23.01.2009
Perjantaina painettiin taas meneen useamman tunnin ja useamman pelin sessio, eli toisin sanoen kyseessä oli jonkun asteinen "peli-ilta". Pienemmistä peleistä pöydälle nousi Ubongo ja Dominion. Dominionia väännettiinkin sitten illan päätteeksi kunnon neljän pelin rykäsy. Isompia pelejä olivat Tigris & Euphrates ja Railroad Tycoon.
Ubongolla aloteltiin. Siinä oli jotain hässäkkää koko ajan päällänsä, pelaajat vaihtu kesken pelin, timanit lenteli ympäriinsä, palat ei löytyny millään eikä sopinu ruutuihin. Joku kumminkin voitti, ja joku toinen hävis. Loput oli siinä välis.
Tigriksen edellisestä kerrasta on ainakin omalla kohdalla huomattavan kauan aikaa, joten sääntöjä piti kertailla paitsi alussa, myös pitkin peliä. Mutta eipähän se kovin monimutkainen peli lopulta ole, ainakaan sääntöjen osalta, ja loppua kohden pääsi taas juonesta kiinni. Toki hävisin pelin ryöttäsesti. Pelissä mukana itseni lisäksi Jarmo ja Tapani.
Aluksi aika sulassa sovussa kaikki asettuivat vähän sinne tänne, eikä mitään erityistä ollut meneillään. Jarmo lähti heti alkuvaiheessa temppelibisneksiin mukaan ja saikin jonkun kierroksen ajan nauttia yksin tätä ylellisyydestä. Tosin hän ei sitten ihan aina muistanut nappuloita ottaa... Temppleitä alkoi pian nousta yhä enemmän, joten konflikteiltakaan ei voitu välttyä-pälttyä. Tapani oli hanakka taistelija, mutta menestys ei ollut kummoinen: pian Tapani kirosi, kun suurin osa "äijjistä" oli kädessä eikä laudalla (omien sanojensa mukaan näin käy AINA). Aarteitakin keräiltiin tasaseen tahtiin ja peli oli ohin noin tunnissa.
Jarmo oli lopulta lähes suvereeni. Kun lopuksi paljastimme kuutiot jännityksen takaamiseksi väri kerrallaan parhaasta alkaen, Jarmo rupesi jo toisen värin kohdalla naureskelemaan, että "eihän mulla mitään oo noin vähää, vitun paskat haa-haa".
Tigris & Euphrates pisteet:
Jarmo 17-15-14-14
Tapani 15-13-12-12
Olli 17-13-11-11
Tycoonissa Jarmo vaihtui Petriin, ja rähinä oli tietysti valmis. No ei vaineskaan. Ihan rauhallisissa merkeissä peli eteni. Pelattiin Tapanin kuviksen tunnilla askartelemalla Euroopan kartalla, joka tuntui paljon tasapainosemmalta kuin originaali Ameriikan raitti. Tai olihan aaltopahvi-maalarinteippi viritys nyt hieman epävakaampi kuin alkuperäinen lauta, mutta kumminkin. Petri lähti ensimmäisenä rakenteleen Moskovan liepeiltä, Tapani valitsi lähtöpaikakseen Pariisi-Geneve akselin (varastaen Ollin scouttaaman "törky-alotus-setin") ja Ollin oli tyytyminen Berliinistä, joka ei sekään huono kuitenkaan ollut. Aika lailla näytti siis siltä, että aivan samoista kaupungeista ja reiteistä ei taisteltu.
Huutokauppa oli aluksi melko ronskia, kun ensimmäisillä kierroksilla huudeltiin useita tonneja, liki kympinkin tais olla. Loppua kohden meno tasaantui, ja tonnilla yleensä irtosi alotus huki, kun mitään mega actioneita ei ollu tarjolla. Tapani alotti pelin väkevästi ja keräs reilusti pikku bonuksia alkuun, joten rahahanat oli heti auki. Myöskään Petriä ei rahan puute huolettanut, sillä hän tukeutui heti alusta asti vahvasti osakeantiin ja nopeaan rahoitukseen. Toki osinkoihin meni aina ryöttäsesti rahaa, mutta niitähän pystyy helposti maksamaan uudella osakeannilla... Olli tyytyi aluksi hieman vaatimattomampaan rahavirtaan ja raiteita ja junaa päiviteltiin hissukseen. Toisaalta Ollilla oli palikat hyvin uunissa, sillä pikkukuljetuksia riitti hyvin, ja isompia aukesi sopivasti sitä mukaan kun raiteen pitenivät ja junat kehittyivät.
Tapani kuskasi koko ajan vimmatusti laatikoita, ja vähän väliä hän manailikin, että rupeaa lootat pian loppumaan. Tapani kuitenkin pystyi aina sen verran kasvattamaan verkostoaan ja juniaan, että isoja kuljetuksia riitti niukin naukin. Ollilla taas kuljetettavana olevien lootien määrä kasvoi koko ajan, ja nelosen kuljetuksia rupesi tulemaan 2-3 per kierros. Petri laajensi imperiumiaan poihjoismaihin, mutta kuljetukset jäivät pääosin lyhyiksi 1-3 pätkiksi.
Kun peli oli vasta pääsemässä vauhtiin, huomattiin, että tyhjiä kaupunkeja oli jo kymmenen, kun peli loppuu kolminpelissä jo kahdestatoista tyhjästä kaupungista. Tätä hetken aikaa pohdittiin, ja ainakin pari urbanisointia pitkitti peliä hieman. Tapani kuitenkin totesti, että vaikka on vielä johdossa, tulevat poijjaat ohi, jos peli jatkuu. Näin olisi voinut käydäkin, sillä Tapanin kuljetukset oli vähiin päin kuljeteltu, mutta ainakin Ollin pikkuhiljaa laajeneva verkosto olisi tarjonnut vielä useita 4-6 pätkän satseja. Lisäksi Olli kylpi rahassa, samoin kuin Tapani. Petri kylpi velkakirjoissa. Ollin rahat tulivat periaatteessa siitä, että pelin loppumisen pelko pakotti kuljettamaan kaikki mitä irti saa, joten investointeja ratoihin ja megajuniin ei uskaltanut juuri tehdä. Jälkeenpäin ajatellen olisi ehkä ehtinyt investoimaan, ehkä olisi jopa pitänyt investoida, kuka tietää. Kuitenkin pelitilanteessa oltiin selkä seinää vasten, ja kuljetuksista revityt pisteet tuntuivat parhaalta strategialta.
No Tapani sitten lopetti pelin, eikä mikään enää auttanut, Tapanin johto riitti voittoon asti. Olli ja Petri ehkä hieman hätiköiden tyhjensivät kaupunkeja heti aluksi, vaikka olisi ollut mahdollista kuljetella suurinpiirtein sama määrä bokseja siten, että kaupungit eivät olisi vielä tyhjentyneet. Toisaalta aluksi ei näyttänyt, että peli loppuu aivan niin nopeasti. No, ens kerralla sitten.
