Alkemiasshegookatto HÄÄ!!!

Hei.

Lautapelifiin joulukalenteri kaupitsi 16. päivän tarjouksenaan Dominion:Alchemyä 16 rahan hintaan. Poikuin kanssa päätimmä panna pystyyn kimppa ja tilata pokkana lisurin lisäksi vielä perusdomin peruspoksin perusversio hintaan -15%. Tai siis oikeastaan tää meidän kimppa meni suurinpiirtein näin:

Harri: *kuluttaa työpäivää selaillen lautapelit.fi:ä* Olispa ny joulukalenteris Domi, olis ny, olis ny, olis ny... JES! EI! Se onki lisäosa. Tai siis juu! JES! Mitäs se peruspeli sitte kustantais? JES! Alennusprosentti! SAMI!!!
Sami: *keskeyttää miljoonatilausneuvottelupuhelun* Njaoo?
Harri: Siä olis lautapelitpistefis perusdomi ja alkemia alennuk...
Sami: Katotaas... joo... mh-m... postiosoite... tilattu.
Harri: Tilasit sitte. Mut ku mä vähä järkeilin että...
Sami: Kimppa.
Harri: ..nii, mutta entäs Markku?
Sami: Mukana.
Harri: Aha, no pitäiskö sille kuitenki ilmottaa?
Sami: Eäh.
Harri: No jos mä ny kuitenki... *Digsbyilee Markun suuntaan* Oot mulle ja Samille sitte velkaa.
Markku: Paljoko?
Harri: 16,20€
Markku: Tonnin mä oon yleensä antanu.
Harri: Sekin käy.
Markku: Kiva. Kuulemiin.
Harri: Haluatko edes tietää miks oot velkaa?
Markku: Asioilla on tapana järjestyä. Luotan teihin.

OOOLI SE HUONO LUOTTAMUS. Seuraavana ehtoona, eli eilen, päästiin jo mättään alkemiasekoo. Dominoili!

Katotaas sitte vähä mitä oltiin mieltä ja mitä koettiin ja nähtiin ja näin ja pois ja päin. Lukijan on varmaan helpotuksen vuoksi parempi ottaa kertomukseni rinnalle alkemiakortit näkyviin kukin tästä: DOMINION:ALKEMIAN SUOMENKIELISET KORTIT KUVINA

Alkemian teemana on pullottelu. Mukana on siis erikoisvaluutta, eli potion, eli rohto, eli pullo. Teeman hengessä meillä olikin Samin kanssa oma pullo mukana. 10/12 Alkemian valtakuntakortista vaatii ostettaessa perushintansa lisäksi pullon. Toinen noista kahdesta "pullottomasta" kortista kuitenkin pelatessa keinottelee pulloilla. Vain siis yhdellä lisurin korteista ei ole pullojen kanssa (välttämättä) mitään tekemistä. Kyllä pullo hyvä on.

Pelattiin kaksi erää. Suositus kait on että jos setuppiin valikoidaan alkemiakortteja, olisi oikea määrä 3-5kpl. Ensimmäinen päätettiin vetää suhteessa 4alkemia/6perus, johon arpoutui:

Yliopisto
Oppipoika
Apteekkari
Alkemisti
Seikkailija
Raatihuone
Kaivos
Koronkiskuri
Takomo
Valtaistuinsali

Tässä oli korttien perusteella selkeä haju: Rahaa, rahaa, läänejä. Etenkin peruskortit olivat omiaan vahvistamaan tätä hajua. Tämä hieman nakersikin alkemiakorttien viehätystä. Näistä ainoastaan Alkemisti oli käyttökelpoinen, oikeastaan jopa ryötäs, tähän setuppiin.

Alkemistilla oli tosiaan kiva napsia lisäkortteja- ja toimintoja, varsinkin valtaistuinsalittamalla. Kaiken huipuksi, jos vielä löytyi pöytään pullo, sai Alkemistin poistaa nostopakan päälle ja seuraavalla kierroksellakin peliin. Itsellä kävi jopa sellainen tuuri, että pelissä oli kaksi alkemistia ja pullo, mikä tiesi kahden alkemistin preesenssiä seuraavassakin kädessä. Kyllä pullo hyvä on.

Yliopistoa taisi käyttää ainoastaan Sami. Kortti antaa +2 toimintoa ja mahdollisuuden ottaa max 5 rahan hintaisen toimintakortin (Huom! Kortin pitää olla sellainen, jonka hinta on pulloton). Juhlien tai sen sellaisten kanssa tämä varmaan juhlisi, mutta ei oikein tässä setupissa.

Oppipoika suo lisätoiminnon, tuhoaa kortin ja antaa nostaa tuhotun kortin hinnan verran kortteja. Pullollisesta kortista vielä 2 lisäkorttia. Eli esim. Alkemistin tuhoamalla +5 korttia. Näitä ei tainnut käyttää kukaan. Tai no, Harri saattoi käyttääkin, sillä tuhoamispakasta löytyi yksi Seikkailija. Olisi varmaan pelin edetessä ollutkin ihan käyttökelpoinen, jos vain peli ei olisi ollut niin nopeasti ohi. Tämä kortti varmaan toimii hienosti yhteistyössä Yliopiston kanssa, Yliopisto kun tehtailee kortteja ja oppipoika tuhoaa, mutta kuten sanottua, se olisi vaatinut kinkkisemmän ja pidemmän erän, että olisi lähtenyt sellaista testimielessä kokeilemaan.

