Sanahommia.

Meni tossa perjantaiehtoon kunniaks ihan Scrabble-hommiks Tapanin kanssa. Kumpainenkin pelattiin sitä ekan kerran ikinä. Ei se ihan helppoo ollu, kun oli englannin kielinen vielä kaiken lisäks. Aluks tuntui ettei millään keksi englanniksi sanoja, mutta kummasti se lähti rullaamaan :) Oli ihan mukava, vaikka hävisinkin rajusti :D Vois ehkä harkita uudestaankin pelaavansa joskus :D

Pisteet:
Tapani 249
Heidi 157

Chinatown

Niin kuin otsikko sanoo, pelinä meillä oli Chinatown. Tapani on tämän kyseisen pelin ostanu vuonna 2009 ja pelattiin ekan kerran eilen. Nyt ollaan kolme peliä pelattu, kaks neljällä pelaajalla ja yks viidellä pelaajalla.

Pelin perimmäinen idea on se, että yritetään tehdä rahaa niin maan per... no tiedätte kyllä. Rahaa tehdään siten, että tommosilla mukavilla kaupoilla ja tehtailla ja semmosilla tehdään kauppaa ja sitten niitä rakennellaan. Eli lyödään nappulaa ja laattaa laudalle PALIJO!

Tässä pelissä on sallittua, ja pitääki, vaihtaa ja tehdä kaikella mahdollisella kauppaa. Eli siis sallittua on just kaikki se, mikä Monopolis ei oo.

Ihan kiva peli on kyllä. Ei mun mielestä kestä liian kauaa ja on mun aivoilleni tarpeeks yksinkertainen :D Mitä enemmän pelaajia sitä enemmän saa sähläystä aikaan. Ihan kelpo peli kaikin puolin!

Kalifiksi kalifin paikalle?

Olisiko nyt löytynyt haastaja parikymmentä vuotta triviapelien kurkona keikkuneelle Trivial Pursuitille eli "rivioolille"?

Nimittäin.Eilen revittiin paketista Marin, Janken ja Laihosen kanssa eka peli übertyylikäs iKnow ja testattiin yhden erän verran. Ja maukasta oli. Paha mennä sanomaan että oliko vain uutuudenviehätystä vai onko siellä alla tosiaan ihan oikeasti visailupelien visailupeli. Pitää pelata muutama peli lisää, mutta se on ainakin varmaa, että Pikavisa joutaa saunan pesään, koska vihjetietopelinä iKnow ainakin on ykkönen.

Tietämällä ja veikkaamalla

Kuten kunnon visailuun kuuluu, peli on superyksinkertainen, eli idioottikin osaa pelata. Paitsi tietysti koska on visailupeli niin idiootti ei osaa pelata. Paitsi koska kyseessä on iKnow, idioottikin voi voittaa. No, ainakin tietämättä yhtään vastausta voi silti saada pisteitä ja pelissä voi olla ihan kivaa.

Pelivuorolla siis sekä yritetään vastata kysymykseen, että veikataan tietääkö joku muu (tai eikö tiedä).  

1. Kuuntele kysymys
2. Veikkaa tiedätkö kolmen, kahden vai yhden pisteen vihjeestä.
3. Veikkaa tietääkö joku kanssapelaaja siitä vihjeestä josta uskoo tietävänsä. 
4. Kuuntele vihjeet ja vastaa omalla vuorollasi. 
5. Kerää pisteet jos tiesit ja/tai veikkasit oikein kaverin tietämystä. 

 

Simppeliä ja nopeaa, mutta pisteitä voi saada aika montakin kierroksella. Tai voi jopa menettää jos ei tiedä vastausta ja veikkaa väärin. Pistelasku menee näin:

3 p: jos veikkaat oikein tietäväsi kolmen pisteen vihjeestä
2 p: veikkaat oikein tietäväsi kahden jne.
2 p: olet kysyjä (saat 2p automaattisesti koska et osallistu vastailuun etkä veikkailuun). 
1 p: veikkaat ja tiedät 1 pisteen vihjeestä
1 p: jos veikkaat oikein että kaveri tietää tai ei tiedä siitä mistä itse veikkasi tietävänsä
-1 p: jos veikkaat väärin kaverin tietämyksen

Voittaja on se joka saa ensimmäisenä 20 pinnaa täyteen. 

Arvio

Peli oli nopea ja veikkailu toi mukavaa lisää. Kysymyksiä on 1600, joten ei ihan heti tule samoja, vaikka ei nyt mistään Genuksen korttimäärästä olekaan kyse. Niin ja kysymykset olivat asiallisia ja järkeviä.

Lautapeliopas ja Geekki. 

Turnausynnäilyt #5 - Pitch Car + Notre

Pitch Car
Turnauksessa piti pelata kolmella Pitch Carilla yhtä aikaa kolmessa pöydässä. Jokaisen porukan piti pelata kaksi useamman kierroksen peliä, mutta varsinkin Orskilta lainatun salkun sisällön nähtyään koko porukka halusiki pelata yhtä jättirataa hyppyreineen ja risteyksineen.

Joten pelattiin sitten vain yksi kierros sitä vuorotellen kolmen porukoissa. Tämä johti siihen, että tuli tasureita, mutta eipä se mitään haitannut.

Omassa erässäni pelasin Ollia ja Heidiä vastaan. Olli veti seiftiä ja pysyi kärjessä oikeastaan koko kisan. Mulla oli mahdollisuudet viimeisellä vuorollani tulla takaa ohi "pity-shotilla" voittoon - pääsinkin maaliin, mutta lensin sen jälkeen radalta.

Toiseksi kuitenkin selvisin, mutta Jarmo otti omassa erässään voiton, joten koko turnaus oli ratkennut Jarmolle. Minä ja Olli olimme tasoissa 2 pisteen päässä, ja Mari pisteen meitä perässä. Eli mikä tahansa sija 1-4 oli vielä mahdollinen ennen viimeistä matsia.

Notre Dame
Turnauksen päätti oma suosikkini Notre Dame. Olen tässä aika hyvä, ja keskimäärin voitan enemmän kuin häviän. Nyt oli toki kyseessä finaali ja vastassa Jarmo ja Olli, jotka molemmat ovat myös kovia. Jarmo voitti viime vuoden turnauksessa nelinpelin 90 pisteellä, kun itse jäin 65:een silloin.

Tällä kertaa menin sairaala-puisto-strategialla jättäen Notren rauhaan ja se näytti toimivan. Jouduin ottamaan ruton vain viimeisellä kierroksella, kun muut olivat huomattavasti enemmän nesteessä rottien kanssa. Minstrelöimään ei päästy kuin kerran eikä oikein muutenkaan mitään huikeaa lahjottavaa ollut.

Peli tuntui kuitenkin luistavan hyvin joten arvelin olevani vahvoilla. Jotenkin kuvittelin, että kaikki jäämme huippupisteistä, mutta niin vaan lopulta pojot pääsivät kohoamaan.

Jarmo jäi jumiin kärryillä suht ajoissa, eikä muutenkaan ihan nappipeliä saanut, mutta keräsi silti 65 pistettä. Se ei silti riittänyt Ollille joka nappasi 79 pinnaa. Itse pystyin kuin pystyinkin 83 pisteeseen, mikä on ihan parhaita pisteitäni livepeleissä.

Tällä voitolla nousin lopulta Jarmon kanssa tasapisteisiin turnauksessa täsmälleen samoilla sijapisteillä. Mitään ratkaisua ei oltu sovittu, joten voitto jaettiin. Olli jäi vaivaisen pisteen ja Mari lopulta 3 pinnaa.

Hieno vajaan kahdeksan tunnin rypistys ja mukava Tapaninpäivän ajanviete.

Turnausynnäilyt #4 - Reiska + Alhambra

Race for the Galaxy
Ruokatauon jälkeen vuorossa viime vuoden mestarin Jarmon valinta.

Reiskassa odottelin täyttä pottia, vaikka vastustajista Olli onkin peliä kohtalaisen paljon pelannut (Miia ei ollut pelannut koskaan). Ei ole muuten helppo peli selittää viidessä minuutissa, niin että ensikertalainen saisi pelistä irti yhtään mitään.

Keskityin lähes täysin developmenteihin, koska sain alkupäässä sen kutosen devin, joka antaa -2 deveihin. Olen pelannut peliä useamman sata kertaa, mutta en silti muista edes tuon kortin nimeä. Pian sain myös alennuksia keltaisiin ja niitäkin sain hyvin pöytään, joten pöytäpisteetkään eivät jääneet ihan nolliin. Voittopistelaattoja taisin saada tosin vain yhden.

Pinnat riittivät kuitenkin voittoon ja nousu jatkui.
Tapani 52
Olli 46
Miia 26

Alhambra
Pidin joskus Alhambraa melkoisena lottona, mutta silloin tuli enimmäkseen pelattua 5 tai 6 pelaajalla, koska se oli ainoita pelejä johon sai yli 4 mahtumaan. Sittemmin tulin järkiini ja myöhemmin on pelattu enimmäkseen 3 tai 4 pelajaalla. Silloin peli on useimmiten aika tasainen, ja tuurinhallinta on helpompaa.

Alhambrassa vastaan istuivat Heikki ja Santeri. Heikki omistaa pelin joten peli on tuttu, sen sijaan Santeri ei ollut pelannut kertaakaan. Itse olen pelannut paljon, koska Alhambra on Marin suosikkipelejä. Ennakkoon uskoin tässäkin voittoon ja sehän sieltä napsahtikin, tosin tiukan väännön jälkeen. Olin vielä toisessa pisteytyksessä selvästi poikia perässä.