Tämäkin oli nopeahko peli, vähän reilun tunnin. Tai sanotaan suoraan, että supernopea, sillä edellinen ja samalla ensimmäinen pelini Tycoonia kesti semmosen pikkusen reilu 5 tuntia! Euroopan kartta oli huomattavasti miellyttävämmän oloinen kuin Amerikan vastaava. Ainut mikä pelissä hieman hämäsi, oli pistetaulukon puuttuminen, jota ei itse askarrellussa kartassa ollut. Ilmeisesti kartta on kuitenkin sen kokoinen, että alkuperäisen laudan reunat jäisivät sopivasti näkyviin, jos uuden kartan asettaa siihen päälle. Toki kysymällä tilanne selvisi, mutta kyllä reaaliaikainen visuaalinen kontakti tilanteeseen pitää paremmin ajan tasalla. Tämähän nyt on selvästi seli-seli juttua siihen, että ei muka täysin tajunnut todellista piste-eroa. Kuitenkin ehkä jatkossa jonkin näköinen pistetaulukko olisi hyvä olla koko ajan näkyvillä.
Railroad Tycoon pisteet:
Tapani 76
Olli 60
Petri 50
Illan päättäneessä Dominion rypistyksessä oli mielenkiintoisiakin setuppeja, varmaan, en muista. Kuitenkin tehtiin niin, että kukin pelaaja sai aina poistaa yhden kortin edellisestä setupista, ja tilalle arvottiin uudet. Näin ollen vaihtuvuus ei ollut maksimaalista, mutta toisaalta ainakin eniten ärsyttävät ja/tai turhat kortit saatiin aina vaihdettua. Pisteitäkin saatiin, ja voitot jakautuivat seuraavasti: Tapani 2, Petri ja Olli 1, Heidi 0.
Hyvät setit oli. Ei kai sen kummempaa. Lauantaina sitte jatkettiin.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Railroad Tycoon. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Railroad Tycoon. Näytä kaikki tekstit
tiistai 27. tammikuuta 2009
Kankaanpään peli-ilta #7
Labels:
Dominion,
Heidi,
Jarmo,
Kankaanpää,
Olli,
Peli-ilta,
Pete,
Railroad Tycoon,
Tapani,
Tigris+Euphrates,
Ubongo
keskiviikko 15. lokakuuta 2008
Pieni lautapelikrapula ja tilitystä urakalla
Pari päivää mennyt toipuessa viikonlopun pelipeijaisista. Vähä oli tyhjä tankki, ihan oikeasti meni päivä pari aika pitkälti järkeillessä pelejä ja palatessa normaaliin päivärytmiin. Jupisen tässä muutamia sellaisia ajatuksia, mitä muut ei vielä maininneet.
Ensinnäkin aika lailla erilailla meni megamättö mitä alunperin järkeiltiin, eli pelaajia oli vähemmän ja sen(kin) takia eri pelit. Siinä suhteessa oltiin kuitenkin aika lähellä viimevuotista mättöä, että melko lailla samalla porukalla ja vaihtuvuus ei ollut suurta. Järkeilinkin, että aika erikoinen sauma oli, että kaikilla oli täysin vapaa viikonloppu, eikä mitään muuta menoa. Vielä kaiken huipuksi oltiin sellasessa kunnossa, ettei puolet viikonlopusta mennyt edes urheiluun, kenellä vammojen, kenellä sairauksien tai muiden takia. Voi olla aika vaikeata saada yhtä iso mättö aikaan, kun tämmösiä viikonloppuja ei niin vain tule eteen, eikä varmaan lomatkaan usein satu samoille päiville. No, onneksi tuli käytetty aika aika tehokkaasti.
Pelivalinnat meni aika yllättävästi niin, että uusilla aloiteltiin ja koska maku oli monesta pelistä hyvä, niin melkein kaikkia pelattiin enemmän kuin kerran. Vaikka kyselyiden perusteella tälle viikonlopulle valikoituneella porukalla on aika erilainen pelimaku, yllättävän pienellä kitkalla saatiin peli aina valittua pöydälle, eikä siihen pränkkäämiseen mennyt liikaa aikaa. Toisaalta syynä oli uusien pelien viehätys, ja toisaalta ihan se, että pelattiin hyviä pelejä. Ehkä yllättäen pelattiin sieltä pidemmästä päästä, eikä välipeleihin paljon koskettu Mamma Miaa lukuunottamatta.
Omaan suuhun jäi hyvä maku peleistä, vaikka jäinkin kaipaamaan keskimittaisia pelejä pöydälle enemmän, varsinkin vähemmän pelattuja. Esim Aavikon Karavaaneja, Australiaa, Haziendaa, Carcassonnea, Samuraita ynnä muita pelaisin mieluusti enemmänkin. Ehkä niitä varten pidetään oma peli-iltansa niin, että lähdetään ihan sovitusti pelaamaan esim viisi sellaista alle-päälle tunnin peliä.
Tämä idea johti myös siihen, että oikeastaan ensimmäistä kertaa aloin miettiä pelihyllyn harventamista. Hyllyssä kun on kourallinen pelejä, joita ei varmaankaan ainakaan tässä porukassa saada koskaan enää pelattua (China Moon, Maailman ympäri 80 päivässä jne.). Lisäksi on muutama erinomainen peli, joita tosi mieluusti haluaisin itse pelata, mutta en taida pelikaveria saada (Mexica, Gheos, Tigris&Euphrates jne.). Näistäkin voisi ehkä olla parempi vain luopua, ja vaihtaa uusiin.
Kyselyissä myös korttipeleistä pidettiin porukassa, mutta jostain syystä niitä ei sitten kuitenkaan juuri pelata. Niitäkin hyllyssä on monta, joita tekisi mieli joskus pelata ihan kunnolla, kuten Mhing, Tarot, Tichu ja 6 nimmt!, mutta innokkaita ei ole juuri löytynyt ja korttipelirinki on sitten järjestään aina mennyt siihen kiinanpokeriin.
No mutta siinä tulikin jo ihan tarpeeksi vinetystä ja ferneemistä. Tietysti noita mielitekoja on, mutta nyt kun ollaan eri paikkakunnilla niin kokoontumisten aikana pelataan totta kai niitä pelejä, jotka ovat kuumia ja joita enemmistö haluaa. Ja niitähän löytyi!
Railroad Tycoon - JES, pikkukakaran (ison ja pienen) unelmien täyttymys, vai pettymys? Kaikki olivat kieli pitkällä pää leveenä testaamassa ensimmäista peliä (edellisviikonloppuna) ja siitä sitten heti parantelemassa peliä. Itse missasin sen ekan "kunnon pelin" joten odotukset oli ihan hyperkorkealla. Eka peli meni kuitenkin suurimmaksi osaksi erilaisiin pränkkäyksiin ja ferneyksiin, ja siitä jäi aika paha paskan maku suuhun varmaan kaikille. Oma suu putsaantu kuitenkin oikeastaan heti, ja jo seuraavana päivänä pakotin Marin ja Jarmon takaisin pöydän ääreen ja uutta imperiumia rakentamaan. Sekin peli meni ainakin Jarmon osalta alta riman ja maku taisi vaan pahentua. Nyt myös lautapeliseuran palstalla on vääntöä Rrtn ja AoSin välillä ja Tycoonia mollataan vähän lapsellisesta mekaniikasta ja "ylikomeasta" ulkonäöstä.
