ihan yksinkertaista tikkipeliä ilman sen suurempia pelinhuutoja tai muita ilmoituksia. Joka kierros lisättiin ominaisuuksia peliin, ja varmaan 4. tai 5. kierroksella pelattiin jo ihan kunnon slovenialaista oikealla pistelaskulla. Pisteissä tosin kaikki valuivat koko ajan enemmän ja enemmän pakkaselle, varsinkin kun virheetkin laskettiin heti alusta alkaen (ja niitä tuli). Lisäksi kaikki saivat yhden radlin, eikä sitä kukaan saanut sitten enää pois. Erikoisesti kävi niin, että enemmän kuin joka toinen kerta huudettu kuningas oli leskessä (selitän sääntöjä myöhemmin, Olli!) ja pelinviejä joutui pelaamaan yksin kolmea vastaan. Tämäkin tietysti johti isoihin miinuksiin. Loppupisteissä Jaakko voitti -187 - Petri -367 - Visa -369 - Tapani -418. Ei siis mairittelevaa. Mutta olihan makeaa pelata.

Tiistaina opetettiin Jarmollekin lyhyesti pelin makua. Jaot menivät vähän erikoisesti, kun kaikki pelattiin soolona (kaksi ensimmäistä tahattomasti ja kolmas ihan tarjouksen kautta), eikä pelin olemus kyllä käynyt Jarmolle vielä esille. Ehdottomasti suosittelen kuitenkin Jarmoakin antamaan pelille paremman mahdollisuuden.

Sääntöjä lyhyesti: Korttien arvot ja pistelaskut periaatteessa samat kuin Strohmannissa.

Jakaja jakaa keskelle pöytää 6 korttia "leskeksi" ja sen jälkeen 12 korttia kaikille 6 korttia kerrallaan. Etukäsi tarjoaa peliä ja seuraavat voivat korottaa jos haluavat. Suurimman tarjouksen tehnyt vie peliä. Tavalliset tarjoukset ovat 3, 2 ja 1, jotka tarkoittavat sitä, että pelinviejä vaihtaa leskestä joko 3, 2 tai 1 korttia (loput menevät vastajoukkueelle) ja yrittää korteillaan voittaa vähintään 36 pistettä yhdessä parinsa kanssa (tai yksin). Parin pelinviejä valitsee huutamalla yhden kuninkaan. Pelaaja, jolla tämä kuningas on, on pelinviejän pari. Kuningasta ei saa kuitenkaan paljastaa, ennen kuin se kortteja pelaamalla selviää. Jos huudettu kuningas on leskessä, pelaa pelinviejä yksin kaikkia muita vastaan.

Etukäsi aloittaa ensimmäisen tikin, ja tikin voittanut saa kaikki neljä korttia. Kun joukkueet ovat selvät, yhdistetään joukkueen voittamat kortit. Maantuntopakko ja valttipakko on käytössä, ylimenopakko vain erityspeleissä joissa koitetaan välttää tikkejä.

Perustarjouksien lisäksi on käytössä 3, 2 ja 1 soolona, eli suoraan yksinpelinä muita vastaan. Vieläkin isompia ja arvokkaampia pelejä on, mutta niitä pelataan harvemmin. Lisäksi ennen kierrosta voi ilmoittaa, jos haluaa yrittää voittaa kaikki kuninkaan, trulan, voittaa viimeisen tikin kuninkaalla (kuningas ultimo) tai pagatilla (pagat ultimo) tai valat (kaikki tikit). Näillä voidaan kerätä lisäpisteitä.

Pisteidenlasku: joukkueen voittamista tikeistä lasketaan korttien arvot, mikäli luku ylittää 36, saavat joukkueen molemmat pelaajat pelinviejän tarjoaman pelin arvon (kolmonen on 10p, kakkonen 20p jne.) ja lisäksi pistemääränsä ja 35 erotuksen pyöristettynä lähimpään viiteen. Eli jos pelinviejä tarjoaa kakkosen ja joukkueen korttien arvo on 46, saavat he molemmat 30 pistettä. Pelistä 20p ja erotuksesta 46-35=11 pyöristettynä kymmeneen. Vastajoukkue ei saa mitään. Jos pelinviejän joukkue jää alle 36, saavat he vastaavasti pelin arvon ja erotuksen miinuspisteinä.