Pelasin perusstrategiallani, eli ostelen vain tasarahalla, mutta oikeastaan aina kun tasarahalla saa, rakennuksen väristä riippumatta. Tähän ollaan meillä päädytty, eikä ole oikein muita strategioita edes koitettu. Oikeastaan Alhambra on hyvä esimerkki pelistä mitä on tullut pelattua melko paljon sen ihmeemmin miettimättä, että miten sitä kannattaisi pelata.

Pisteet
Tapani 140
Heikki 132
Santeri 124

Turnausynnäilyjä #3 - Puerto Rico

Kolmantena vuorossa päivän ehkä "raskain" peli Puerto Rico. Tähän peliin paikat järkättiin sijoitusten mukaan, joten sain vastaani Santerin ja Villen sijoilta 4 ja 5. Molemmille peli tuttu, mutta ei kuitenkaan montaa peliä vyöllä. Itsekään en kolmella pelaajalla ole pelannut kuin ehkä kerran tai pari.

Lähdin tupakkabisnekseen ensimmäiseksi ja sain kaveriksi indigon ja maissin. Rakennuksista tein heti pienen torin ja pian myös tehtaan. Tehdas tuottikin paria kolikkoa useamman kerran ja kun vielä ajauduin nappaamaan kolme louhosta, selvisin melko hyvin ilman myyntejä.

Satama tuotti lopussa mukavasti pinnoja, ja kun ostin vielä kaveriksi bonusrakennuksen, joka antaa pinnoja pistelaatoista, riittivät pisteeni voittoon.

Santeri painoi kahvilla alusta asti ja teki ryöttäset määrät rahaa myynnillä varsinkin toimiston avulla. Olinkin aika varma, että voitto menee Santerille, mutta bonusrakennuksista ei sitten tainnut tulla huippuhyötyä. Ja Villen kanssa saatiin aika usein Santun kamoja heitettyä mereen.

Hyvä matsi kuitenkin - tasainen eikä kukaan tehnyt oikeen kertaakaan mitään tyhmyyksiä.

Pisteet:
Tapani 57
Ville 54
Santeri 49

Turnausynnäilyt #2 - Dominion

Dominion
Dominioniin arvottiin sama korttisetti kaikki pöytiin ja pöytäjako kiersi edellisestä niin, että kaikkien vastustajat vaihtuivat. Itselläni vastassa Mari ja Heikki, jotka molemmat ovat pelanneet useita kertoja. Ei kuitenkaan mitään satoja pelejä. Itselläni taitaa olla 300 peliä livenä ja BSW:ssä. Tosin kolminpelejä melko vähän - paitsi puhelimella Androminionia helposti tuhat peliä.

Kortit arvottiin vain perussetistä. Jaossa oli ainakin vakooja, puutarha, raatihuone, laboratorio, koronkiskuri, kirjasto ja takomo. Mitäs muita siinä oli?

Itse kieputtelin lähinnä laboratoriota ja takomoa ja tähtäsin kullan kauttaa lääneihin. Marilla pitkälti sama strategia, kun Heikki paino vakoojalla raakasti.

Mun ideana oli skipata puutarhat, paitsi jos lopussa tulee 4 rahaa käteen. Suunnitelma toimi pitkälti kuten kuvittelinkin. Läänien lisäksi keräsin pari pitäjää ja yhden puutarhan, joista tuli yhteensä 39 pinnaa ja jaettu voitto Marin kanssa.

Mielenkiintoisesti myös viereisessä pöydässä Jarmo ja Olli ottivat jaetun voiton 40 pisteellä.

Pisteet:
Tapani 39
Mari 39
Heikki 30

Turnausynnäilyt #1 - Carcassonne

Pistän tähän peleittäin jupinat omasta pöydästä. Pistäkää vaikka kommentteihin omia ynnäilyjä, jos ei inspaa omia artikkeleita kirjoittaa.

Carcassonnea pelattiin peruspelillä ilman lisäosia 3rd editionin peltosäännöllä.

Arpa heitti meikäläisen heti ensimmäisessä pelissä Jarmoa vastaan. Toisena pelissä Ville, joka oli muutaman pelin Carcassonnea pelannut, mutta ei varsinaisesti mikään kokenut pelaaja. Jarmonkaan suosikkeja Carcassonne ei ole ilmeisesti koskaan ollut.

En itsekään ole sitä koskaan superpelinä pitänyt, mutta tykkään pelailla ja viime aikoina on useampi erä tullut painettuakin. Oletin, että tässä olis ihan saumat ottaa avausvoitto - toisin kävi.

Nostin yhdessä välissä 7 palaa putkeen pelkkiä tienpätkiä, ja muutenkin koko pelissä sain noin 6-7 laattaa joissa oli kaupunginpaloja. Sain huimat 11 pistettä kaupungeista yhteensä. Samaan aikaan pojat nappasivat yhteistuumin 26 ja 28 pisteen kaupungit (ja muita pienempiä).

Sain kyllä reilusti eniten pisteitä pelloista, mutta ei niillä ollut enää mitään merkitystä, koska molemmat vastustajat olivat melkein 2 kierrosta edellä ennen peltopisteytystä. Voiton sijaan otin siis äärimmäisen rökäletappion. En muista koskaan noin ryöttäsesti hävinneeni oikein missään pelissä.

Varmaan paremminkin olisin voinut pelata, mutta mitään jakoa ei tällä kertaa ollut kamppailla paremmasta sijoituksesta.

Carcassonnessa toki tuurikomponentti on korkeahko, ja välillä väkisinkin tulee surkeita nostotuureja, mutta se soveltuu silti tälläiseen turnaukseen varsin mainiosti. Pelin voi opettaa nopeasti, eikä setuppiaikaa ei ole käytännössä ollenkaan.

Pisteet:
Jarmo 120
Ville 104
Tapani 60

Meikäläisellä turnauspisteitä tässä vaiheessa 1/3 ja sijoitus luonnollisesti jaettu 7. muiden hävinneiden kanssa.

Himalaya

Marraskuun lopussa testattiin Haukkamäenkadulla Himalaya kolmella pelaajalla (Mari, Tarmo ja Tapani). Monta vuotta se on hyllyssä istunut mutta ei jostain syystä ole pelattu kuin kerran vuonna 2007ja sekin luultavasti väärin. Ainakin nyt pelatessa tuntui ihan oudolta peliltä.

Siis tuntemattomalta, ei kummalliselta.

Kävin säännöt läpi mulkaisten jo etukäteen, ja pelipöydässä luin ne vielä kursorisesti läpi. Ihan kaikkea ei jäänyt kerralla mieleen, mutta jonkin näköinen kuva oli aloittaessa, että mitä pelissä voi tehdä.

Kuva: Matt Robertson (BGG)

Pelin kulkua

Aluksi laudan 20 paikkaan arvotaan 20-sivuisella nopalla viisi kasaa tuotteita ja viisi toimeksiantorinkulaa.

Pelaajat asettavat sen jälkeen ukkelinsa kentälle haluamaansa paikkaan.

Paikat voivat olla joko pieniä kyliä, keskikokoisia temppeleitä tai isoja luostareita. Jokaisesta paikasta voi liikkua toiseen joko hiekkatietä, kivettyä polkua, tai jäistä jokea pitkin.

Seuraavaksi pelaajat "ohjelmoivat" vuoronsa kuudella toimintoläpyskällä. Nelisivuisen läpyskän kolme sivua kuvaavat eri tietyyppejä ja se neljäs kuvaa jonkinlaista kaupankäyntiä. Merkin voi laittaa myös väärinpäin, jolloin sillä toiminnolla ei tehdä mitään.

Nämä kuusi merkkiä laitetaan sermin takana piilossa järjestykseen. Kun kaikki ovat valmiita, rivit paljastetaan ja ensimmäinen pelaaja tekee ensimmäisen toimintonsa jne kunnes kaikki on käyty läpi.

Pelaajat liikuttelevat ukkojaan järjestyksessä ja kaupankäyntivuoroilla ottavat arvottomimman tuotteen siitä paikasta jossa ovat, tai toimittavat toimeksiantoläpyskän tuotteet.

Toimituksen tehnyt pelaaja saa joko ottaa kiekon itselleen jolloin hän saa sen osoittaman määrän jakkeja, tai laittaa paikkaan stupan eli minaaretin näköisen kikkareen, tai laittaa paikan viereisille aluille delegaatiota.

Kaikilla näillä pelaaja saa yhden sortin vaikutusvaltaa.

Peliä pelataan 12 kierrosta ja lopussa tsekataan kenellä on eniten taloudellista vaikutusvalta (jakkeja), poliittista vaikutusvaltaa (delegaatioita) ja uskonnollista ekstiää (stupia).

Pisteytys

Kolmen pelaajan pelissä voittaa kahdella enemmistöllä. Jos kenelläkään ei ole kahta, voittaa se kenellä on eniten jakkeja.

Ruusuja ja risuja

Jo sääntöjenluvussa loppupisteytys tuntui jotenkin erikoiselta ja noin puolivälissä peliä kävi selväksi, että eihän siinä ole kolminpelissä oikein mitään järkeä. Kolminpelissä voittaa käytännössä varmasti se, kuka kerää eniten jakkeja. Jos ei sitten joku kolmesta onnistu jollakin ihmetempulla viemään sekä stupia että delegaatioita - mikä tuskin onnistuu.