Mulle kuitenkin Tycoon on edelleen äärimmäisen hyvä tai ainakin lupaava peli, enkä anna lupaa itselleni luovuttaa sen suhteen ainakaan vielä. Ainakaan ennen kuin jostain löytyy Age of Steam myynnissä. Mulle Tycoonin ulkonäkö on kuitenkin positiivinen asia - ja massiivinen pelilauta vaan on massiivinen. On siinä vaan oma hohtonsa laittaa kaksi pöytää yhteen ja heittää verka päälle ja arpoa kuutiot kaupunkeihin aidonnäköisen kartan päälle.
Mietiskelin paljonkin, että miksi muille peli ei tarjonnut miellyttävää kokemusta. Ensimmäiset pelit toki kestivät valtavan pitkään, ja tunnelma oli kireä alkuvaiheesta lähtien, mutta olen sitä mieltä, että ongelmat olivat kuitenkin enemmän extradiegeettisiä eli pelin ulkopuolisia. Pelissä (kuten kaikissa muissakin) on totta kai omat vikansa, mutta välillä meillä menee liikaa aikaa ja vaivaa niiden kanssa pränkkäämiseen ja väittelyyn ja liian vähän keskitytään pelin sisäiseen keskusteluun. Tycoonissakin kun olisi potentiaalia kunnon immersioon, eli samaistumiseen pelattavaan hahmoon ja maailmaan. Kaikki meistä varmaan on joskus ihan huumeissa pelannut Railroad Tycoonia tai muita pelejä esim tietokoneella niin, että tuntitolkulla on hurahtanut siinä maailmassa. Toisaalta olen myös sitä mieltä, että juuri pelin ulkopuolinen keskustelu on se pelin suola, ja sekin meillä välillä jää vähäiseksi.
Marin kanssa keskusteltiin tästä aiheesta tästä päivänä muutamana ja voisin siitä jotain tähänkin raapustella, vaikka teksti nyt rönsyileekin pahemman kerran. Ajatus onnistuneesta lautapelihetkestä (tai megamätöstä) on luonnollisesti kaikilla omanlaisensa. Tämän viikonlopun porukassa itse pelaaminen ja pelissä hyvin pärjääminen ja oikeiden siirtojen tekeminen on yleensä pääosassa. Toisaalta kukaan ei ole varsinaisesti huono häviäjä, vaan pelien jälkeen mieli on tyyni, vaikka pelin aikana ärräpäitä ja "just, mulla ei oo mitään mahdollisuuksia" -valituksia kuullaankin usein. Marin kanssa oli siitä puhetta, että me ollaan kokoonnuttu erilaisilla porukoilla tosi monta kertaa pelaamaan koko illaksi (ja jopa yöksi), mutta loppujen lopuksi jutellaan aika vähän mistään. Onko sitten kyse siitä, että luullaan, että tunnetaan toisemme (luultavasti) jo läpikotaisin, vai se, että keskitytään vain peliin (no ei todellakaan!), vai että ollaan vaan hiljasia (no se niin ja) eikä puhella omista asioista. Tultiin kuitenkin siihen tulokseen, että kyllä se ulkopuolinenkin juttelu ja keskustelu kuuluisi sinne pelipöytään johonkin väleihin. Ei siellä nyt syntyjä syviä tarvi ruveta pohtimaan, mutta ite en pistäisi sitäkään pahakseni.
No palataas sivuraiteilta (kova aasinsilta takaisin RRT:hen) takaisin pelin pariin. Tycoon siis mielestäni pitäisi pelata melko leppoisana pelinä pelin ulkopuolella, mutta tietysti tiukkana optimointina ja kapitalismina pelin sisällä. Pelissähän ei juuri sattumaa eikä kaaostakaan valtavasti ole, joten omia vuoroja ehtii vähän miettimään ja strategiaa voi suunitella. Haluan siis antaa tälle pelille vielä uusia mahdollisuuksia, vai pitääkö tämäkin helmi siirtää siihen joukkoon, jota itse haluaisin pelata, mutta kavereita en saa? PS. Euroopan kartta ja kortit on tulostettuna ja askarreltuna...
Ensinnäkin aika lailla erilailla meni megamättö mitä alunperin järkeiltiin, eli pelaajia oli vähemmän ja sen(kin) takia eri pelit. Siinä suhteessa oltiin kuitenkin aika lähellä viimevuotista mättöä, että melko lailla samalla porukalla ja vaihtuvuus ei ollut suurta. Järkeilinkin, että aika erikoinen sauma oli, että kaikilla oli täysin vapaa viikonloppu, eikä mitään muuta menoa. Vielä kaiken huipuksi oltiin sellasessa kunnossa, ettei puolet viikonlopusta mennyt edes urheiluun, kenellä vammojen, kenellä sairauksien tai muiden takia. Voi olla aika vaikeata saada yhtä iso mättö aikaan, kun tämmösiä viikonloppuja ei niin vain tule eteen, eikä varmaan lomatkaan usein satu samoille päiville. No, onneksi tuli käytetty aika aika tehokkaasti.
Pelivalinnat meni aika yllättävästi niin, että uusilla aloiteltiin ja koska maku oli monesta pelistä hyvä, niin melkein kaikkia pelattiin enemmän kuin kerran. Vaikka kyselyiden perusteella tälle viikonlopulle valikoituneella porukalla on aika erilainen pelimaku, yllättävän pienellä kitkalla saatiin peli aina valittua pöydälle, eikä siihen pränkkäämiseen mennyt liikaa aikaa. Toisaalta syynä oli uusien pelien viehätys, ja toisaalta ihan se, että pelattiin hyviä pelejä. Ehkä yllättäen pelattiin sieltä pidemmästä päästä, eikä välipeleihin paljon koskettu Mamma Miaa lukuunottamatta.
Omaan suuhun jäi hyvä maku peleistä, vaikka jäinkin kaipaamaan keskimittaisia pelejä pöydälle enemmän, varsinkin vähemmän pelattuja. Esim Aavikon Karavaaneja, Australiaa, Haziendaa, Carcassonnea, Samuraita ynnä muita pelaisin mieluusti enemmänkin. Ehkä niitä varten pidetään oma peli-iltansa niin, että lähdetään ihan sovitusti pelaamaan esim viisi sellaista alle-päälle tunnin peliä.
Tämä idea johti myös siihen, että oikeastaan ensimmäistä kertaa aloin miettiä pelihyllyn harventamista. Hyllyssä kun on kourallinen pelejä, joita ei varmaankaan ainakaan tässä porukassa saada koskaan enää pelattua (China Moon, Maailman ympäri 80 päivässä jne.). Lisäksi on muutama erinomainen peli, joita tosi mieluusti haluaisin itse pelata, mutta en taida pelikaveria saada (Mexica, Gheos, Tigris&Euphrates jne.). Näistäkin voisi ehkä olla parempi vain luopua, ja vaihtaa uusiin.