Setupin kenties turhin alkemiakortti oli Apteekkari. Sillä ei tiemmä juuri muuta tekoa ole, kuin alkupelissä, jos silloinkaan. Eipä tainnut tässä erässä edes ostaa kukaan, varsinkin kun kuparille oli tarjolla tehokas tuhoamiskoneisto.

Peli ratkaistiin siis Läänikilpajuoksulla, jonka voitti Harri. Pisteet taisi mennä Harrille 36, mulle 30 ja Samille vähän vähemmän. Samin tuuri ei oikein ollut onnekasta, kädessä oli monasti vain 7 rahaa, eli läänitykset harmittavasti karkailivat muiden pakkoihin.

Toinen erä päätettiin vetää sitten suhteessa 5/5 ja hieman kinkkisemmillä alkemiakorteilla. Edellisestä setupista mukaan jäi vain säälistä Apteekkari, jolle päätettiin antaa lisämahdollisuus. Arpa puhui katkeraa kieltään ja huomasimmekin pian, että erästä olisi tulossa hekumallinen:

Apteekkari
Yrttikauppias
Viisasten kivi
Apuolento
Golem
Noita
Kellari
Puutarha
Kylä
Kansleri

Kaksi kiroamiskorttia, eikä yhtään vastavetoa/tuhoajaa. Kellari tosin hieman helpottaisi pakan pläräämistä. Pelissä myös Puutarha, jolla kiroukset voi kääntää voitoksi.

Apuolento (lol) oli kätevä pikkunoita, joka edesauttoi kirouspakan katoamista alta aikayksikön. OIkeastaan jopa parempi kuin noita, kyllä itse ainakin otan mieluummin +1kortti+1toiminto, kuin +2 korttia (ellei sitten noitaa ole ensin kylitetty tai jotenkin muuten jalostettu).

Apteekkari oli tässä erässä käytännöllisempi kuin äsköisessä, mutta tässäkin se jäi pahasti mielenkiintoisempien korttien jalkoihin. Sami taisi kerran sen avulla pelastaa itselleen läänin, mutta muuten jäi näkymättömiin.

Yrttikauppias on suht mehukas pullottomaksi halpiskortiksi, ei niinkään lisäoston ja -rahan ansiosta, vaan sen, että yhden käyttämänsä rahakortin saa viedä takaisin nostopakan päälle. Kätevää, esimerkiksi jos pakan päälle löytyy pistettäväksi kultaa. Pullokin käy, mutta kaiken mieluiten...

Viisasten kivi, joka oli varsinkin tällaiseen setuppiin rietas. Nosto- ja poistopakan korttien lukumäärä per 5 on yhtäkuin viisasten kiven valuutta-arvo. Tässäkin, kun puhuttiin helposti 30-35 kortin pakoista, niin kivi oli yhtäkuin 6-7 rahaa. Eijjys. Niin sitä vaan kirottunakin vedellään läänejä. Viisasten kivi toimii siis vähän niinkuin puutarha, mutta puhutaan rahoista. Nyt vasta jälkeenpäin huomasi, että esim. setupissa mukana ollut kansleri olisi nopeuttanut viisasten kiven jälleenkäteytymistä. Ei siis yhtä nopeasti kuin Yrttikauppias, mutta kuitenkin.

Viides ja viimeinen alkemiakortti oli Golem, jolle jäi tällä kertaa uhrin osa. Kaikki sen halusivat kyllä ostaa ja hyödyllinenkin se olisi varmasti ollut (plärää nostopakkaa, kunnes nostat kaksi toimintoa ja pelaa ne. Huom. Pelaa!! Se oli käsky. Poista muut nostetut kortit). Sillä olisi kätevästi skipitieerannut kirouksia, mutta myös pahimmassa tapauksessa isoja rahoja. Mitään "vaarallisia" toimintoja, joiden vuoksi pelaamispakko olisi pelottanut, ei kuitenkaan tässä setupissa ollut. Mutta niin, aina oli joko liian vähän tai liikaa rahaa Golemin ostamiseen, joten se sai luvan jäädä odottamaan suotuisampia olosuhteita.

Vaikka peli loppuikin Läänien ehtymiseen, kesti se silti oman aikansa. (Tapanille: Ei, en muista tarkkaa aikaa). Olisi kuitenkin kestänyt huomattavasti pidempään ilman Viisasten kiveä. Minä ja Sami saatiin pakkamme ylittämään 40 korttia, mutta koska itse sain 4 puutarhaa Samin yhtä vastaan, meni voitto meikäläiselle: 46 pistettä. Samilla 38, Harri 28. Harrille valkeni Viisasten kiven ryöttämyksellisyys auttamattomasti liian myöhään.

Oli muuten harvoja pelejä, jossa Kylät jäi ostamatta, saati pelaamatta, saati kombottamatta.