Muutenkin tuntui, että kolmella ei ollut juuri ollenkaan interaktiota ja kun tavaratkin nousivat pöydälle vähän turhan satunnaisesti, jäi pelistä aika valju maku. Viidessä minuutissa pelin jälkeen keksittiin heti pari muutosta, joilla peli voisi olla parempi. Tai no, ei voi ihan noin suoraan sanoa, kun ei kokeiltu.

1. suhteellinen pisteytys jokaisesta enemmistöstä, jolloin muihinkin kannattaisi panostaa
2. toimeksiannot jotenkin vähemmän randomisti. Esimerkiksi 3 -5 seuraavaa olisi jo valmiiksi näkyvillä, joten voisi vähän suunnitella paremmin.

Ohjelmointimekaniikka sinällään oli ihan kiinnostava ja loi muutamia kertoja mielenkiintoisia tilanteita. Mutta ei se perussäännöillä häävi peli ollut.

Lautapeliseuran foorumilla tosin jo ehdittiin kommentoida, että neljällä peli on oleellisesti parempi, ja että kannattaa ehdottomasti ottaa lisäsäännöt mukaan (ne Jeti-, Lumimyrsky- ja Markkinamarkkerit). Lisää suolaa kilpailijoiden rattaisiin.

Eli seuraavaksi sitten neljällä pelaajalla.

Independence day, board-game day.

Last Tuesday, on Finland's independence day, we had a board-game day here in Toas Pappila.

We started the day by cooking 3 or 4 litres of rice porridge, sekahedelmäkiiseli, and some veggie pastries.

Tapani played his first game of the day (El Grande) with our neighbours Kalle, Aino, Jesse and Laura.

Meanwhile, on the other table I played some games more child-friendly with Karoliina, Daniel & Niklas. We played Myräpeli and Villa Paletti

Myyräpeli (Mole in the Whole)

This game is very nice to play with kids that are learning how to count, as they count their moves from one to four steps. And it is also an intelligent game for kids, where they can develop basic strategic thinking. The idea of the game is to be a successful digger.

Each player has 6 tiles (1, 2, 2, 3, 3, 4) which are faced down, player does not know in what order the tiles will come. In your turn, you turn one tile face up and move one of your moles as many steps as it says in the tile. The game board has a few holes, and the idea is to place as many moles in the wholes as possible.

Although the player does not know witch tile he is to pick next, he can have an idea according to the tiles that are already faced up.

It was interesting to play this with Daniel & Niklas (9 and 7 year-old) and to notice how much planning ahead they could do. At first, the kids did not understand that their moves were not completely "just chance". After I said "hey look, all your ones and twos were used", they changed their game behavior. It's was nice to see the boys thinking strategically.

Villa Paletti: another "equilibrium game" to our collection

Villa Paletti

Another one of those "equilibrium game" to our collection, to put in the same category as Eläin Pyrämiidi, Jenga, Bausack, Bandu, etc.

Each player chooses one colour. Each colour has 6 columns: 3 thin columns (1 point each), 2 medium (2 points each), 1 thick (3 points). Players can either take a columns of a lower layer in the board to put on the highest layer, or add another layer to the board.

The one with more of thicker columns on the highest layer is the leader. Game ends when the boards collapse, and the winner is the latest leader.

Niklas and Daniel: our board game evenings are not only for adults

This is a nice little game to play with kids or people that are not used to playing board games, but I can imagine that "real gamers" would get bored at it right away. After the kids left, we got a chance to play a little nerdier game.

Shadows over Camelot

This game owned by our neighbours Kalle and Aino. I think they like those cooperative games. Well, so do I.

Shadows over Camelot has very beautiful graphics and has this interesting idea that there might be (or not) one player who is a saboteur. Roles are given secretly, everyone is loyal, except one player. Once there are more cards then players, it is also possible that no-one is a saboteur. That is what happened in our game. Loyal players aim to a same goal.

The theme of the game lays in Camelot. There we find some characters and items related to the tales of the Round Table: King Arthur; The round table, Excalibur, the holy grail, etc etc.

Although I don't remember playing any games with this exact theme, I found it a little cliche, since the Round Table tale has been used is so many things over my childhood and I kinda got bored of that story.

The theme played a big role to my "liking of the game" although the mechanics could have worked pretty well with any other theme, I guess. I did not think the mechanics were well connected to the theme.

Despite the cliche theme, the mechanics of the game was quite interesting. It was nice that no-one could really do things on their own, and we really had to plan our turns together in order to get a successful game.

Shadows over Camelot: beautiful graphics on the board, and also the game components.

In addition, we also played Shadow Hunters & Franks Zoo

Blackimpi Monday

Kaivettiin yks ehtoo Black Monday naftaliinista (vai onko se naftaleeni vai nafteeni vai mikä sootana?) ja läiskittiin 2 erää kun odoteltiin Marin juustokakkua uunista.

En varmaan koskaan ennen ollut kolmella pelaajalla koittanutkaan ja edellisestä pelistä oli muutenkin niin kauan että en muistanut edes sääntöjä. Enkä tiedä onko me koskaan edes oikein sitä pelattu =D.

Nimittäin sääntöjen mukaan se pakka pelataan vaan kerran läpi ja sitten "toiselle" kierrokselle otetaan vain ne kortit, mitkä on sillä hetkellä keskellä eli osakkeiden sen hetkisten hintakorttien alla. Siihen mennessä poistetut kortit EI siis tuu takasin peliin. Noili.

Valokuvasta näkee mun ääryyssuperkaupat, joilla voitin tokan erän pystimpään. Tanuus - jos tiedätte...

Sinistä 10 ja vihreetä 11 kaikki 1000 kipale. Ei puhuta heikoista bisneksistä...

Siitä juustokakusta tuli muuten hyvää, mutta Heikki astu siihen kun se oli jäähtymässä parvekkeella.

Twilight Strugglessa taistelua viimeiseen mieheen

Eilen illalla pelattiin Marin kanssa erä Twilight Strugglea. Pelasin neukuilla ja kuten tavallista, pääsin alussa niskan päälle. En kuitenkaan onnistunut oikein hyödyntämään alun hyviä käsiä enkä päässyt kuin 10 tai 11 pisteen keulaan parhaimmillani (5. tai 6. kierroksella). Toisaalta noppatuuri oli jotain ihan hirveää.

Ensimmäisestä 20 nopanheitosta onnistuin vain 3 - eli ei esimerkiksi paljon Space Racessa juhlittu. Aloin laskea kun olin epäonnistunut ensimmäiset 9 kertaa. Samaan aikaan Mari onnistui ensimmäiset 8 jokaisen, ja ensimmäisestä 20:stä 16. Lopussa en laskenut, mutta näppituntumalta tilanne tasoittui reilusti.

Hyvää noppatuuria kaipasinkin lopussa, etten en ihan jyrän alle jäänyt, koska USA alkoikin kurmuuttaa laajalla rintamalla. Selvisin kuitenkin hengissä loppupisteytykseen asti ja jopa kävin sen aikana pisteen keulassakin. Marille voitto kuitenkin meni 13 pisteellä.

Tilanne oli kuitenkin huomattavasti tiukempi, sillä painoin 2,5 viimeistä kierrosta täydellä höökillä Eurooppaan. Viimeisen kierroksen aikana omilla vuoroillani olinkin 3 tai 4 kertaa kiinni Euroopan controllissa ja voitossa.

Kierroksella 9 panostin käytännössä kaikki pisteeni kortti toisensa perään vaa-ankielimaihin ja sainkin ne monta kertaa haltuuni ja Saksat jo aika tukevastikin. Viimeisellä kierroksella sain vielä Defconin nostetutta vitoseen, joten pääsin tekemään realignmentrolleja ja niillä vielä reilummin kääntämään tilanteita.

Mutta ihan maaliin asti ei riittänyt, vaan viimeisellä kahdella kortillaan Marin onnistui viedä Puola takaisin ja peli oli sitä myöten selvä.

Mutta olipa tiukka ja intensiivinen loppu, harvoin pääsee missään pelissä noin konkreettisesti tunnelmaan ja harvoin draaman kaari on ihan noin vaikuttava. Loppu oli melkoinen kilpajuoksu jossa tilanne olisi voinut kääntyä kuinka päin vain.

On se vaan hieno peli, vaikka ei meistä kumpikaan sitä osaa pelatakaan. Ehkä se juuri sen takia onkin edelleen yllätyksellinen ja jaksaa viehättää.

Twilight Struggle on muuten jo jonkin aikaa keikkunut Geekin parhaiden listan ykkösenä.

Kauden aloitusta

Pelailtiin Heidin kanssa parina iltana BSWssä muutama erä Domia, Pingwiniä ja Carcassonnea. Markkukin pariksi peliksi tuli messiin. BSWssä olisi tarjolla nykyään myös 7 wonders, jota voisi siis isommallakin porukalla pläiskiä.

Livenäkin pelailtiin Kpäässä muutama erä San Juania ja tietysti puhelimella on tullut pelattua Androminionia joku 800 miljoonaa kertaa.

Innostusta siis on taas, joten jokohan pian saataisiin porukkaa kasaan BSWhen tai jopa livepeleihin?

Brasilian pelailuja 2 - Sadepäivien ajantappoa

Sadepäiviä on mahtunut reissuun enemmän kuin tarpeeksi, joten lautapeleille on ollut käyttöä. Tässä lyhyet raportit (pidemmät ku Ollilla ja selkeemmät ku Rossilla) ja parit kommentit.

20.12. Thurn und Taxis 2-pelinä
Joskus sitä kuvittelee osaavansa jonkun pelin vanhasta muistista niin hyvin, ettei sitä tartte sen paremmin järkeillä, että säännöt muistuu ja peli luistaa. Joskus on väärässä.