Kyselyissä myös korttipeleistä pidettiin porukassa, mutta jostain syystä niitä ei sitten kuitenkaan juuri pelata. Niitäkin hyllyssä on monta, joita tekisi mieli joskus pelata ihan kunnolla, kuten Mhing, Tarot, Tichu ja 6 nimmt!, mutta innokkaita ei ole juuri löytynyt ja korttipelirinki on sitten järjestään aina mennyt siihen kiinanpokeriin.
No mutta siinä tulikin jo ihan tarpeeksi vinetystä ja ferneemistä. Tietysti noita mielitekoja on, mutta nyt kun ollaan eri paikkakunnilla niin kokoontumisten aikana pelataan totta kai niitä pelejä, jotka ovat kuumia ja joita enemmistö haluaa. Ja niitähän löytyi!
Railroad Tycoon - JES, pikkukakaran (ison ja pienen) unelmien täyttymys, vai pettymys? Kaikki olivat kieli pitkällä pää leveenä testaamassa ensimmäista peliä (edellisviikonloppuna) ja siitä sitten heti parantelemassa peliä. Itse missasin sen ekan "kunnon pelin" joten odotukset oli ihan hyperkorkealla. Eka peli meni kuitenkin suurimmaksi osaksi erilaisiin pränkkäyksiin ja ferneyksiin, ja siitä jäi aika paha paskan maku suuhun varmaan kaikille. Oma suu putsaantu kuitenkin oikeastaan heti, ja jo seuraavana päivänä pakotin Marin ja Jarmon takaisin pöydän ääreen ja uutta imperiumia rakentamaan. Sekin peli meni ainakin Jarmon osalta alta riman ja maku taisi vaan pahentua. Nyt myös lautapeliseuran palstalla on vääntöä Rrtn ja AoSin välillä ja Tycoonia mollataan vähän lapsellisesta mekaniikasta ja "ylikomeasta" ulkonäöstä.
Mulle kuitenkin Tycoon on edelleen äärimmäisen hyvä tai ainakin lupaava peli, enkä anna lupaa itselleni luovuttaa sen suhteen ainakaan vielä. Ainakaan ennen kuin jostain löytyy Age of Steam myynnissä. Mulle Tycoonin ulkonäkö on kuitenkin positiivinen asia - ja massiivinen pelilauta vaan on massiivinen. On siinä vaan oma hohtonsa laittaa kaksi pöytää yhteen ja heittää verka päälle ja arpoa kuutiot kaupunkeihin aidonnäköisen kartan päälle.
Mietiskelin paljonkin, että miksi muille peli ei tarjonnut miellyttävää kokemusta. Ensimmäiset pelit toki kestivät valtavan pitkään, ja tunnelma oli kireä alkuvaiheesta lähtien, mutta olen sitä mieltä, että ongelmat olivat kuitenkin enemmän extradiegeettisiä eli pelin ulkopuolisia. Pelissä (kuten kaikissa muissakin) on totta kai omat vikansa, mutta välillä meillä menee liikaa aikaa ja vaivaa niiden kanssa pränkkäämiseen ja väittelyyn ja liian vähän keskitytään pelin sisäiseen keskusteluun. Tycoonissakin kun olisi potentiaalia kunnon immersioon, eli samaistumiseen pelattavaan hahmoon ja maailmaan. Kaikki meistä varmaan on joskus ihan huumeissa pelannut Railroad Tycoonia tai muita pelejä esim tietokoneella niin, että tuntitolkulla on hurahtanut siinä maailmassa. Toisaalta olen myös sitä mieltä, että juuri pelin ulkopuolinen keskustelu on se pelin suola, ja sekin meillä välillä jää vähäiseksi.
Marin kanssa keskusteltiin tästä aiheesta tästä päivänä muutamana ja voisin siitä jotain tähänkin raapustella, vaikka teksti nyt rönsyileekin pahemman kerran. Ajatus onnistuneesta lautapelihetkestä (tai megamätöstä) on luonnollisesti kaikilla omanlaisensa. Tämän viikonlopun porukassa itse pelaaminen ja pelissä hyvin pärjääminen ja oikeiden siirtojen tekeminen on yleensä pääosassa. Toisaalta kukaan ei ole varsinaisesti huono häviäjä, vaan pelien jälkeen mieli on tyyni, vaikka pelin aikana ärräpäitä ja "just, mulla ei oo mitään mahdollisuuksia" -valituksia kuullaankin usein. Marin kanssa oli siitä puhetta, että me ollaan kokoonnuttu erilaisilla porukoilla tosi monta kertaa pelaamaan koko illaksi (ja jopa yöksi), mutta loppujen lopuksi jutellaan aika vähän mistään. Onko sitten kyse siitä, että luullaan, että tunnetaan toisemme (luultavasti) jo läpikotaisin, vai se, että keskitytään vain peliin (no ei todellakaan!), vai että ollaan vaan hiljasia (no se niin ja) eikä puhella omista asioista. Tultiin kuitenkin siihen tulokseen, että kyllä se ulkopuolinenkin juttelu ja keskustelu kuuluisi sinne pelipöytään johonkin väleihin. Ei siellä nyt syntyjä syviä tarvi ruveta pohtimaan, mutta ite en pistäisi sitäkään pahakseni.
No palataas sivuraiteilta (kova aasinsilta takaisin RRT:hen) takaisin pelin pariin. Tycoon siis mielestäni pitäisi pelata melko leppoisana pelinä pelin ulkopuolella, mutta tietysti tiukkana optimointina ja kapitalismina pelin sisällä. Pelissähän ei juuri sattumaa eikä kaaostakaan valtavasti ole, joten omia vuoroja ehtii vähän miettimään ja strategiaa voi suunitella. Haluan siis antaa tälle pelille vielä uusia mahdollisuuksia, vai pitääkö tämäkin helmi siirtää siihen joukkoon, jota itse haluaisin pelata, mutta kavereita en saa? PS. Euroopan kartta ja kortit on tulostettuna ja askarreltuna...
Labels:
6 nimmt,
Age of Steam,
Australia,
Carcassonne,
China Moon,
Hazienda,
Mamma Mia,
megamättö,
Mhing,
Peli-ilta,
Railroad Tycoon,
Samurai,
tarot,
Through the Desert,
Tichu
tiistai 14. lokakuuta 2008
Megamättö, mitä jäi käteen?
No kannetaan kortta kekoon pienen review tyyppisen, niin minkätyyppistä?, ratkasun muodossa.
RR Tycoon Eka peli oli superpitkä, onneksi ei keskimääräinen kesto ole yli viittä tuntia. Joka tapauksessa aika raakoja pituuksia pelille, joka toistaa itseään, sekä pelistä toiseen että pelin sisällä. Kyllä silti voisin joskus antaa toisen mahdollisuuden, varsinkin jos uusia karttoja ja muita variaatioita löytyy.