Vuoroaan jäivät siis vielä odottamaan kaikkein seoimmat kortit: Riivaus ja Ennemalja, sekä Transmutaatio ja Viinitarha. Näistä kenties lisää myöhemmin.

---

Pelasimme vielä illan päätteeksi pari erää Fairy Taleä, sisäistyttääksemme Samin peliin lopullisesti. Onnistuihan se. Eka erä meni keekoillessa ja pisteitäkin tuli, mutta toisessa erässä Sami painoi raakaa tehtäväsettiä ja oli ylittämässä 50 pistettä. Pelin viimeisellä kortilla kuitenkin SEKÄ minä ETTÄ Harri pelattiin pilailukortti, joka kääntää kaikilta punaisen nurin. Mulle se maksoi 2p, Harrille 9p ja Samille 14p. Voitto siis mulle 40p, Sami 36p ja Harri vähä vähempi.

Seppo Merilokki

Toinen peli, minkä hankin lautapelit.fin joulualesta. Myös korttipeli, jokusella pahvisella merkillä höystettynä. Pelasimme ehtooyöllä yhden pelin ryhmällä Minä, Viona, Markku, Sami.
Idea banaanin kuoressa:
1. Jaetaan kortit tasan pelaajien kesken.
2. Ensimmäisellä vuorolla tehdään tikkiennuste, eli otetaan värikkäitä pahvin paloja sen mukaan mitä tikkejä uskoo tekevänsä. Yksi pelaaja voi vaihtoehtoisesti ottaa sabotöörin, jonka tehtävänä on ainoastaan söheltää muiden tikkejä.
3. Pelataan korteilla tikkiä ja yritetään päästä omista nappuloista eroon ja samalla yritetään olla voittamatta tikkejä mitä EI ole ennustanut voittavansa.
4. Lasketaan pisteet. Nolla on paras. Pelissä ei voi saada plussapisteitä. Yritetään siis saada mahdollisimman vähän miinusta.
5. Pelataan niin monta kierrosta kuin on pelaajia ja lasketaan kierrosten pisteet yhteen ja nähdään kuka saa olla miestä.

Meillä pisteet meni seuraavasti:
Markku -14
Viona -16
Harri -20
Sami -23

Yhteenveto
Kukaan ei haukkunut peliä ihan suohon, joten oli se ihan kiva. Ainut mikä aiheutti hämminkiä pelin aikana oli tikkisäännöt, eli mitä korttia saa pelata ja mitä korttia on pakko pelata. Tikin luonteeseen kuuluu tietynlainen luottamusaspekti; omia kortteja ei näytetä muille, mutta kuitenkin on pakko tunnustaa väriä(maata) jos pystyy.
Tärkeimpänä juttuna pidän kuitenkin sitä että Sami ei voittanut.

(Seppo Merilokki = Steven Seagal = Sieben Siegel = 7 Signum)

Menolippu Korttipeli

Harri hommas joulumarkkinoilta tämmösen. Toissaehtoona vähä katteltiin säännöt läpi ja koitettiin pari vuoroa että päästiin jyvälle. Eilen olikin sitten vuoro täysmittasen nelinpelin, ku mukaan saatiin mun ja Harrin lisäks tavisedustajat Viona sekä Sami "Migreeni" Viitasalo. Paljon kriittisempi ei puolueeton maallikkoraati enää tuosta voisi olla.

Sitten itse pelin kuvaukseen. Tässä vaiheessa oletan, että lukija tuntee pääpiirteissään normaalin Menolipun säännöt ja idean, joten yritän pidättäytyä yksityiskohtaiselta selostukselta. Tai no, itse kyllä olen pelannut vain Menolippu Eurooppaa, en perusperusversiota, mutta luulisin että nuo ovat kuitenkin luonteeltaan suurinpiirtein samanlaiset. Seuraavassa siis ratkaisevimmat erot korttiversion ja lautaversion välillä.

Menolippu Korttipelissä ei siis jostain syystä ole pelilautaa, vaan koko homma pyörii pelkkien korttien varassa. Alkuasetelmassa jokaiselle pelaajalle jaetaan yksi veturikortti eli "jokeri", seitsemän random junakorttia (joiden mukana voi siis luonnollisesti olla lisää jokereita), sekä kuusi menolippua, joista on pidettävä ainakin yksi (hylätyt liput sekoitetaan takaisin lippujen nostopakkaan).

Pelaajan vuoro on lähestulkoon samanlainen normiversion kanssa, eli valittavana on:
1) junakorttien nostaminen: 2kpl pöydästä tai nostopakasta, veturikortin ottaminen pöydästä vie 2 nostoa, jne jne.
2) Menolippujen nostaminen: nostetaan 4, joista ei ole pakko pitää yhtään. Hylätyt liput laitetaan takaisin menolippupakkaan, pakan pohjalle.
3) Junakorttien pelaaminen varikolle: Selkeyden vuoksi puhuimme korttien laittamisesta "pöytään". Tämä vaihe korvaa normipelin palikoiden asettelun laudalle.