Olin heittopusseuden peri, kun Mari voitti mut kaksinpelissä 33-9. MORJENS! Luulin vielä alussa olevani ihan hyvässä vauhdissa, enkä tehnyt mitään erityisen typerää, mutta jäin vaan aina kaikessa jälkeen. Ilmeisesti pelasin jostain vanhasta muistista enemmän moninpeliin sopivaa peliä, tai sitten vaan todella surkeata.

Oli silti kiva pelata tätäkin vanhaa tuttua pitkästä aikaa, järkeilin että vois vaikka tuoda Suomeen takas taas välillä. Kiinnostaisko ketään pelata?

21.12. Tower of Babel ja King Lui
Seuraavana iltana oli oikeen kunnon ukkosseijo, niin pistettiin taas peliksi. Marin serkkupoika Daniel tuli paikalle ja alettiin pelata Babelia. Parin kierroksen jälkeen sen tyttis kuitenkin soitti sitä hakemaan, joten jätettiin se peli kesken ja pelattiin sitten porukalla King Luita.

Varmaan oli ihan hyväkin jättää se Babel väliin, koska en muistanut senkään sääntöjä. Tosin jälkeen päin tarkistettuani ne olis kyllä menny aika lailla oikein, mutta selittäessä tuli kyllä parikin kertaa "eiku siis, se onkin näin, unohda mitä just sanoin".

Lui oli peruskamaa, mä voitin, vaikken ryöttäsesti.

23.12. Eläinpyramidia ja Capt´n Cleveriä muksujen kanssa
Aatonaattona oltiin jo Maresiasissa eli biitsillä ja kuinkas muutenkaan, vettä sielläkin tuli ku esterin mukavastajeejeestä. Eli peliä - pelaajiksi vaan ei saatu värvättyä kuin Vitor 5v ja Carol 7v, joten pelit sen mukaan.

Parin vuoden tauon jälkeen pelattiin Capt´n Cleveriä, josta oli jo hukkunut osa korteistakin. Säännöthän pelissä on todella yksinkertaiset, mutta silti vielä helpotettiin Vitorille, joten eipä siinä nyt peliä ollut enää ollenkaan. Silti parempi kuin tuijottaa seinää.

Eläinpyramidi oli tietysti taas parempi vaihtoehto, kun siinä voi jopa pelata lasten kanssa. Ensimmäisessä erässä pelattiin vielä lasten säännöillä, eli krokolla sai laittaa aina pöydälle lisää. Se olikin sitten liian helppo lapsillekin, kuten kuvasta näkyy - "pyramidissa" kaikki eläimet ja noppa =)

Pari muuta erää pelattiin tavallisilla säännöillä - voittajilla tai häviäjillä ei ollut väliä.

25.12. Frank´s Zoo

Frankia teki kovasti mieli pelata, kun viimeisen 2 vuoden aikana on jäänyt pelaamatta (pelin kortit on siis olleet edellisestä omasta reissustani asti Brasiliassa). Ainakin 4-5 kertaa olen ottanut pelin laatikon hyllystä Tampereella, mutta sitten pettynyt tyhjään lootaan.

Luonnollisesti olin unohtanut tästäkin pelistä käytännössä kaiken. Marin kanssa koitettiin miettiä sääntöjä kun luonnollisesti nettikin oli poikki just kun pelata haluttiin (ei siis päässy kattoon Giikistä).

Muutaman minuutin muistelun jälkeen säännöt palasivat mieleen ja päästiin pelaamaan. Ensimmäisessä pelissä oli mukana Marin vanhin serkku vaimoineen (Vitorin vanhemmat), jotka pääsivätkin ihan kivasti peliin sisälle. Pelailtiin 4-5 jakoa, jonka jälkeen sovittiin peli päättyneeksi, kun ei muistettu mihin se oikeasti päättyy.

Eikä se ollut sitten ainut sääntö mitä ei muistettu, tai muistettiin väärin. Kun BGG:hen päästiin, niin oikein repesin ittelleni, kuinka voi noin surkeasti muistaa, vaikka luulee pelaavansa oikein. Pari sääntöä kyllä tajusin pelissä mennen väärin, mutta monta muuta en.

Tässä parhaat:

• "Peli päättyy varmaan 40 pisteeseen, mutta pelataan vaikka 20" - Oikeasti peli päättyy kun 2 pelaajalla on yli 19 pistettä.
• "Pelaajat saavat pisteitä nelinpelissä 3-2-1-0, vai olikohan se 4-2-1-0?" - Oikeasti 4-3-2-0.
• "Saksalaisen kärpäsestä-härkänen sanonnan mukaan 2 hyttystä on norsu" - Hyttynen + norsu on 2 norsua.
• Kierroksen aloittaa edellisen voittaja - kierroksen aloittaa pisteissä huonoin.
• Joukkuekierroksilla toinen pari vaihtaa 1 ja toinen 2 korttia aluksi - molemmat vaihtavat 2

Seuraavassa pelissä pelattiin jo sitten oikein. Tää peli on kyllä parhaiten skaalautuvia pelejä, koska 4-7 pelaajaa mahtuu ihan yhtä hyvin. Ja muutenkin pisla.

28.12. San Juan São Paulossa

Taas saatiin vieraaksi yksi Marin perhetuttuja (vai onko jopa joku sukulainen, tiedä häntä). Thiago oli kuitenkin jo vähän pelannut jotain lautapelejä, joten uskallettiin ottaa San Juan kehiin, ja hyvin se pelin omaksuikin ilman isompaa oppimiskynnystä.

Pelasin itte nyt hyvin eri tavalla kuin useimmat 69 edellisestä San Juanistani - panostin violetteihin tälleihin ja nopeaan rakentamiseen. Pistin Carpenterin ja Poorhousen ja painoin vaan joka kierros jotain halpaa violettia puoli-ilman. Kun vielä lisätään puolivälissä saatu Library ja Chapel ja lopussa napattu City Hall, niin pöytä oli nopeasti täynnä ja ihan ok pisteillä.

Kun Mari ja Thiago molemmat jäi 9-10 rakennukseen, niin onnistuin nappaamaan voiton 1 pisteellä, vaikka lopussa molemmat pistikin hyvät isot pytingit pystyyn. Mari olisi Palaceineen ja City Halleineen hoitanut luultavasti pelin, jos olisi saanut yhdenkin kierroksen lisää.

Oli kiva voittaa ei-tuotanto-guild-hall-taktikuella, vaikka muutkin pelas hyvin.

Tigris & Euphrates Brasiliassa? - Sääntöroplematiikkaa

Brasilian reissulle tuli luonnollisesti mukaan pieni valikoima pelejä, koska tois pual vettä ei lautapelitarjonta suuren suurta ole. Toki jo edellisillä reissuilla on jätetty tänne muutama peli (eläinpyramidi, coloretto, Frank´s Zoo, Thurn und Taxis.

Matkustaessa yksi ratkaiseva tekijä pelin valintaan on koko. Tällä kertaa tein valinnat niin, että otin yhden pelilaatikon (Polarity) ja sulloin sen täyteen pelejä.

Mukaan mahtui:

• Tigris & Euphrates
• Tower of Babel
• Shadow Hunters
• King Lui
• San Juan
• Tichu
• Kadonneet Kaupungit
• Tarot-kortit
• Fairy Tale
• Elephant in porzellanlanden

1. peli-ilta reissulla
Kaatosateessa ei pihallekaan innostanut lähetä, joten kaivettiin peliloota esille. Ensimmäisenä pöydälle pääsi T&E, jossa meikäläinen vanhana konkarina jäi taas muiden jalkoihin. Vaikea sitä on voittaa jos 3 vs 1 muut heittää mun ukot kentältä joka vuorolla =).

Edellisestä pelistä oli jo melkein vuosi, mutta hyvin silti muisti säännöt. Ei olisi kyllä mukana ollutkaan, joten olis voinu jäädä pelaamatta ilman ulkomuistia.

Lopes voitti 9-9-10-14, Mari toinen 5-8-14-17, mä kolmas 5-5-6-9, Medi neljäs 4-8-11-12.

Toisena pelinä pelattiin King Luita eli King´s Breakfastia joka oli pölyttynyt jo 1,5 vuotta pelaamatta. Ilmeisesti 1,5 vuotta pysyy muistissa säännöt, koska nyt joutui turvautumaan BGGn ja Lautapelioppaan ohjeisiin.

Pelattiin peräti 3 rundia putkeen kun tytöt tykkäs. Vanhasta muistista kyllä joka erän vein, mutta toi sääntöjen unohtaminen ihmetyttää kun kumminki 20 kertaa on aiemmin pelattu.

Aloin oikein miettiä, että monenko pelin säännöt sitä muistaa ulkoa? Ja lisäksi, mikä muistamiseen vaikuttaa eniten: lyhyet säännöt, pelattu monta kertaa aikaisemmin, edellisestä pelistä vähän aikaa, intuitiiviset säännöt, hyvä peli, vai joku muu?

Katselin omaa BGG-listaustani, ja väittäisin että ainakin 50 pelin säännöt muistan ulkoa, ehkä jopa 100. Mutta totuus on varmaan toinen, jos ja kun oikeasti alkaa pelata.

Tapanin turnausjupinat

Turnauksen järjestelyt
Kesällä osallistuin lautapelin SM-kisoihin Tampereen porukassa (Alakuppilan pitkätukat). Siellä iski innostus järjestää Kankaanpäässä omalla porukalla "mestaruuskisat".