Agriäijä No täs on kyllä tekemistä: äpäriä, lehmiä (kahdessakin muodossa), puuta ja muuta, maata, porkkanaa, aitaa ja jumalauta vaikka mitä nautaa. Viidellä pelaajalla on aika tiukkaa, ei paljon voi otta puolipiruuttaan ensi tosta pari puuta ja vasta sitten viljely tms. Pitää toimia silloin kun jotain tarttee. Peli tuntuu oleva hyvin tasapainossa, kuten on jo todettu. Hyvät fibat jäi kyllä, lisäpelejä vaan alle.
Galaxyn Mukava Jee Jee Noni, tää on siisti. Lyhyehkö räiskintäpeli, jossa tuurilla on sopivasti roolia. Aluksen rakentamisvaihe on sinänsä jo hauska, ja aina saa jännittää, että kestääkö vehje, varsinkin ittellä, kun tuppaa puolet putoon jo alkukiihdytyksessä. Peli on sopivan rento, joten sen parissa on turha tuskastua. Vuorovaikutus puuttuu lähes tyystin, mikä on tässä tapauksessa ihan hyvä asia, onhan lähes kaikki muut pelit supermegavääntömättöjä, jossa kaikki pelaajien tekemiset vaikuttavat toisiinsa. Ja onhan se huippua, jos oma alus säilyy koskemattomana muiden räpeltäessä vaivoin maaliin asti! Lisäosasta lukasin Geekistä, ja siellä puhuttiin muun muassa uusista alieneista ja muista lisätouhuista. Koitas Tapani hommata sitte jo.
Shadow Hunters No tää ny on tämmönen. Ihan lepposa meininki, vaikka konekiväärit jauhavatkin. Peli on kuitenkin ehkä jopa liian simppeli. Eihän siinä tartte tehdä yhtään mitään! Ja silti voi voittaa. Heitä aina silloin tällöin paria noppaa, ja katso kuinka käy. Suurella porukalla tietysti ihan viihdyttävä kaikesta huolimatta. Alliella on hyvät tykit. Olen muuten voittanut 3/3 peliä, joten ihan huippu peli sittekki.
Ege kebab pizza (aka Mamma Mia!) Chili-luumu. Tartteeko muuta sanoo? Korttien läimintää, vähän muistijeejeetä, lepposa meininki, ei siinä mitään. Välipelien aatelia. Toki tän voi ottaa myös viikonlopun megamätön pääpeliksi!
Colorutto Simppeli korttien läiskintä/keräilytouhutälli. Jätti vähän kylmäksi. Ei tätä vartavasten kyllä pelaa, mutta puolijuovuksis pilanpäiten ehkä joskus.
Kokonaisuutena viikonlopun yhteensä vajaan kolmekytätunnin spektaakkeli oli varsinainen kokemuksien äijjä. Uusia isompia pelejä oli kolme, joista kaiken kaikkiaan ihan hyvät fiilarit. Tapanin veikkaukset/ehdotukset ei oikein pitäny (ks. Huh huh mikä meininki!), noista ei pelattu yhtäkään! Toki syynä oli uusien pelin saapuminen ja itseoikeutettu pöydän valloitus.
Ehkä ihan heti ei jaksa moista mättöä vetää, mutta pienemmässä mittakaavassa pelit kyllä kiinnosta. Uusia pelejä pitää vielä jauhaa useita kertoja, mutta myös vanhemmat "kunnon pelit" pitäisi aina välissä kaivaa ruumisarkusta takaisin pelipöytiin, tai siis niinku peleihin.
RR Tycoon Eka peli oli superpitkä, onneksi ei keskimääräinen kesto ole yli viittä tuntia. Joka tapauksessa aika raakoja pituuksia pelille, joka toistaa itseään, sekä pelistä toiseen että pelin sisällä. Kyllä silti voisin joskus antaa toisen mahdollisuuden, varsinkin jos uusia karttoja ja muita variaatioita löytyy.
Agriäijä No täs on kyllä tekemistä: äpäriä, lehmiä (kahdessakin muodossa), puuta ja muuta, maata, porkkanaa, aitaa ja jumalauta vaikka mitä nautaa. Viidellä pelaajalla on aika tiukkaa, ei paljon voi otta puolipiruuttaan ensi tosta pari puuta ja vasta sitten viljely tms. Pitää toimia silloin kun jotain tarttee. Peli tuntuu oleva hyvin tasapainossa, kuten on jo todettu. Hyvät fibat jäi kyllä, lisäpelejä vaan alle.
Galaxyn Mukava Jee Jee Noni, tää on siisti. Lyhyehkö räiskintäpeli, jossa tuurilla on sopivasti roolia. Aluksen rakentamisvaihe on sinänsä jo hauska, ja aina saa jännittää, että kestääkö vehje, varsinkin ittellä, kun tuppaa puolet putoon jo alkukiihdytyksessä. Peli on sopivan rento, joten sen parissa on turha tuskastua. Vuorovaikutus puuttuu lähes tyystin, mikä on tässä tapauksessa ihan hyvä asia, onhan lähes kaikki muut pelit supermegavääntömättöjä, jossa kaikki pelaajien tekemiset vaikuttavat toisiinsa. Ja onhan se huippua, jos oma alus säilyy koskemattomana muiden räpeltäessä vaivoin maaliin asti! Lisäosasta lukasin Geekistä, ja siellä puhuttiin muun muassa uusista alieneista ja muista lisätouhuista. Koitas Tapani hommata sitte jo.
Shadow Hunters No tää ny on tämmönen. Ihan lepposa meininki, vaikka konekiväärit jauhavatkin. Peli on kuitenkin ehkä jopa liian simppeli. Eihän siinä tartte tehdä yhtään mitään! Ja silti voi voittaa. Heitä aina silloin tällöin paria noppaa, ja katso kuinka käy. Suurella porukalla tietysti ihan viihdyttävä kaikesta huolimatta. Alliella on hyvät tykit. Olen muuten voittanut 3/3 peliä, joten ihan huippu peli sittekki.
Ege kebab pizza (aka Mamma Mia!) Chili-luumu. Tartteeko muuta sanoo? Korttien läimintää, vähän muistijeejeetä, lepposa meininki, ei siinä mitään. Välipelien aatelia. Toki tän voi ottaa myös viikonlopun megamätön pääpeliksi!
Colorutto Simppeli korttien läiskintä/keräilytouhutälli. Jätti vähän kylmäksi. Ei tätä vartavasten kyllä pelaa, mutta puolijuovuksis pilanpäiten ehkä joskus.
Kokonaisuutena viikonlopun yhteensä vajaan kolmekytätunnin spektaakkeli oli varsinainen kokemuksien äijjä. Uusia isompia pelejä oli kolme, joista kaiken kaikkiaan ihan hyvät fiilarit. Tapanin veikkaukset/ehdotukset ei oikein pitäny (ks. Huh huh mikä meininki!), noista ei pelattu yhtäkään! Toki syynä oli uusien pelin saapuminen ja itseoikeutettu pöydän valloitus.
Ehkä ihan heti ei jaksa moista mättöä vetää, mutta pienemmässä mittakaavassa pelit kyllä kiinnosta. Uusia pelejä pitää vielä jauhaa useita kertoja, mutta myös vanhemmat "kunnon pelit" pitäisi aina välissä kaivaa ruumisarkusta takaisin pelipöytiin, tai siis niinku peleihin.