Pelin kortteja:

Kuvassa vaunuja (oranssi, vihreä, musta,), veturi, menolippu ja loppubonusmikäliekortti, jolla ei ole muuta tekoa, kuin lopun pistelaskussa (lisää tuonnempana). Menolippukortista näkyy, mitä reitin suorittamiseen vaaditaan. Esim. kyseinen 22 pisteen Seattle-Miami vaatii mustan, valkoisen, kaksi punaista ja oranssin.

Vaihtoehto 3), eli junakorttien pelaaminen varikolle (pöytään) tapahtuu siten, että pelaaja voi laittaa kädestään varikolle JOKO kaksi tai useampi samanväristä junakorttia (myös jokerivetureita, kuitenkaan kaikki eivät saa olla vetureita) TAI kolme eriväristä junakorttia (ei vetureita).

Varikolle EI saa pelata sen värisiä junakortteja, joita pöydässä jo jonkun muun varikolla (mukaanlukien oma) on, PAITSI JOS laitat enemmän kyseistä väriä kuin jollakulla jo varikollaan on. Tällöin tapahtuu junaryöstö, ja kaverin kaikki sen väriset kortit lähtevät varikolta VVVVI... myös kyseisenä värinä pöytään pelatut veturikortit.

Siellä joku jo saattaa ihmetellä kortinpelaamisen vaikeutta, mutta ei hätää. Pelaaja saa aina vuoronsa alussa asettaa yhden jokaista varikollansa olevaa väriä raiteille. Selkeyden vuoksi puhuimme korttien laittamisesta "pöydästä" "turvaan". Raiteille asetetut kortit laitetaan yhdeksi pinoksi kuvapuoli alaspäin. Tämän jälkeen kyseisiä kortteja ei saa enää katsoa, vaan pitää olla jokseenkin perillä, mitä kaikkea raidepakkaan on kerääntynyt. Tällä tavalla kortit siis "kuluvat" pöydästä muutenkin kuin ryöstelemällä.

Kun junakorttien nostopakka ehtyy, saavat kaikki pelaajat vielä yhden vuoron. Kolmin- ja vähemmänpelissä peli loppuisi tähän, mutta nelinpelissä lasketaan välipisteet ja pelataan vielä pakka toistamiseen loppuun. Välipisteytyksessä pelaajat katsovat, mitkä lipuistaan he saavat valmiiksi raidepakkansa korteilla. Veturikorttia voi siis tässä vaiheessa käyttää minä tahansa värinä, ei ole merkitystä minä värinä se pelattiin pöytään.

Valmiit reitit laitetaan sivuun ja keskeneräiset pysyvät piilossa. Miinuksia ei vielä tässä vaiheessa tule. Käsikortit jäävät käteen, mutta kaikki muut junakortit (pelaajien raidepakat ja varikolla olevat kortit) sekoitetaan uudeksi nostopakaksi. Pelaajille jääneiden käsikorttien lisäksi jaetaan kaikille vielä neljä käsikorttia ja peli jatkuu normaalisti, kunnes nostopakka loppuu toistamiseen. Seuraa loppupisteytys.

Loppupisteytys tehdään samaan tapaan kuin välipisteytyskin, paitsi että nyt myös keskeneräiseksi jääneet reitit tuottavat miinuspisteitä arvonsa verran. Lisäksi pelaajat saavat loppubonuksia ns. suurkaupungeista. Suurkaupunkeja on kuusi: Miami 8p, Seattle 8p, Dallas 10p, Chicago 12p, Los Angeles 12p ja New York 15p. Pelaaja(t) jo(i)lla on lopussa enemmistö kunkin kaupungin sisältäviä reittejä, saa kyseisen kaupungin bonuspisteet.

Peli oli ihan jees. "Yhden pakan" kolminpelin keston pitäisi olla n. 30min, joten "kahden pakan" nelinpelin pitäisi kaiketi sujua reilussa tunnissa. Meillä meni kolme ja puoli (klo 00.00-03.30). Olkoonkin, että peli sisälsi paljon välifernettä, sillä Mäen perheessä ei vain voi saada yhtäjaksoista pelirupeamaa aikaiseksi millään, edes keskellä yötä.

Ekan testikerran perusteella pelissä tuntui olevan ihan myös ideaakin. Erityistä päänvaivaa tuottaa "sinetöity" raidepakka ja varsinkin sinne laitetut jokerikortit. Tämä siksi, koska raidepakkaan ajautuu väkisinkin ns "turhia" kortteja, joita ei tarvita mihinkään reittiin juuri sillä hetkellä. Siinä sitten jos mielessään ajattelee valmistaneensa jonkun reitin jokerikortin avulla esim korvaamalla yhden valkoisen, ja myöhemmin tulee raidepakkaan "turha" valkoinen, ei välttämättä muistakaan, että nyt pakassa on yksi "käyttämätön" veturi.

Esim. Harri ei eilen saanut ihan sellaista optimaalista tasapainoa lippujensa ja raidepakkansa välillä, sillä hänelle jäi raiteille KOLME käyttämätöntä veturia. Harri olisi siis voinut huoletta ottaa vielä minkä tahansa "kolmen pallon" menolipun.