Kun Kankaanpään porukasta selkeästi innostusta turnauspelaamiseen oli, niin pistin blogissa ennakkoviestiä kisasta kesäkuun alussa. Ohjelmaksi päätettiin 6 peliä joista TD:nä valitsin itse 2 - Dominionin ja Notre Damen.

Loput pelit äänestettiin neljästä kategoriasta: korttipeli, <30min,<60min, <120min. Korttipelikategoriassa tuli äänestyksessä tasapeli, joten otettiin sekä Reiska että Fairy Tale.

Sovittiin että annetaan muutama viikko harjoitteluaikaa ennen turnausta. Viikot venyivät kuukausiksi, mutta lopulta saatin pelipäiväksi sovittua 5.12. mikä näytti olevan hyvä kohtalaisen monelle.

Ennakko-odotukset
Itse vähän haaveilin jopa 12 tai 16 pelaajan porukasta, mutta käytännön järjestelyjen kannalta 8 oli lopulta hyvä ainakin näin ensimmäiseen turnaukseen. Tasapuolinen kaavio oli helppo tehdä ja 2 kopiota kaikista peleistä oli vaivatonta hommata turnausta varten - kiitos lainaajille!

Kun vielä kisapaikaksi varmistui Patajussin kahvio, ei onnistumiselle ollut enää esteitä. Paitsi tietysti jos joku pelaaja olisi joutunut jäämään pois, jolloin ohjelma olisi mennyt uusiksi. Enkä rehellisesti oikein tiedä mitä olisi tehty, kai revitty jostain paikkaaja.

Tulostelin peleihin varmuuden vuoksi kaikenlaisia apulappuja jos joku ei oikein osaa jotain peliä tai jos joudutaan tosiaan tuomaan joku paikkaajaksi. Vähän jännitti myös aikataulujen puolesta, vaikka erittäin väljäksi olin ohjelman tehnyt.

Pelien uskoin sopivan hyvänlaisesti turnauspelaamiseen, setti oli sopivan vaihteleva ja pelit tuttuja, joten mitään erityistä yllätystä ei pitänyt tulla. Eikä tullutkaan.

Pelejä lähdin tietysti itse voittamaan ja uskoin että koko kisan voittokin pitäisi olla mahdollista koska tunsin kaikki pelit hyvin ja olin kaikkia pelannut paljon. Itse asiassa Notre Dame, Dominion ja Reiska ovat suosikkipelieni kärjessä ja olen kaikkia pelannut yli 200 kertaa!

En juuri vilkaissut pöydityksiä ennen kisaa joten pelikohtaisia odotuksia ei ollut, muuta kuin että Pompeijissa oli tavoite välttää viimeinen sija kerrankin ja kaikissa muissa taistella pelin voitosta.

Peliraportit omasta pöydästä

1. Pompeiji Jarmo, Tapani, Markku, Santeri. (9, 8, 8, 5)

Ensimmäinen peli oli heti ennakkoon oma sudenkuoppani eli Pompeiji. Olin pelannut tätä 10 kertaa aikaisemmin ja laskujeni mukaan ollut 9 kertaa viimeinen, eli ei häävit odotukset.

Eikä se pelikään nyt erikoisesti mennyt, vaikka tällä kertaa pöyditys ei ollutkaan erityisesti itseäni vastaan. Eli suomeksi mua ei laitettu uuniin jokaisen tilaisuuden tullen vaan Vesuvius söi muitakin.

Pelasin oikeastaan ensimmäistä kertaa sillä ajatuksella että sijoittelen kaikki lisäukot vain mahdollisimman lähelle ovia numerottomiin taloihin enkä oikeastaan mieti käsikorttejani mitenkään. Ehkä Markkuun ja Santeriin nähden sitten sainkin sillä tavalla parempaa laatua vähemmällä määrällä.

Tuloksena jopa toinen sija tie-breakerilla, joten heti pari pistettä hyvää ennakko-odotuksiin. Saldo 0/1/0/0 ja 3/4p

2. Dominion Jarmo, Heidi, Tapani, Tarmo (29, 27, 21, 19)

Domin setuppi näytti kuivahkolta. En ole varma mitä pakoissa oli, mutta suurin piirtein tälläista, parempimuistiset tai tarkempisilmäiset voivat täydentää/korjata.

• vallihauta
• kellari
• kansleri
• muutostyö
• raatihuone

Päätin pelata suoraan keräämällä rahaa ja pisteitä. Toiminnoista ottaisin vain kellarin ja raatihuoneen tilaisuuden tullen. Uskoin sen olevan riittävän nopea strategia, koska lisätoimintoja ei saanut mistään (paitsi kellarista +1).

Melkein onnsituinkin mutta vuorot eivät ihan riittäneet. Selityksen makua, mutta olin nelospaikalla joten pelasin vuoron vähemmän kuin Heidi ja Jarmo. Ehkä eri paikalta olisin voinut sijoittua pykälän tai kaksi paremmin.

Kolma sija kuitenkin tuli joten saldo kahden pelin jälkeen 0/1/1/0 ja 5/8.

3. Menolippu: Eurooppa Tapani, Heidi, Mari, Markku. (142, 121, 98, 93)

Menolippu oli huonoimmin muistissa, olin pelannut vain kahdesti edellisen 1,5 aikana ja lähes vuosi oli edellisestä pelistä. Itse asiassa olin unohtanut parikin sääntöä ja taisin siinä Markulle ja Heikille selittää hiukan väärinkin. Onneksi Santeri osasi korjata.

Olin muistaakseni aina pärjännyt suht hyvin tässä joten luotin hyvään tulokseen.

Pelasin kuten yleensä aiemminkin, eli pidin alussa pitkän reitin ja siihen kaveriksi yhden lyhyemmän, ja otin kahdella ensimmäisellä vuorolla lisää reittejä. Sen jälkeen keräsin kortteja aina kun jotain järkevää oli pöydässä ja rakentelin vain jos mitään ei ollut tai joku kriittinen pätkä näytti menevän alta.

Tämä tuntui toimivan mukavasti ja sain tehtyä muistaakseni 53 pistettä 6 reitillä ja itse triggeröin pelin lopun. Kun sain pisimmän karavaanin ja vielä 12p käyttämättömistä asemista, oli voitto melko selkeä.

Saldo: 1/1/1/0 9/12 ja sijoitus taisi nousta jo toiseksi, missä pysyin loppuun asti.

4. Notre Dame Jarmo, Tapani, Heikki, Mari (90, 65, 56, 54)

Notre Dame on ykkössuosikkini kaikista lautapeleistä ja sitä olen pelannut paljon ja mielestäni hyvällä tasolla. Eli voisi sanoa että osaan pelin hyvin joten odotin ehdottomasti voittoa tästä pelistä.

Pöydässä oli mukana myös Jarmo ja Mari, jotka ovat peliä pelanneet melko paljon, sekä Heikki joka osaa yllättää aina tilaisuuden tullen. Istumajärjestys ehkä etukäteen suosi Jarmoa koska vähiten pelannut Heikki oli antamassa kortteja sinne päin.

Oma pelini lähti aika hankalasti käyntiin ja alussa jouduinkin antamaan paljon apuja Heikille kun oma pakka ei tykännyt minusta. Oikeastaan laudallani ei tapahtunut paljon mitään koko A-vaiheessa kun jouduin levittäytymään joka paikkaan.

Vaaran Ilarikin kävi siinä kommentoimassa, että "mitä sä tollain oot laatikot tonne ripotellut?". Hyvä kysymys, pelasinko vain huonosti vai mitä siinä alussa tapahtui?

Sen kuitenkin havaitsin, että Jarmolla oli A3-vaiheen jälkeen noin 8 rahaa, 3 sairaalassa ja 4 puistossa = varma voitto ja mahdollisuudet todella huimiin pisteisiin. (Mitkä sieltä siis tulivatkin).

Itse sain lopussa väännettyä kakkossijan siedettävillä pisteillä, mutta käsittämättömät 25 pistettä Jarmolle hävinneenä. Isot propsit Jarmolle, koska ei se Heikkikään huonosti pelannut.

Saldo: 1/2/1/0 12/16

5. Race for the Galaxy Tapani, Santeri, Heikki, Heidi (53, 42, 39, 22)

Tämä oli sitten se mun helppo pöytä tässä skabassa. Mulla takana yli 250 peliä ja muilla yhteensä alle 10. Eli tämän piti olla ihan läpihuutojuttu - niin kuin se olikin.

Pakkakin tykkäsi musta pelin alkuvaiheessa joten tiesin, ettei hätiä mitiä.

Pelasin käytännössä samalla strategialla kuin Jarmo viereisessä pöydässä, vaikkei sitä tullut oikeastaan seurattuakaan. Alussa Doomed Worldillä vihreä 6/3 planeetta, josta sai tuotannossa +2 korttia ja sen jälkeen vain produce/consume ja muiden settleillä lisää tuotantoa.

Hyvät pisteet ja selkeä voitto ja saldo tämän jäkeen 2/2/1/0 16/20

6. Fairy Tale Mari, Tapani, Santeri, Tarmo (135, 116, 111, 100)

Fairy Talessa uskoin olevani vahvoilla kolmen erän formaatissa. Pelasin koko ajan 6/1 strategiaa + tehtäviä ja mustia. Eli en lähtenyt lainkaan tähtikombo-kortteihin koska oma näkemykseni on että niillä on mahdollisuus isoihin pisteisiin, mutta harvoin ne onnistuvat.