Labels:
Agricola,
Coloretto,
Galaxy Trucker,
loma,
Mamma Mia,
megamättö,
Railroad Tycoon,
Shadow Hunters,
skootterit,
syksy
maanantai 13. lokakuuta 2008
Tuloksia viikonlopulta
Pelien tuloksia niin paljon kuin omasta päästä ja muistiinpanoista löytyy. Kommentteja ja korjauksia otetaan vastaan sekä pelien järjestyksestä, kestosta, että tuloksista. Voi, olla että osan olen merkinnyt jopa väärälle päivälle.
Perjantai 18.30-03.30
Railroad Tycoon 5h15min
Jarmo 54p
Olli 53p
Tapani 52p
Tarmo 38p
Mari 36p
Mamma Mia! (kaksikymmentäminuuttiatuleekomuuta?)
Olli 6
Tapani 5
Mari, Jussi 3
Tarmo 2
Shadow Hunters 30 min
Pelaajat Mari, Olli, Tarmo, Jarmo, Tapani
Voittajat Jarmo, Olli
Agricola 3h30min
Jarmo 28
Olli, Tarmo, Tapani 26
------
Lauantai 15.00-02.30
Coloretto 25min
Tapani 31
Päivi 28
Mari 21
Jarmo P. 18
Railroad Tycoon 2h10min
Mari 133
Jarmo 98
Tapani 95
Agricola 2h40min
Tapani 28
Jarmo 27
Tarmo, Mari 22
Olli 18
Galaxy Trucker 2h
Tästä jäi merkintä tekemättä, onko muistikuvia?
Tapani
Olli
Jarmo
Tarmo
Mamma Mia! 20min
Pari peliä, ei tuloksia merkitty
Coloretto 20min
Mari 52
Olli 31
Tapani 30
---
Sunnuntai 14.00-20.30
Galaxy Trucker 1h45min
Tarmo 60
Olli 40
Jarmo 39
Tapani 31
Through the Desert 35min
Jussi 74
Tapani 73
Mari 65
Mamma Mia! 15min
Tapani 8
Petri, Mari 7
Pingwin 20 min
Tapani 33
Tarmo 28
Jarmo 24
Mari 18
Galaxy Trucker 1h40min
Jarmo 72
Tarmo 60
Olli 46
Jussi 0
Dracula 10 min
Tapani +30p voitto Marista
Shadow Hunters 30min
Pelaajat: Petri, Jarmo, Tarmo, Mari, Jussi, Tapani
Voittajat: Jussi, Olli, Tarmo, Tapani
Lisäksi kinkkipokeria joka välissä. Sain yhden hertta reetin!
Perjantai 18.30-03.30
Railroad Tycoon 5h15min
Jarmo 54p
Olli 53p
Tapani 52p
Tarmo 38p
Mari 36p
Mamma Mia! (kaksikymmentäminuuttiatuleekomuuta?)
Olli 6
Tapani 5
Mari, Jussi 3
Tarmo 2
Shadow Hunters 30 min
Pelaajat Mari, Olli, Tarmo, Jarmo, Tapani
Voittajat Jarmo, Olli
Agricola 3h30min
Jarmo 28
Olli, Tarmo, Tapani 26
------
Lauantai 15.00-02.30
Coloretto 25min
Tapani 31
Päivi 28
Mari 21
Jarmo P. 18
Railroad Tycoon 2h10min
Mari 133
Jarmo 98
Tapani 95
Agricola 2h40min
Tapani 28
Jarmo 27
Tarmo, Mari 22
Olli 18
Galaxy Trucker 2h
Tästä jäi merkintä tekemättä, onko muistikuvia?
Tapani
Olli
Jarmo
Tarmo
Mamma Mia! 20min
Pari peliä, ei tuloksia merkitty
Coloretto 20min
Mari 52
Olli 31
Tapani 30
---
Sunnuntai 14.00-20.30
Galaxy Trucker 1h45min
Tarmo 60
Olli 40
Jarmo 39
Tapani 31
Through the Desert 35min
Jussi 74
Tapani 73
Mari 65
Mamma Mia! 15min
Tapani 8
Petri, Mari 7
Pingwin 20 min
Tapani 33
Tarmo 28
Jarmo 24
Mari 18
Galaxy Trucker 1h40min
Jarmo 72
Tarmo 60
Olli 46
Jussi 0
Dracula 10 min
Tapani +30p voitto Marista
Shadow Hunters 30min
Pelaajat: Petri, Jarmo, Tarmo, Mari, Jussi, Tapani
Voittajat: Jussi, Olli, Tarmo, Tapani
Lisäksi kinkkipokeria joka välissä. Sain yhden hertta reetin!
Labels:
Agricola,
Coloretto,
Galaxy Trucker,
Jarmo,
Kankaanpää,
Mamma Mia,
Mari,
Olli,
Peli-ilta,
Pete,
Pingwin,
Railroad Tycoon,
Shadow Hunters,
Tapani,
Tarmo,
Through the Desert
sunnuntai 5. lokakuuta 2008
Ajatuksia Railroad Tycoonista
Eilen otettiin ensimmäinen kokeellinen peli RTT:tä. Vielä ei käytetty kortteja ja ensimmäinen aloitusvuoro annettiin kaikille pelaajille ilman huutokauppaa $1K:lla.
Railroad Tycoonin lautapeliversio aloitetaan täysin ilman rahaa ja ilman mitään aloituskaupunkia tai muutakaan. Kaikilla on vain 24 kappaletta alimman tason vetureita. Rahaa saa laittamalla osakkeitaan markkinoille. Yhtä osaketta vastaan saa $5K, mutta jokaisen vuoron lopussa joutuu osakkeesa maksamaan osinkoja $1K. Näillä rahoilla rakennetaan rautateitä kaupunkien välille, päivitetään vetureita (aina kaikki veturit kerralla), urbanisoidaan kyliä, tai rakennetaan linkki pelilaudan itärannikon kartalta länteen. Kun on saanut yhdistettyä kaupunkeja, voi niistä kuljettaa tuotteita toisiin kaupunkeihin.
Kenelläkään ei luonnollisesti ollut hajuakaan mitä kannattaa yrittää. Jarmo ja Tapani lähti iso pää leveenä (big head wide TM) ottamaan lainoja ja sijoittamaan isosti, kun taas Tarmo ja Visa olivat varovaisia. Jarmo rakensi paljon rataa, kun taas muut rakensivat pari lyhyempää linkkiä ja alkoivat kuljettaa tuotteita. Tuotteita arvotaan kaikkiin kaupunkeihin ennen peliä kaupungin koon mukaan 1-5 tuotetta ja nämä tulee kuljettaa saman väriseen kaupunkiin (tuotteita on 5 eri väriä). Tuotteen kuljettamisesta saa voittopisteen per kuljettu linkki, eli kaupungiväli ja voittopisteet merkitsevät samalla myös tuloja. Kierroksen lopussa katsotaan pistetaulukosta paljonko pelaaja saa tuloja. Tulot nousevat noin 50 pisteeseen asti, jonka jälkeen lähtevät laskuun ja alkavat taas nousta 100 pisteen jälkeen.