Tuloksista sen verran, että on tuo Sami ihme jätkä. Vie neitsytpelejään kovalla prosentilla. Nytkin selkeä voitto pistein 153. Muut: Harri 126, Viona 121 ja mä 94. Sami ja Viona tajusivat yllättäen (tai tuurilla) myös loppubonusten keräämisen, sillä molemmat veivät nimiinsä 3 suurkaupunkia. Ainakin Sami väitti ihan oikeasti yrittäneensä parasta kaupunkia, eli New Yorkia ja sen 15 pistettä, jonka voittikin neljällä reitillä meikäläisen kolmea vastaan. Lisäksi Samille vielä Vionan kanssa jaettu Chicago ja Miami.

Maallikot pelasivat (lähes) nurisematta pelin loppuun asti, joten pelin täytyi olla hyvä. Sami nyt valitti taas näitä kaiken maailman aivokasvaimia, palavien höyhenten hajua ja pisteli siinä pelin lomassa poskeensa kaksin käsin ibumaxia ja punaviiniä. Itse peli ei kuitenkaan juuri kritiikkiä saanut. Tuli sieltä muutama sana analyyttistä jälkipeliäkin. Vionakin innostui aina enemmän sitä mukaa mitä pitemmälle peli eteni. Luulen että pelaamme toistekin. Itsekin perustin ihan sillai joo, vaikka päin &#¤"%$ menikin.

Tilannekatsaus menneeseen

Nonii, nyt ollaan sitte saatu se San Juan korkattua tos pari päivää takaperin. Tosin ei meitä ollu ku mää ja Harri vaan, ku Samia on nykyänsä niin vaikee saada enää mihinkään ja Vionaki on tehny jo viikon verran kuolemaa ni ei se oikeen innostu tollasista sitte. Minä kyl vieroksun kaikkee jos joutuu vaan kahdella pelaajalla vääntään, mutta tämä osoittautu kyllä siitä huolimatta oikein kelpo peliksi. Varmasti on vielä paljolti mukavempi kun siihen saa sen kolmannen ja vaikka vielä neljännenki pelurin mukaan. Saattaa olla jopa Dominioninkin paikka uhattuna. Tuloksista sen verran, että Harri sai muistaakseni 22+5=27 ja mä taisin saada jotain 32:en ja 36:en välillä. Yhtä kaikki, voitin kuitenki. Harrin mukaan mulla oli vaan ryättänen pulla niitten korttien kans, mutta eiks se sanontaki sano että ei paskoilla pelaajilla tuuri käy. Mutta joo, pistooli peli vaikken oliskaan voittanu. Voisin kyllä koittaa ja voittaa toistekin.

Tämän lisäks me ollaan sitte pelailtu satunnaisesti mitä milloinkin. Pääasiassa Trivialia, Diamantia, Domia, Big Pointsia ja kerran pari vissiin Bandua. Ei niistä sen ihmeempää kerrottavaa, etenkään ku näin paljo jälkeenpäin ei enää muista tapahtuko mitään kertomisen arvosta. No sen verran, että Domissa nähtiin sellanen ihme, että arvottiin ekaa kertaa koko korttivalikoima. Ei mikään ikimuistoinen ryki kuitenkaan, ku varmaan vaan jotain kolmee-neljää niistä käytettiin. Sitte siirryttiin taas siihen että osa valkataan ja osa arvotaan, tai sitte valitaan ne mistä arvotaan.

Niin ja Aliastakin koitimme taas pitkästä aikaa, nyt ku oli Samikin saatu raahattua mukaan. Tässä vaiheessa täytyykin vähän nöyrtyä ja oikaista vanhoja kirjoituksiani. Sami on oikeasti fiksu ja hyvä ihminen, eikä vähimmässäkään määrin lukkiutuvaa sorttia. Alias-pelissä on suuri kunnia olla hänen kanssaan samassa joukkueessa, ja vastapuolellakin hän herättää ansaittua kunnioitusta, sillä tuo ajatusten Tonava tekee leksikografisella luovuudellaan kaverinkin osuuden kadehdittavan helpoksi. Perättömät puheet tuon semantiikan suurmiehen jäätymisistä ovat vain surkeaa kateellisten panettelua ja kirjoittajan oman mitättömän egon pullistelua. Tämä oikaisu on kirjoitettu täysin vapaaehtoisesti, eikä minua ole asian suhteen mitenkään painostettu, eikä hirveästi uhkailtu.

Älä Otavaan aja

Niin, multa jäi vähän juttu kesken.

Ei jumalauta, mitä touhua taas eilen. Olkoonkin, että oli Saksa, ja vielä kotikentällänsä, mutta tarttiko taas viimisellä minuutilla päästää se sudeettipuolalainen röhmeltään tasotus. Taas kerran teki matsin jälkeen mieli ajaa mopolla jäihin.