Pelasinkin melko tasaisesti muistaakseni 34+46+36 mikä riitti toiseen sijaan. Voitto ratkesi Marille toisen kierroksen tajuttomalla 66 pisteellä. Toki muutenkin Mari pelasin hyvin, joten ansaittu voitto. Santerin ohini viimeisellä kierroksella hyvin osuneilla hunteilla, mitä käytinkin pelissä aika monta kertaa.

Saldo 2/3/1/0 19/24

7. Puerto Rico Tarmo, Heikki, Tapani, Markku (48, 34, 31, 26)

Kuten muutkin ovat maininneet, alkoi jo vähän väsy painaa tässä vaiheessa, vaikka aikataulusta oltiinkin edellä melkein 1,5 tuntia.

Jarmon tarjoama ruoka ja juoma olivat pitäneet hyvin vireen koko ajan, mutta ennen Puertoa piti käydä oikein pihalla pari minuuttia haukkaamassa happea että jaksoi lähteä peliin.

Vaikka mun päävastustaja oikeastaan oli Markku, joka tarvitsi 2 pistettä mua enemmän (tasapisteissä olisi voittanut useammalla voitolla), lähdin pelaamaan voitosta. Arvelin että Tarmo on kokemuksellaan tässä suosikki, joten alussa blokkailin Tarmoa ja jos mahdollista annoin edun Heikille.

Tarmo olikin alussa vähän muita perässä, mutta sitten parilla vuorolla Heikki teki pari siirtoa mitä en ollut odottanut. Ne pelasivat Heikin ja Tarmon pussiin, mutta jättivät mut ja Markun ulos peleistä.

Loppuvaiheessa sitten koitinkin enää tapella Heikkiä vastaan kun Markku jäi vielä enemmän perään. Ei sekään pyristely auttanut, vaan Heikki vei kakkossijan muutaman pisteen erolla.

Jälkeenpäin ajatellen mun olisi ehdottomasti pitänyt jättää laituri ostamatta ja ostaa suoraan joku 10-rakennus. Mutta oletin hyvällä tehtaallani ehtiväni ostamaan silti 2 isoa rakennusta. No aina ei voi onnistua.

Pöydässä puhuttiin pelin jälkeen mielipiteistä Puerto Ricosta ja täytyy sanoa, että mulla on aika lailla samat fiilikset kuin Markulla. Jotenkin PR:n hohto on vähentynyt, eikä samaa intoa enää ole.

Markku osui naulan kantaan siinä että Puerto Ricossa paremmat pelaajat kyttäävät toisten virheitä ja peli kannustaa siihen että on monesti parempi olla tekemättä mitään kuin edistää peliä. Jotenkin ei vain iske omaan pirtaani, mutta tiedän että hyvä pelaaja osaisi sitä hyödyntää ja silti nauttisi pelistä. Ei pelissä siis mitään vikaa ole, mutta ei se ihan suosikkipelejäni ole - ainakaan tällä hetkellä.

Loppusaldo 2/3/2/0 ja 21/28

Fiilikset
Kisat onnistuivat enemmän kuin hyvin eikä jäänyt mitään hampaan koloon. Kiitos kaikille osallistuneille - hienoa että pääsitte kaikki paikalle ja kaikilla oli hyvä mieli ja tsemppi pelatessa.

Ens vuonna uudestaan ja isommalla porukalla. Tulee Tarelle enemmän järkeiltävää sopivan pöyditysalgoritmin pyörittämiseksi =)

Lautapeliturnauksen jälkihöyryjä

Niin, jossain vaiheessahan en edes ollut tulossa koko geiminkeihin, mutta kun peliohjelma oli ok ja seurassakaan ei valittamista, plus että Tapani pakotti, niin siitä se ajatus sitten lähti.

Noudatetaan edellisten turinoitsijoiden kaavaa ja mennään peli kerrallaan.

Der Untergang von Pompeji

Mä olin tätä pelannu aikasemmin kahdesti, ehkä jopa kolmesti, joten tiesin mistä oli kyse. Muutenkin tämä oli varmaan turnauksen helpoin peli, joten vaikka viime kerrasta oli aikaa, niin ei tämän kanssa hukassa oltu. Muistaakseni aikasemmissa peleissäni oon saanu hyvin ukkoja kentälle, niin tälläkin kertaa. Tosin määrä ei aina voita laatua ja se tuli tässäkin pelissä taas todistettua. Ukkoja oli juu, mutta huonoissa paikoissa keskikaupungilla. Tällä kertaa voiton veikin Jamon optimalistinen minimalistitaktiikka, yhden erolla Tapaniin ja muhun. Mulla tosin enemmän paloja ku Tapanilla, eli olin kolmas. Santtu jäikin sitte ryöttäästi, kolmen erolla meihin. Yhtään omenia en saanu, joten omalta osalta en päässy toteuttaan tuota "burn the red tokens" -sääntöä, ku santtu taas repi olikoseny kolme omenia peräperää. Jep, turnaus oli avattu, ei häävit pisteet, mutta peli oli mukava.

Dominion

Mitenkään ketään väheksymättä, niin tähän osui mulle ainakin etukäteen turnauksen helpoin poolijako. Heikillä ei tiemmä kokemusta liiemmälti ollut ja Marille tuotti pelaamattomuuden kanssa lisäongelmia suomenkieliset kortit. Päävastustajani oli siis Santeri, enkä häntäkään pitänyt juuri minään. En edes muista, mitä kaikkea setuppiin kuului, sillä kortit oli musta katsoen väärinpäin ja niistä suurin osa sellasia, mitä en ole juuri koskaan käyttänyt. Nytkin meikäläisen pakassa taisi toimintakorteista kiertää vain kuparintuhooja ja kellari. Hopeaa oli vaikka muille jakaa ja kultaa vain yksi. Muiden raatihuoneet onneksi auttoivat lisärahojen nostossa. Tällä konstilla saatiin läänienemmistö, vaikka Santun kanssa kovaa kilpajuoksua lopussa käytiinkin. Ja Marin tekstiä hieman korjatakseni: kyllä kaikki varmaan huomasivat, että mä niitä läänejä sieltä aloin napsimaan ku niillä aina pläiskin kaikkia naaman päälle pirunaurun kera. Santtu vaan oli ainoa joka pystyi tekemään asialle jotain. Heikki yritti kellarikomboja ja Mari nättiä hymyä, mutta ei auttanut. Voitto siis mulle ja tulipa nähtyä domisetuppi ilman kappeleita ja/tai gardeneita. Turnaus sen kuin paranee.

Onko tän nimi oikeasti Menolippu Eurooppa

Sitten tulikin heti vuoroon turnauksen ainoa peli, josta ei minkäänlaista kokemusta saati kuvaa, paitsi tyhmä nimi. Noh, perusteet olivat onneksi pompeiji-tasoa, eli hyvin yksinkertaiset. Pelasinkin sellaista ekakertalaisen seiftiä, että tein vain usean helpon reitin ja kortteja otin sitä mukaa kun oli tarve. Lopussa se ei kuitenkaan riittänyt mihinkään ja peli voitettiinkin täysin päinvastaisella katsantokannalla, eli korttiarsenaalin ylitykityksellä ja parilla ääryysreitillä. Peli itsessään oli kuitenkin kiva, vaikka pistesaalis taas heilahtikin pohjalukemiin.

Ruokatauko

Ennen seuraavaa rykäsyä pidettiin lyhytmuotoinen tauko syömistä tai muuta henkilökohtaista huoltoa varten. Käväisin siinä välissä tos noin, ja paluumatkalla iski saakelin huono olo, joka koveni sitä mukaa mitä lähemmäks pelipaikkaa lähenin. Ovesta astuessani havaitsin syyn, siellä oli pöydällä Ricochet Robots. Meinas tulla DDDENF. Onneks se oli kuitenkin pelailtu jo mun poissaollessani, ni pystyin pidätteleen. Et sä silti pelaa taukopelejä lautapeliturnaukses.

Our Lady

Pohjalta pääsee VAIN ylöspäin, joten tästä napattiin turnauksen toinen neljän pisteen potti. Pienoisena yllätyksenä kuitenkin, sillä etukäteen kuvittelin tämän olevan Taren suvereeni näytös. Suurin voitontekijä oli varmaan josain vaihees B-vaihees sekoteko 6 äijää puistoon, täysnotre ja nopea irtopistetehtailu ennen ku rutto tuhos pisnekset. Lopussa sitten tasaisesti pisteitä sieltä sun täältä, mikä auttoi kahden pisteen eroon Taresta. Tare veti taas sitä optimipeliään, eli aina oli ajoitukset kohdillaan lahjomisiin, mutta tällä kertaa tais touhu kaatua huonoon puistopisnekseen ja pienen rahan Notreihin, jotka huntattiin pois aika hyvin, etenki Santtu piti siitä huolen. Heidikin oli ilmeisesti juonessa mukana ja jotakuinkin pidätti Tarelle edulliset kortit.