Tapani lähti urbanisoimaan kyliä (harmaita kaupunkeja) , joka myös osoittautui aika hasardiksi alkukierroksilla. Urbanisointi oli kallista, eikä tuottanut vastaavia tuloja, vaan osakkeiden osingot kävivät kalliiksi, ja kun vielä jokainen annettu "myyty osake" oli yhden miinuspisteen arvoinen pelin lopussa, jäivät Jarmo ja Tapani häntäpäähän. Peli muutenkin oli ohi melko nopeasti, ja pisteet jäivät alhaisiksi. Tarmo voitti 33 pisteellä, Harrilla oli 32, Visalla ja Jarmolla 22 ja Tapanilla vain 16.
Pohdiskelimme jo Tarmo ja Visan kanssa saunassa pelin jälkeen järkevämpiä taktiikoita, ja itse mietin vielä tänään pidemmälle. Kuuleman mukaan parhaillaan on menossa toinen peli Kankaanpäässä, joten katsotaanpa osuvatko ajatukseni yhtään oikeaan. Listaan muutaman kohdan, jotka epäilisin johtavan parempaan tulokseen kuin itselläni (tai muillakin) eilen.
1. Pelin aloitus: Ensimmäinen vuoro on varmasti paljon tärkeämpi korttien kanssa, ja nyt kun pelaajat tajuavat mitä ensimmäisellä kierroksella voi tehdä. Eli aloituskaupungin valinnalla on suuri merkitys. Tarmo taisi tehdä siinä parhaan valinnan, eli pitäisi tehdä halpa ja lyhyt linkki, jolla pääsisi mieluiten kuskaamaan kaksikin tuotetta heti ykkösen junalla, että pääisisi heti hiukan tulojen makuun.
2. Huutokauppa: Huutokaupan merkitys varsinkin ensimmäisellä kierroksella on suuri. Jos korteissa on jotain mörköä, haluaa sinne kaikki. Jos ei, haluavat kaikki johonkin vahvaan aloituspaikkaan.
3. Osakkeiden myynti: Osakkeita varmaankin alussa pitäisi myydä todella varovasti, mieluiten vain yksi tai korkeintaan kaksi 2-3 ensimmäisen kierroksen aikana. Toisaalta aloitusvuoroa ei saisi antaa pois ainakaan ilmaiseksi. Kun pisteitä on kertynyt enemmän, voi osakkeita myydä enemmän isompia laajennuksia varten. Alussa myydyistä kuin täytyy antaa osinkoja paljon useammalla vuorolla.
4. Junan päivitys:Varmaankin pitäisi käyttää 1-2 tason junaa muutama vuoro, ja kerätä muutamia pisteitä. Sitten kun on jo kerännyt suhteellisen hyvin tuloja, pitäisi laajentaa verkostoa melko reilusti, (mieluiten samalla suorittamalla jonkun korttien reiteistä) ja sitten laajentaa junaa vähintään vitos- tai kutostasolle, ehkä isommaksikin riippuen mitä muut tekevät?
5. Kortit: Veikkaisin, että kortit tuovat aivan valtavasti mielenkiintoa ja tavoitetta peliin. Eilinen koepeli kun oli melko suoraviivaista ja päätöntä kohkaamista.
6. Tavaroiden kuljetus: Alussa pitäisi tavaroita kuljetella maltilla sen verran, että pääsee kohtuullisille tuloille, ehkä noin $10K per kierros? Sitä voisi sitten ylläpitää muutaman kierroksen, jotta on hyvillä rahoilla laajentamaan. Sitten rataverkon ja päivitysten jälkeen vasta pitäisi kuljettaa pidempiä matkoja isompien kertapisteiden perässä.
7. Raha: Rahaa pitäisi alkuvaiheessa pyrkiä säästämään, ja hiukkasen myöhemmin keräämään varastoon. Sitten kun on varaa laajentaa iso verkko, ei rahalla enää niin paljon ole tekoa, joten ei haittaa, vaikka osingot olisivat jo suuremmat kuin tulot. Ekassa pelissä menimme kaikki oikeastaan koko ajan ihan hapoilla. Vain Tarmolla oli välillä jopa vähän ylimääräistäkin.
8. Sijoittuminen: Punaiseen kaupunkiin pitäisi päästä suht helposti, kun niitä ei voi pystyttää myöhemmin. Lisäksi New Yorkin aluetta ei saa antaa ilmaiseksi. Toisaalta New Yorkista pohjoiseen, missä mä olin ekan pelin, oli vähän turhaa harmaiden kaupunkien aluetta.
9. Western Link: Jos ja kun päästään paremmin vauhtiin, niin sen Western Linkin rakentaminen voi jopa olla järkevää. Sieltä tulee 4 uutta punaista kuutiota, ja jos jotenkin saa pitkän reitin punaiseen kaupunkiin kauempana kuin Chicago, voi niillä neljällä kuutiolla tehdä pirusti pisteitä. Mutta on se törkeen kallis. Voiko pelissä saada niin paljo rahaa, että se kannattaa?
Kertokaa tokan pelin jälkeen, että osuiko mikään mun järkeilyistä kohdilleen?
Railroad Tycoonin lautapeliversio aloitetaan täysin ilman rahaa ja ilman mitään aloituskaupunkia tai muutakaan. Kaikilla on vain 24 kappaletta alimman tason vetureita. Rahaa saa laittamalla osakkeitaan markkinoille. Yhtä osaketta vastaan saa $5K, mutta jokaisen vuoron lopussa joutuu osakkeesa maksamaan osinkoja $1K. Näillä rahoilla rakennetaan rautateitä kaupunkien välille, päivitetään vetureita (aina kaikki veturit kerralla), urbanisoidaan kyliä, tai rakennetaan linkki pelilaudan itärannikon kartalta länteen. Kun on saanut yhdistettyä kaupunkeja, voi niistä kuljettaa tuotteita toisiin kaupunkeihin.
Kenelläkään ei luonnollisesti ollut hajuakaan mitä kannattaa yrittää. Jarmo ja Tapani lähti iso pää leveenä (big head wide TM) ottamaan lainoja ja sijoittamaan isosti, kun taas Tarmo ja Visa olivat varovaisia. Jarmo rakensi paljon rataa, kun taas muut rakensivat pari lyhyempää linkkiä ja alkoivat kuljettaa tuotteita. Tuotteita arvotaan kaikkiin kaupunkeihin ennen peliä kaupungin koon mukaan 1-5 tuotetta ja nämä tulee kuljettaa saman väriseen kaupunkiin (tuotteita on 5 eri väriä). Tuotteen kuljettamisesta saa voittopisteen per kuljettu linkki, eli kaupungiväli ja voittopisteet merkitsevät samalla myös tuloja. Kierroksen lopussa katsotaan pistetaulukosta paljonko pelaaja saa tuloja. Tulot nousevat noin 50 pisteeseen asti, jonka jälkeen lähtevät laskuun ja alkavat taas nousta 100 pisteen jälkeen.