Dominion on muuten hyvä peli. Olisinpa vaan ollu eilenehtoollaki sen ääressä enkä töllöttimen. Harri, kukas muukaan, sitä mulle ekan kerran näytti - no on siitä ny jo jonkun aikaa, pitkälti sillon ku ne vielä asu siellä vanhassa kämpässä. Periaatteesta epäilen kaikkea, mitä mulle tyrkytetään, joten pakkohan sitä oli kokeilla. No se eka peli meni oikeastaan vaan toistaessa kaikki mitä Harri teki. Ehkä just sen takia siinä oli niin pitkä aika ton ekan ja toisen kokeilukerran välillä, ku enhän mä Harria seuraamalla tajunnu että sitä voi pelata fiksustikin.

Toinen kerta tapahtuki sitte vasta tuolla niitten uudessa kotkanpesässä, ja sillon oli tää Viitasalon visakalloki mukana. Siitä lähtien me sitten vedettiin muutama päivä (tai viikko, aika meni niin nopeesti) putkeen, ja Samistaki kuoriutu parin pelin jälkeen melkonen ukuli. Ihmeen nopeesti se juu pääsi yli "Siis mikä vitun toiminta?" -vaiheestansa. Semmosta, yleensä me ollaan vedetty ihan kolmisin, ja pari kertaa on Vionaki eksyny mukaan.

Kerran ku Samin kans valkattiin setuppi, ni vedettiin vähä taktinen. Harri kiros ku ei saanu vetää niitä seittemän kortin toimintakombojansa, ja Viona kiros ku peli ei ollu ohi viiden vuoron jälkeen ja kaikki läänit sillä. Kai se silti sieltä taas pihisti muutaman, vaikka me yritettiin kyl Samin kans vähä pitää pöytää silmällä. No juu, peli päätty ku Tilat(!), Pitäjät, ja joku kolmas (Suuri Sali?) loppu. Vai loppuko ees Pitäjätkään, no en ny enää muista, kun nauroin vain. No omapahan oli vikansa. Hyvin varmaan tiesivät, että jos mukana ei oo lisätoimintoja, ni niitä toimintakortteja ei kannata haalia.

Yleensä kyl meillä menee ton setupin räknäämises kauemmin ku itte peli. Ruvettiin me sitte josain vaihees arpoonki niitä, mut seki meni aina siihen että "eksä ny jumalauta osaa edes arpoo kunnollisia kortteja, pistä uusiks".

Ei me silti kauheen montaa kertaa Dominjuunia olla väännetty, mut kyl me taidetaan olla jokanen kortti niistä kahdesta paketista käyty läpi. Seasidea odotellessa ruvettiin tosiaan piruuttamme vääntään omaa ekspansioonia. No alukshan ne "ideat" oli tottakai peruslaatua tyyliin "Piittala - Tuhoa poistopakkasi", "Viitasalo - Jumita loppupelin ajan" ja "Rajalan Mikko - Lupaa pelata joku kortti, mutta tee täydellinen ohari ja keksi jotain ihan muuta", mut kyllä sieltä sitten rupes tuleen ihan asiallisiakin heittoja. Koottiin sitte niitä yhdeks paketiks joka ompi nähtävissä täällä:

http://harrimaki.wippiespace.com/domiexpansion/

Näistä 13 on mun, 9 on Harrin ja 1 Samin idea. Sieltä ei oo kyl viä korjattu kaikkia pikku fiboja, esim. Kylkiäinen kuuluis olla +1 kortti eikä +1 osto, ja Kartelli yksinkertaistettiin siten, että ne rahakortit, johon se vaikuttaa, vaan poistetaan.

Me ei olla oikeastaan testattu niistä ku vasta kuutta: Neuvonantaja, Panttilainaamo, Puntari, Jäätävä Polte (alkup. nimi Harri Mäki), Säästölipas ja Vallihauta (Syvä). Kyllä ne ainakin tuntu toimivan ihan hyvin, eikä mikään ollu ylipistooli. Tota Jäätävää Poltetta vähä epäiltiin sellaseks, mutta käviki niinpäin, että sitä ei kukaan halunnu ostaa saati pelata, paitti Harri kerran säälistä. Järkeiltiin, että sen hintaa vois tiputtaa, tai sit muuttaa vaikutus -2 rahaa, -1 rahaks. Pakan pitäs olla aika ryöttänen, että siitä sais nykyisellään kunnon hyödyn. Oma suosikki oli tuo Panttilainaamo (vaikka Harrin kortti onkin).

Sitte kans tohon Puntariin pitää lisätä +1 toiminta, niin että se korvaa ittensä, koska nythän siinä kannattaa vaan valita se käsi kummas on enempi rahaa, vaikka tarkotus oli, että koko vuoron sais tavallaan alottaa alusta (vajaalla kädellä kuitenkin). Lisäks tuo Syvä Vallihauta on normaalista vastahyökkäyksestä poiketen kolmen hintanen, koska siihen on tarkotus lisätä tuo Rautamynssin ominaisuus, ja hylätä tuo pelkkä Rautamynssi sitten vallan. Tämän jälkeen korttia voi siis vilauttaa normaalina vastavetona, tai vastavedon vastavetona, ja jyrätä hyökkäyksensä läpi.