Race for the Galaxy

Vastassa Jamo ja Tare - 'ärjes! Ei toivoakaan. Marilla sentään vielä vähemmän ku mulla. Kuten edellistä edellisen blogistin blogauksesta käy ilmi, Jamoa vielä hellittiin pelin parhaalla alotuksella. Jännitys meni siis kättelyssä, vaikka Tare parhaansa yritti ja hyvä olikin. Vaikka mäkin pelin idean ja mekaniikan tunnenkin ja mattilan kaiken ku näen ni morjestan, ni kokemuksen taso, Jamo ja minä, ei ollu SSSAMA. Tiettarireiskalla joskus tulee itteänsä kidutettua, mutta sen se tekoäly ei oo inhimillinen. Tällä kertaa olin alussa pakotettu raakaan ruskeispisnekseen ja vaikka loppuvaiheessa tradella tulikin ekstrakorttia ekstrakortin perään (parhaimmillaan 19 korttia kädessä ennen discardia), niin en saanut juuri mitään aikaiseksi. Ainoan (hyödyllisen) ?-deven sain vasta viimeisellä vuorolla. Tein vaan surkeita valintoja ja aina kun sain jonkun hyvän kortin, niin olin heittänyt pois sille edulliset kaverit edellisvuorolla.

Fairy Tale

Tämä oli mulle turnauksen toiseksi epätutuin peli. Takana vain yksi pelailu, mutta onneksi suhteellisen vähän aikaa sitten, joten se riitti pääsemiseen nopeasti jyville. Tässäkin joutui Jamon kanssa samaan pöytään, mutta ei sitä vaan aina tajua hävitä vaikka kuuluis. Todennäköisyydet oli tällä kertaa mun puolella ja raakasti Jamoa vastaan, kuten Jamon omasta postista käykin ilmi, hunttaamiset sun muut. Heikki ei ilmeisesti tajunnut antavansa mulle hyviä kortteja ja Jamo ei ilmeisesti pystynyt olemaan antamatta mulle hyviä kortteja. Siinä sitten kun sain vielä jaoissa kaiken maailman 9p pariskuntia, joita on pakassa vain yksi, niin kolmen erän rotla meni sitten mulle. Rupesin muuten tykkäämään tästä pelistä paljon. Pitäisköhän sitä oikein saakurivie hommata ittellekki ku lautapelit.fi kaupitsee joulutarjouksena 7€:lla.

Puerto Rico

Tässä vaiheessa jo viimeistään kokonaistilanne oli selvä. Jamo oli ylivoimanen ja Tapanin kaula muhun oli kaksi pistettä. Eli jos Tapani olis ollu puertossa viiminen, niin mun olis pitäny olla vähintään kakkonen. Melko mahdoton tehtävä, kun pöydässä vielä lisäks Tare ja Heikki. Ounastelinkin että osakilpailuvoitosta taistelevat T ja T kun taas jumbosijasta M ja H. Jäsen H pelas kuitenkin hienosti, ja vaikka Taren ylivoimaa ei uhannut mikään, niin nappasi siinä kakkossijan ennen Tapania, josta itse jäin 5p päähän. Tässä oli varmaan peli, jossa pöytien ero oli kaikkein suurin. Meidän voittajalla oli samat pisteet kuin toisen pöydän jumbolla. Lisäksi voittajien ero oli 10p ja heidän parhaan ja meidän huonoimman ero oli 32p! Taisi siis naapuripöydässä olla meno melkomoista hurlumheitä, kun taas meillä kyttäiltiin ja kyräiltiin, eikä kukaan uskaltanut tehdä mitään. En tiä, tässä kyllä jo iski väsy ja kyllästys muuten niin hienon rupeaman jälkeen.

Kuten jo siinä pelin lopussa sanoinkin, niin mulle Puerto on siitä erikoinen peli, että mitä enemmän sitä pelaa, sen vähemmän siitä tykkää. Miten sen sanois, Puerto vaikuttaa jotenkin sellaiselta peliltä, että sen voi "opetella ulkoa". Pelin ratkaisevin randomelementti tulee lähinnä toisten pelaajien valinnoista, eli rooleista. Siksi Puerto onkin mukavaa aloittelijaporukalla, kunnes joukossa alkaa olemaan pelaajia, jotka osaavat ennustaa heikompien pelaajien siirrot. Voisin kuvitella, että pelkkien propelaajien kesken peli menee kaavamaisesti ilman hengähdystaukoja, vähän kuin nopeusshakissa, vaikka tottakai tuon tason pelaajat varmasti jo osaavat pelata ennakoimattomasti. Tai no, osaanhan minäkin pelata ennakoimattomasti, mutta en siten, etteikö peli menisi vituiksi. No kuitenkin, yksikään peli, jossa voitto menee tietyllä todennäköisyydellä tietyn aloituspaikan pelaajalle, on sadan prosentin todennäköisyydellä peli, joka ei minuun pure. Minuun puree raaka random, johon pitää sopeutua (Truuti, Yspahan, ym ym). Kyllä mä silti Puertoa edelleen pelaan aina kun tarvis, mutta fanittamaan en ala.

Yhteenveto

Sijat oli aikamoista vuoristorataa: 3.,1.,4.,1.,3.,1.,4. Riitti kuitenkin kolmanteen sijaan, mikä on ihan sillai joo. Ylipäätänsä turnauksesta sen verran, että kymmenen tuntia lautapelejä on raaka rykäisy jo sellaisellekin, joka tykkää lautapeleistä. Ihan oikeasti. Itse luulin siinä aamusella, että noutaja tulisi jossain vaiheessa, mutta itse asiassa touhu olikin todella mukavaa, eikä ajan kulua huomannut. Tähän vaikutti todella suuresti pelivalikoima, onneksi siis äänestäjät osasivat asiansa, sekä peliseura, olihan mukana Glögi-Santerikin, tosin ilman viihdetippoja tällä kertaa. Puerton aikana rupesi kyllä silti jo hiukan ramoon ja muukin porukka vähän hyytymään, mutta kyllä tällaista ihan mielellään ottaisi useamminkin kuin kerran vuodessa. Ehkä kuitenkin sen Puerton verran lyhyempänä.

Lopuksi vielä kiitokset glögistä ja kahvista, sekä seurasta ja musiikkitarjonnasta. Kiitokset myös suunnittelijoille ja toimeenpanijoille, sekä pelin- ja tilanomistajille.

♥♥♥

Lautapeliturnaus 5.12.12010

Our beautiful 'Kankaanpää Boardgame Winter Tournament' went really well. The tournament took place at Patajussi cafeteria.

We had 2 tables playing the same game simuntaneously, four players in each table. Tarmo & Tapani organized the timetables and seating positions beforehand, so we all played 3 times with each player, and we had s different player order every time.

I thought that the idea of this organization was very good, and fair because of it's random element.

Of course, I had to disagree with the "fairness" when I ended up playing Race for the Galaxy (my weakest game) with Tarmo, Markku and Jarmo, the 3 big pros of the group (Tapani is another pro, but I will write about that later in the text)...

All in all, the atmosphere was very pleasant. We were all happy to be around friends playing games, and for all I noticed, everyone had at least one game that was very easy, and at least one game that was quite challenging.

Reports from my Table (and results from the other)

1. The Downfall of Pompeji
Table 1: Jarmo, Tapani, Markku, Santeri. (9, 8, 8, 5)
Table 2: Tarmo & Heikki, Mari, Heidi. (7&7, 6, 4)

The game at our table was very tight: Tarmo & Heikki had both 7 ukkos out of the city, while I had 6 and Heidi 4. My 7th ukko (or as Tarmo would say, my 7th Pililii) was burned in the last round and when we checked the tulivuori, the 3 of us had the same amount of ukkos burned!

I like Pompeii very much. I guess the main reason is the theme, that works very well with the dynamics of the game (not like Notre Dame, of wich I will write later).

I always put my tokens/my family members/my ukkos/my Pililiis somewhere close to the exit, or close to other "people". For some reason, even if they live in a beautiful city like Pompeii, they know it's not a safe place and they might need to run away pretty soon.

I like the idea that "if you are together, you go further in life".

Of course, there is also the fun element of "burning" other players. Long time ago when Heidi was explaing the game to others, she added as a rule "when the Omen card comes, you burn ths red tokens" (meaning Tapani, of course).

This time Heidi was red, and she got the same treatment. Is the red color cursed?

2. Dominion
Table 1: Jarmo, Heidi, Tapani, Tarmo (29, 27, 21, 19)
Table 2: Markku, Santeri, Mari, Heikki (39, 34, 26, 19)

In our table Markku had quite a great win. Markku was wisely quietly playing, and suddenly we noticed he had taken quite a lot on lääni and we had to hurry with our games.

Santeri noticed Markku's smart moves earlier than Heikki and I. Heikki failed with the overwhelming kellari business, while I failed the muutostyö business... With the setup we got, we should have been paying attention to the money business, gotten more kulta e rushed to the lääni.

I though it was interesting that the scores were quite different between the tables, although we had the same set of cards, and there weren't any attack cards .

Jarmo, the winner player from the other table would have been third at our table.

3. Menolippu Eurooppa
Table 1: Jarmo, Heikki, Tarmo, Santeri. (136, 130, 112, 105)
Table 2: Tapani, Heidi, Mari, Markku. (142, 121, 98, 93)

Nothing much to say, Tapani had a better strategy, and Tapani and Heidi have played the game a lot more than Markku and I. So they won, fair and square.

Collecting loads of cards before starting the routes worked better then collecting just enough to build one route, then collecting again and again.

4. Notre Dame
Table 1: Markku, Tarmo, Santeri, Heidi (67, 65, 57, 56)
Table 2: Jarmo, Tapani, Heikki, Mari (90, 65, 56, 54)

In this game I was really surprised with the scoring. I thought I played well, and place better. My biggest mistake was to play "too safe" always saving money and taking care of the hospital.