Tapani lähti urbanisoimaan kyliä (harmaita kaupunkeja) , joka myös osoittautui aika hasardiksi alkukierroksilla. Urbanisointi oli kallista, eikä tuottanut vastaavia tuloja, vaan osakkeiden osingot kävivät kalliiksi, ja kun vielä jokainen annettu "myyty osake" oli yhden miinuspisteen arvoinen pelin lopussa, jäivät Jarmo ja Tapani häntäpäähän. Peli muutenkin oli ohi melko nopeasti, ja pisteet jäivät alhaisiksi. Tarmo voitti 33 pisteellä, Harrilla oli 32, Visalla ja Jarmolla 22 ja Tapanilla vain 16.
Pohdiskelimme jo Tarmo ja Visan kanssa saunassa pelin jälkeen järkevämpiä taktiikoita, ja itse mietin vielä tänään pidemmälle. Kuuleman mukaan parhaillaan on menossa toinen peli Kankaanpäässä, joten katsotaanpa osuvatko ajatukseni yhtään oikeaan. Listaan muutaman kohdan, jotka epäilisin johtavan parempaan tulokseen kuin itselläni (tai muillakin) eilen.
1. Pelin aloitus: Ensimmäinen vuoro on varmasti paljon tärkeämpi korttien kanssa, ja nyt kun pelaajat tajuavat mitä ensimmäisellä kierroksella voi tehdä. Eli aloituskaupungin valinnalla on suuri merkitys. Tarmo taisi tehdä siinä parhaan valinnan, eli pitäisi tehdä halpa ja lyhyt linkki, jolla pääsisi mieluiten kuskaamaan kaksikin tuotetta heti ykkösen junalla, että pääisisi heti hiukan tulojen makuun.
2. Huutokauppa: Huutokaupan merkitys varsinkin ensimmäisellä kierroksella on suuri. Jos korteissa on jotain mörköä, haluaa sinne kaikki. Jos ei, haluavat kaikki johonkin vahvaan aloituspaikkaan.
3. Osakkeiden myynti: Osakkeita varmaankin alussa pitäisi myydä todella varovasti, mieluiten vain yksi tai korkeintaan kaksi 2-3 ensimmäisen kierroksen aikana. Toisaalta aloitusvuoroa ei saisi antaa pois ainakaan ilmaiseksi. Kun pisteitä on kertynyt enemmän, voi osakkeita myydä enemmän isompia laajennuksia varten. Alussa myydyistä kuin täytyy antaa osinkoja paljon useammalla vuorolla.
4. Junan päivitys:Varmaankin pitäisi käyttää 1-2 tason junaa muutama vuoro, ja kerätä muutamia pisteitä. Sitten kun on jo kerännyt suhteellisen hyvin tuloja, pitäisi laajentaa verkostoa melko reilusti, (mieluiten samalla suorittamalla jonkun korttien reiteistä) ja sitten laajentaa junaa vähintään vitos- tai kutostasolle, ehkä isommaksikin riippuen mitä muut tekevät?
5. Kortit: Veikkaisin, että kortit tuovat aivan valtavasti mielenkiintoa ja tavoitetta peliin. Eilinen koepeli kun oli melko suoraviivaista ja päätöntä kohkaamista.
6. Tavaroiden kuljetus: Alussa pitäisi tavaroita kuljetella maltilla sen verran, että pääsee kohtuullisille tuloille, ehkä noin $10K per kierros? Sitä voisi sitten ylläpitää muutaman kierroksen, jotta on hyvillä rahoilla laajentamaan. Sitten rataverkon ja päivitysten jälkeen vasta pitäisi kuljettaa pidempiä matkoja isompien kertapisteiden perässä.
7. Raha: Rahaa pitäisi alkuvaiheessa pyrkiä säästämään, ja hiukkasen myöhemmin keräämään varastoon. Sitten kun on varaa laajentaa iso verkko, ei rahalla enää niin paljon ole tekoa, joten ei haittaa, vaikka osingot olisivat jo suuremmat kuin tulot. Ekassa pelissä menimme kaikki oikeastaan koko ajan ihan hapoilla. Vain Tarmolla oli välillä jopa vähän ylimääräistäkin.
8. Sijoittuminen: Punaiseen kaupunkiin pitäisi päästä suht helposti, kun niitä ei voi pystyttää myöhemmin. Lisäksi New Yorkin aluetta ei saa antaa ilmaiseksi. Toisaalta New Yorkista pohjoiseen, missä mä olin ekan pelin, oli vähän turhaa harmaiden kaupunkien aluetta.
9. Western Link: Jos ja kun päästään paremmin vauhtiin, niin sen Western Linkin rakentaminen voi jopa olla järkevää. Sieltä tulee 4 uutta punaista kuutiota, ja jos jotenkin saa pitkän reitin punaiseen kaupunkiin kauempana kuin Chicago, voi niillä neljällä kuutiolla tehdä pirusti pisteitä. Mutta on se törkeen kallis. Voiko pelissä saada niin paljo rahaa, että se kannattaa?
Kertokaa tokan pelin jälkeen, että osuiko mikään mun järkeilyistä kohdilleen?
Labels:
arvostelu,
Harri,
Jarmo,
Kankaanpää,
Peli-ilta,
Railroad Tycoon,
Tapani,
Tarmo,
visa
perjantai 3. lokakuuta 2008
Saksan pelit saapuivat
Ja heti tulee uusia ehdotuksia megaviikonloppuun. Aivan 100% varmoja pelattavaksi ovat Railroad Tycoon, Agricola, Coloretto, Shadow Hunters... jne.
Jussin tilaus, eli Conflict of Heroes: Awakening of the Bear tuo peliporukan valikoimaan myös ensimmäisen sotapeligenreen menevän pelin.
Näillä eväillä järkeillään, jos lähdettäisiin sinne Kpäähän päin...
Jussin tilaus, eli Conflict of Heroes: Awakening of the Bear tuo peliporukan valikoimaan myös ensimmäisen sotapeligenreen menevän pelin.
Näillä eväillä järkeillään, jos lähdettäisiin sinne Kpäähän päin...
perjantai 5. syyskuuta 2008
Tilaus Saksasta?
Järkeilen tässä, että pistäisin tilaten muutaman pelin Saksasta. Milan-spiele.de näyttäisi muodostuvan ostopaikaksi. Sieltä saa siis lähes mitä vaan pelejä saksaksi tai englanniksi, ja hinnat ovat aika tarkkaan puolet Suomen vastaavista. Olen järkeillyt tässä muutamaa peliä, kuten Agricolaa ja Galaxy Truckeria. Lisäksi sieltä sais aika hyvään hintaan mm Railroad Tycoonin. Olisko innostuneita (Jarmo?) siihen tai johonkin muihin peleihin. Kannattaa vähän vilkuilla tota webbisivua ja erityisesti sitä Angebote-kohtaa eli alennuslootaa.
Labels:
Agricola,
Galaxy Trucker,
Railroad Tycoon,
Saksa,
tilaus
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)