Vois sanoo, että tuon ekspansionin erikoisuutena on tuo Musta Helmi, joka on Raha/Kirous-kortti, ja joka on alussa melkonen, mutta josta olis hyvä päästä pelin loppuessa eroon. Sekin saattaa vaatia vähän hiomista, että sellanen myös OIKEASTI jonkun pakassa joskus nähtäisiin. Toinen kummajainen on Rutto, joka on Toiminta/Hyökkäys/Kirous. Eräänlainen "kiertopalkinto", jonka pelaaminen "maksaa" kaksi rahaa, ja se/ne kelle pelin lopussa jää, saa riesakseen ruttoontuneita tiloja. Harrin kuningasajatuksia molemmat. Tai no, oikeastaan Harri ehdotti Mustan Helmen esiasteena sellasta toimintakorttia, millä saisi sekä kultarahan, että joutuisi ottamaan kirouksen, mutta minäpä jalostin ajatuksen yhdeksi ainoaksi kortiksi. En sitten tiedä, kumpi oikeasti mahtaa olla parempi.

Huruosaston kommentteja, dissauksia ja muutos/lisäysideoita otetaan mielenkiinnolla ja innolla vastaan.

...ai joo, ja Anekaupassa pitäs lukee joko "Suurimman mahdollisen" tai "Mahdollisimman suuren", eikä "Suurimman mahdollisimman".

Loppuun vielä peliporukkamme kiitos Tapanille loistavan pelin omistamisesta. Mahtaakohan olla edes huomannut, että kokoelmasta joku puuttuu? :D

EDIT: Niin joo, Sabotöörihän tuolta vielä puuttuu vallan. Tai siis sitä ei oo vielä olemassakaan, mutta ajatus on. Sillä saa jotenki kusta kaverin toiminnan. Harrin hattuun menee tämäkin sulka.

Lisää myöhännäisherännäisiä

Terveppä teille.

Vetäistään tähän nyt toinenkin neitsytposti peräjulkkaa. Pieni pohjustus syistä ja seurauksista: Tapani haukkui Harrin ja Markku on tässä.

Eli siis aivan yhtälailla kuin edelliselläkin puhujalla, alussa oli Monopoli. Tai no, IHAN ensimmäinen lautapelikokemus meikäläisellä oli varmaankin se perus Afrikas Stjärna. Siinäpä ne mainittavimmat melkein sitten olikin. Kolmas minkä edes muistan nimeltä, niin oli Scotland Yard ja loput kokemukset olikin sitten jotain ihan überkuraa. Mutta... sitten kun taas alkoi jokusen vuoden tauon jälkeen liikkua Harrin porukoissa, niin huomasi, että elämän lautapeliajanjakso ei välttämättä lopukaan sinne 10-15 ikävuoden huiteille.

Ei totisesti, sillä Mäen perheessä vieraillessa ovat lyhyen ajan sisään tulleet tutuiksi ainakin sellaiset tuotteet kuin: Diamant, Big Points, Dominion, Pingwin, Through The Desert, Age of Steam, Da Vinci Code ja Dominion. Onko Bandu muuten lautapeli? Peli varmaankin, mutta ei niistä pienistä puupalikoista kyllä lautaa saa. Niin ja hävettää myöntää, että sellaisetkin nimet kuin Alias ja Alfapet tuli kokeiltua vasta nyt kun on neljännesvuosisata elontietä takana. Taisi Dominion tulla muuten mainittua kahdesti, mutta on se kyllä vaan niin helvetin hyvä. Niin ja niitähän olikin ne kaksi osaa - Hovin Juonet ja se toinen, tai siis eka. Se perusversio, Paratiisin Porteilla tai joku. Kolmaskin tulossa, tai vissiin tullutkin jo, Kaukaiset Rannat (Seaside). No, niistä lisää tuonnempana. San Juan (edellisessä blogauksessa ylistetyn Puerto Ricon ryöttäsekoversio) on kanssa ihan liipasimella, mutta sitä ei olla ehditty kokeilla kuin vasta alkuasetelman ja sääntöjen luvun verran. Niin ja Trivial Pursuit tietysti on kanssa vanha tuttu, ja taas mukana kuvioissa.

Vedetään tähän nyt pieni yhteenveto ja analyysi kaikesta nähdystä ja koetusta:

Oletan että suurin osa blogisteista tietää pelit ja niiden ideat, joten en selosta sen pidemmin. En muuten ole varma, meneekö pelien nimet ja kirjoitusasu aivan oikein, mutta näsäviisaimmat varmaankin sitten korjaa.

Diamant - Ihan jees, mutta taitaa silti olla rankingin häntäpäässä. Olisi varmaan mukavempikin, jos peli ei etenisi tyyliin: *läps* "Kukaan ei vissiin lähde" *läps* "Kuka lähtee?" *läps* *läps* "Ai, sä olisit lähteny?" Ja ei, emme ole ymmärtäneet pelin ideaa väärin, vaan *läps* -efektin oli määrä symboloida kortin lätkäisemistä pöytään. Eli peliä kokeilemattomat jäsenet, älkää suotta peljästykö. Parhaimmillaan meitä taisi olla kaivoksia koluamassa kuusi hengoa, yleensä 3-4. Meikä yleensä juhlii, ja jossen, ni joku muu.