Lisäksi pelissä on paljon paljon muitakin keinoja voittaa ja hävitä pisteitä, kuten väärä jako, tai väärin pelattu kortti, tai mondin häviäminen. Näitä ei valtavan usein tule, joten ei niitä välttämättä ulkoa edes tarvitse muistaa. Pitäisikin tehdä seuraavaa peliä varten apulaput pelaajille. Ja seuraavia pelejä todellakin tulee, eikö poijjat?

Saaren Mikon tekemät apulaput: http://www.lautapelaaja.net/korttipelikirja/slovenialainentarok4p.pdf

Tostain sessio Yliopistolla

Yliopistolla taas pelailtiin lähinnä korttipelejä. Tuttuun tapaan hakattiin useampi jako slovenialaista tarotia, välillä kolmella, välillä neljällä pelaajalla. Edelleenkään en ole päässyt pluspisteille kuin kerran, ja sekin pienellä tuurilla. Tämä on kyllä melko koukuttava peli, ja varmaan jonain päivänä pitäisi omat Tarotit jostain kaivaa. Parin tunnin sessiosta taisi ainakin puolet hujahtaa tarotia lätkiessä.


Seuraavana pelinä pelattiin neljän hengen sessio Ubongoa, joka itselleni oli ihan uusi tuttavuus. Tykkäsin heti! Kivaa nopeusnäppäryyshoksausvikkelyyshubaa, jossa taitoa tarvitaan, mutta tuuristakaan ei ole haittaa. Tarkoituksena on siis sovittaa neljä joka kierroksella arvottua palikkaa tetristyylillä laatoille. Joskus palikat osuvat kerrasta paikalleen, joskus hyvällä logiikalla pääsee perille. Otin jaetun voiton ekassa pelissäni, ja mielelläni otan uudenkin matsin jossakin vaiheessa. Tämä ei nyt silti ehkä ostolistalle kärkeen mene, mutta jos jostain irtoaisi sopuhintaan, niin varmaan tulisi kahmittua mukaan. Ubongon jälkeen otettiin pikapelinä heti erä Ubongo Miniä, joka on käytännössä hyvin samanlainen peli kuin isoveljensä, mutta parilla pikku erolla. Mukava tuttavuus tämäkin.

Seuraavaksi otettiin pikainen erä Pingwiniä, kun odoteltiin, jos saataisiin uudestaan neljän pelaajan peli käyntiin. Pingwin meni kolmella pelaajalla perinteisesti kahden keskinäiseksi kisailuksi (25-25 pisteet) ja kolmas nappasi sitten kaikki loput.

Jatkoimme sitten kuitenkin kolmella pelaajalla, ja pelasimme tikkipeliä nimeltä 99. Tätä pelataan tavallisilla pakalla, josta poistetaan kortit kakkosesta vitoseen. Loput jaetaan tasan pelaajille (eli 12 kaikille, kolmen pelaajan peli) ja niistä jokainen poistaa kolme ja pelaa yhdeksän. Tarkoituksena on voittaa tikkejä (kuinkas muuten). Eli jos voitat jokaisen tikin saat 9 pistettä. Tämän lisäksi tarkoituksena on tarjota montako tikkiä aikoo voittaa. Jos osuu oikeaan, saa 15 lisäpistettä. Tarjoaminen tapahtuu kolmella poistetulla kortilla siten, että ruutu on 0, pata 1, hertta 2 ja risti 3. Eli jos poistat kolme ristiä, uhoat voittavasi kaikki 9 tikkiä. Isoja pisteitä voi koittaa näyttämällä lupauksensa ennen peliä, jolloin joko voittaa tuplana, eli 30 pistettä, tai jos ei osu tavoitteeseensa, antaa muille 30 pistettä. Lisäksi voi koittaa superbonusta, eli 60 pistettä, jos pelaa kaikki kortin näkyvillä alusta asti. Valttia ei ensimmäisellä kierroksella ole, mutta seuraavilla kierroksilla valtin määrää tarjouksiinsa osuneiden pelaajien määrä. Eli valttina on risti, jos kaikki osuivat tarjouksiinsa edellisellä kierroksella. Maantunnustuspakko on, valttipakkoa ei, paitsi tietysti jos valttia on puhuttu.

Näin muistelen, saattaa ollla, että joku kohta ei mennyt ihan täsmälleen näin.

Riehuin tietysti koko ajan, ja hävisin joka jaon, ja annoin toisille 120 pistettä kolmessa jaossa =)