I guess that this is the problem of taking the game's theme too realistically. I imagine a city full of rats and I think "no, I shouldn't be investing my money on treasures for the church, I should always invest to the welbeing of the citizens.. "

So maybe next time I should just try to ignore the theme and pay more attention to the dynamics of the game :P

5. Race for the Galaxy
Table 1: Jarmo, Tarmo, Markku, Mari (41, 37, 28, 25)
Table 2: Tapani, Santeri, Heikki, Heidi (53, 42, 39, 22)

What can I say about 'reiska'? The boys love this game, they play it all the time. There were times when Tapani and Jarmo played 10 times a day or so... (I am glad these times are over!)

Heidi and I stood no chance against them. We both don't like the game and only played it because it was democratically chosen.

But one thing for sure: in an ideal world, Tapani should have been at my table, and I should have been at his. So that way the 4 pros would be together and we could have had a fair game at the other table.


6. Fairy Tale (sum of 3 rounds)
Table 1: Mari, Tapani, Santeri, Tarmo (135, 116, 111, 100)
Table 2: Markku, Jarmo, Heikki, Heidi (123, 104, 97, 90)

My first (and only) win. It was nice to get a boost of energy after so many games played :)

Noticed the scores? I had crazy points (66) with all 7 homesteaders in the second round. Was very lucky to get one every time in the starting hand, and the other players were forced to give me more, since they were trying combos of their own (and I would hold all their combo cards after I got my precious homesteaders hua hua hua.

7. Puerto Rico
Table 1: Tarmo, Heikki, Tapani, Markku (48, 34, 31, 26)
Table 2: Santeri, Heidi, Jarmo, Mari (58, 54, 52, 48)

I was so exhausted in the last game that my attention span was very low. Of course that is no excuse for getting the last position in the game, but something interesting happened between the two games: the last plater in my table had exactly the same points as the first player in the other table!

How can it be, that at one game people ship so much more goods than at the other table? I guess I am too tired to analyse the reasons for the points to take shape like that.


Group and Venue
One other thing that made the day so nice was the presence of our audience. It was nice to have some people there watching the games and bringing good energy.

We had quite a lot of guests:
Jarmo Putkonen (who washed the dishes for us, kiitos!), Jussi, Riitta, Päivi (thank you so much for letting us use Patajussi!)

Visa (thanks Visa to the great atmosphere created with your guitar playing it was so nice!)
Harri, Viona, Daniel, Marika, Ida, Rossi, Ilari & Jari, our paparazzi.

Special thanks to Jarmo, for making some delicious salad for us, and warming up glögi, etc.
And for Tapani, for organizing the whole thing :)

Final Scores
(4pts to the winner then 3,2,1 in each game)

1. Gold medal to Jarmo 25/28 (5 wins!)
2. Silver Medal to Tapani 21
3. Bronze medal to Markku 18
4. Tarmo 17,5
5. Heikki 16,5
6. Santeri 16
and last, but not least, the two winners of the women's series -yeah, that's my sexist excuse :P
1. Mari 13
2. Heidi 13

Despite the eventual exhaustion, we had a very nice day today!

Kisatreeniä

7 peliä (joista yksi uusi) viiteen tuntiin ja Toppisen Tarmo pelaamassa.

Saattaa kuulostaa mahdottomalta yhtälöltä, mutta ei sitä ollut lainenkaan. Tare päräytti ehtoopäivästä meille ja kolmistaan testailtiin kisapelejä. Toki ensin lämmittelyksi 2 erää Roll Through the Agesia.

Tare oppi pelin heti ensimmäisessä erässä ja taisi napata voiton ja kakkossijan ihan asiallisilla pisteillä. Koitin Peten caravans-strategiaa ja toimi toisessa pelissä tosi hyvin.
Ensimmäinen erä Tarmo 23, Tapani 22, Mari 21 - toinen Tapani 38, Tarmo 29, Mari 26

Seuraavaksi taisi olla ohjelmassa Pompeii, jossa tapani mukaan jäin reeeeeeeilusti viimeiseksi. Tare voitti 13-12-8 (mulla oli 15 kuollutta ja Marilla ja Tarmolla 18 yhteensä).

Sitten 2 erää Fairy Talea. Itse koitin pelata kiusausstrategiaa ensimmäisessä ja toisessa isoja 6+1 -strategiaa, mitkä eivät kumpikaan oikein toimineet.
Pisteet: Tarmo 38, Tapani 35, Mari 29 - Mari 41, Tarmo 38, Tapani 32

Notre Damessa mentiin Tarmon kanssa vissiin 2 kierrosta lähes täysin samoilla siirroilla ja korteilla. Tarmo napsi Notresta hyvät pisteet, mutta mä keräsin sitten puistolla paremmin. Lopulta pari lahjontaa taisi antaa mulle muutamat ratkaisevat pisteet. Mari jäi vähän junnaamaan C-vaiheessa eikä oikein saanut pisteitä.
Tarmo 80, Tarmo 68, Mari 49

Lopuksi vielä erä Reiskaa, jossa Tarella oli vahva peli. Mä sain hyvän alun, mutta jäin vähän polkemaan paikalleni muutamaksi kierrokseksi ja taas tosi hyvällä lopulla pääsin suht lähelle Taren pisteitä. Mari jäi ilman 6-devejä joten pisteet jäi suht alhaisiksi.

Tare 54, Tapani 48, Mari 32

Lisää pelitouhua

Painettiin sitte vielä toinen ehtoo putkeen peliäijää.

Ensimmäisenä aloteltiin Rossin (raaka krapula), Jamrokin ja Heidin kans Fairy Talella. Pelattiin 2-3 erää, jona aikan Rossi jo omaksu pelin ihan kiitettävästi.

Seuraavaks painettiin Notre Dame samalla poppoolla, paitsi että Jarmo vaihtui Olliin. Mä vedin vähän enemmän riskillä kuin yleensä, varsinkin kun huomasin, että mun edellä ollut Rossi veti eri strategiuee. Riskit palkittiin ja keräsin vähä yli 80p, Rossi toinen 66, Heidillä 65 ja Ollilla 61 muistaakseni. Olli veti bonariäijillä hyvin, mutta notret jäi tekemättä ja kun mä ja Rossi saatiin kumpikin kerran Notre yksin, niin saatiin hyvä pointsit.

Täs vaihees Rossi lähti syömään ja Heidi johonkin ja Jarmo jatko nukkumista, joten Ollin ja paikalle tulleen Jusen kans otettiin tähän väliin yks Samurai. Siinä Juse näytti mallia ja voitti pelin aika suvereenisti kahdella enemmistöllä, jota varmistui jo melko noileesti. Olli oli hyvänä kakkosena, ja mulle jäi rippeet. En ollu kyllä oikein missään vaiheessa mukana vaikka tiesinkin täsmälleen mitä muut oli keränneet. Huomasin, että kolminpelissä laskeminen on huomattavan helppoa, koska ei tarvitse seurata kuin yhden kanssapelaajan keräämiä namiskoja, muut voi laskea.

Sitten meinattiin viritellä Dungeon Lordsia pöydälle, koska Santerikin oli ilmaantumassa. Mutta Santerilla kesti ja Rossi ehti paikalle sanomaan, että Vaajasaarikin on tulossa. Päätettiin sitten vetää Hansa väliin ja kattoa mitä sen jälkeen. Siinäkin Jussi jyräsi ja muut vikisi, vaikka Olli lopussa pääsikin suht lähelle. Pisteet oli about 50-42-35-32, mä ja Santeri pohjilla. Kiva oli tätäkin pelata pitkästä aikaa, mutta edellisestä oli jo niin kauan, että ei oikein mitään strategiaa pelissä ollut, vaan aika huiskimalla mentiin. Juse alko pistää kaljaa kaappiin jo hyvissä ajoin, kun muut kylvi kojuja enemmän.

Tässä välissä Rossi, Heidi ja Vaajasaari iski taas Fairy Talea toisessa pöydässä.

Seuraavaksi Juse jäi kattomaan Englannin pelin toista puoliaikaa ja muut paino kauan kaivatun El Granden. Peli alkoi tasaisesti niin, että Olli vähän keräsi kaulaa muihin muutamalla vahvalla pisteytyksellä. Olli oli koko ajan vain parilla alueella, mutta keräsi niistä vahvoja pointseja normaaleissa ja erikoispisteytyksissä. Mä keräsin pientä pistettä sieltä täältä ja olin koko ajan siinä 10-20 pistettä kärkeä perässä. Yhdellä onnistuneella 1-13 powercardien pelaamisella sain toki aika ryöttäsen pisteytyksen kuudennella kierroksella, jolla sitten petasin asemia loppua varten. Siinä nousin jo noin 10 pisteen päähän ja loppupisteytyksessä pääsin about 5 pisteellä ohi ja voittoon. Siinäkään mulla ei ollut kuin 1 enemmistö, mutta sain pisteitä vissiin yhtä vaille kaikista alueista. Muutenkin pisteet olivat tasaiset eikä voittajan ja neljännen väliä tainnut olla kuin reilu 10 pistettä. Oli taas hieno vääntö!

Illan päätteeksi vielä puoliltaöin pelattiin kuin pelattiinkin se Dungeon Lords. Tällä kertaa oltiin vähän paremmin pelissä mukana, eikä pisteet tulleet ihan arpomalla. Jussi oli nyt paha veijari ja hoiteli paladineja ja keräsi sivussa useamman titlen. Mä sain ostettua taas titlehuoneen, jolla sain vissiin 3 pistettä, joilla sitten juuri sain voiton. Pisteet noin 20 mulla, juse 2 perässä, Santeri noin 10, Olli -1? Ollilla kusahti pahemman kerran rahapulaan, josta aiheutui useamman pisteen miinukset.