Through The Desert - Tämoli jo aika kiva. Tosin ollaan vasta pelattu sillä pienemmällä pelialueella kun ei ole pelaajia ollut ruuhkaksi asti. Kerran vedettiin kolmisin, minä, Sami ja Harri, ja kerran vedettiin Harrin kanssa head to head. Mistä en muuten pidä yhtään, kyllä pelaajia pitää olla ainakin se kolme, jos mahdollista. Tässäkin pelissä voisi jo kolmellakin pelaajalla ihan hyvin käyttää koko pelilautaa. En muista kuka vei ton kolminpelin, mutta meikä vei ainakin kaksinpelissä Harria. Tosin senkin tuloksen ratkaisi vain yksi ainoa idiot-siirto by Hapa. Seurauksena puolet pelialueesta eristetty by meikäläisen karavaani. No ei nyt ihan mutta melkein.

Da Vinci Code - No just kun pääsin mainostamasta kaksinpelejä. Ei tästä sen enempää, Hapan kanssa ollaan muutamasti koitettu. Melko tasan voitot, fifty-sixty varmaan jommankumman hyväks. Muuten hyvä peli, mutta vähä huono.

Pingwin - Kaikessa yksinkertaisuudessaan iha huippu. Jokunen kerta ollaan kokeiltu, parhaimmillaan neljän pelaajan voimin: minä, Hapa, Zalina ja Viitazalon Zami. Viona ep o kokkeillu, ainakaan mun läsnäollessa. Ei kai tykkää yhtään, kun toisen pelaajan pelin kuseminen on niin raakaa touhua. Mutta mie tykkään, on mukava ja nopee. Teema on kyl vähä turhankin lapsellinen, mutta ulkonäkö pettää.

Big Points - No tämon miltei se kaikkein yleisin mitä pelaamma. Nopee ja mukava tämäkin ja vaatii kivasti hoksottimia ja toisten mieliin tunkeutumista - tai sitten niitä mustia nappuloita. Itse laskeskelen omat ja muitten siirrot parin vuoron päähän, ja yleensä laskenkin oikein, mutta sitten ne muut pelaavat aina päin helvettiä. Noh, siinäpähän laskeskelen. Kahvituopin lomassa oikein mukava viete.

Bandu - tornia pystyyn ja korkein voittaa, ellei rojahda. Palikat on kummia, mutta erikoisia. Toimii. Suosittelen erityisesti aamuihin, jolloin on kaamea CANUCKS (lontoolaisittain GUNNERS), vapina tuo mukavasti lisähaastetta. Joku vaivanen 26 cm on varmaan isoin, mitä meitin kekkereissä on noussu.

Alfapet - notännykaikkitietääjasiitäeisenkummempaaJOOSEURAAVA.

Trivial Pursuit - Allekirjoittaneen ylivoimaa nyt ja ikuisesti. Harri on kyllä uhkaillu joskus istuttaa Tapanin samaan pöytään, mikä on kyllä hillinny meikäläisen nöyryytyshaluja huomattavasti.

Age of Steam - Harri sitten kokeili kerran kepillä jäätä, ja yritti perehdyttää mun ja Sampan tämmösiin keskiraskaisiin peleihin. Tai ei se musta niin ollu huolissaan, mutta ku tuolla toisella termiitillä leipoo hermot jo ku yrittää päntätä kaaliinsa Ranskan Ligue 1:sen mestarit vuosilta 2002-2008. Ja olihan se jo sekoomispisteessä, näki kai sen ny päällepäin. Mutta kyllä se saakeli vaan kesti loppuun asti, ja anto viä loppusavujen aikana ihan asiallista palautettakin, eli jo tänkin perusteella laatupeli. Heti tän jälkeen Harri kyl pelotteli meitä jo Through The Agesillä, minkä tää huruosasto on saanu kait kestään rapiat 8 tuntia. Kai siinä ste mitään.

Alias - Niin, tätäkään en tosiaan ollu koittanu ennen kuluvaa syyskesää. Muutaman kerran ollaan vedetty, viime aikoina ei juurikaan. Aluks vedimme vakiotiimeillä Markku-Sami ja Hapa-Viona, mutta sittemmin rupesimme myös harrastamaan parinvaihtoa. Samilla on muuten HYYTÄVIÄ aivolukkoja. Paras esimerkki on varmaan se, kun koko jätkä meni selittäessä jumiin, suusta tuli vaan "R-R-R-R-R-R-R-R-R", käsi vatkas rinnan korkeudella ja kaveri tärisi niinku olis vedetty muutama kilotuhatta volttia kehon läpi. Onneks mä sit kuitenki lopulta tajusin et Haarniskaahan se hakee. Yks parhaista oikein arvatuista selityksistä muuten, mitä oon muilta kavereilta kuullu, ni on kyllä "Lontoon pääkaupunki?" - "New York". Ja kyllä, asianosaiset olivat naissukupuolen edustajia. Savosta.

Dominion - Ei, mä teen tästä kyllä oman postinsa...

...huomiseen!

Kysymyksiä ja tarkennuksia ja muita tuntoja saapi tiedustella. Ehkä vastaan, ehkä en.