Tahkolla pari peliä

13.-14.02.2009

Oltiin sitte Tahkolla laskettelemas (ryyppäämäs) laskettelemas (ryyppäämäs). "Lautapeliporukasta" oli mukana Tare ja minä. Lisäksi Jukka luettiin "varmoihin pelaajiin" mukaan, muut yhdeksän reissuun osallistujaa olivat etukäteen kysymysmerkkejä pelaamisen suhteen. Tämän takia mitään isompia pelejä ei mukaan otettu. Niinpä matkaan lähti Tapanilta lainattu kevyiden (kortti)pelien setti, jossa oli Dominion, Mamma Mia!, Frank's Zoo, King Lui, San Juan ja Eläinpyramidi. Tare valkkasi setin kai mieleisekseen, huippujahan nuo taitavat kaikki olla... No, ainakin sopivia myös muille kuin lautapeliaktiiveille. Lisäksi mukana oli Ollin Station Master (ja pokeri ja jatsinopat tietysti). Vaihtoehtoja siis oli, mutta pelaaminen jäi lopulta olemattomaksi, sillä peleistä pelattiin vain Dominionia ja Mamma Miaa, molempia kahdesti. Ja toki pokeriakin otettiin yksi 12 hengen turnaus, mutta se ei kuulu tähän.

Dominionia pelattiin pari peliä kokoonpanolla Tare, Jukka ja Olli. Jukalle peli oli uusi, mutta hyvin hän tuntui pääsevän peliin mukaan, kun kokemusta peleistä kumminkin on. Pelit oli tasasia ja sinäsnä suht normit setupit tuli kumpaankin peliin. Eka peli tais mennä Tarelle n. 40 pisteellä, muut 10 pisteen sisällä. Toisen pelin voitti Olli reilulla 40 pisteellä, muut olivat 40 pisteen molemmin puolin.

Toisessa pelissä tuli kyllä erikoinen loppu, en muista kyllä aikaisemmin näin käyneen. Pelissä oli hyvin rahaa, toimintoja ja korttien nostoja tarjolla, joten peli lähti sutjakasti liikkeelle. Suht aikaisessa vaiheessa saatiin ensimmäiset läänit. Läänejä meni perä perää monta, jolloin ruvetttin kiireen vilkkaa ostamaan myös pienempiä pistekortteja. Yhtäkkiä läänibisnes kuitenkin hiipui, kun kaikilla oli niin paljon pistekortteja kädessä, että rahaa ei saanut 8 käteen millään. Lopulta tilat ja pitäjät loppuivat, läänejä oli vielä pari kolme, ja toimintakorttejakin oli vähintään viisi joka pakassa.

Peli siis ei ollutkaan loppumassa, kun kukaan ei saanut läänejä. Toisaalta peli oli oletettavasti varsin tiukka, joten suin päin ei mitään toimintojakaan kukaan ruvennut ostelemaan. No sitten rahaa käytettiin kultarahoihin ja seikkalijaan, sillä useasti oli kädessä 6-7 rahaa, mutta perinteiseen tapaan sitä kahdeksaa ei tullut sitten millään. Aika kauan sitä sitten tahkottiin turhaan, siis siinä mielessä, että pistetilanne ei muuttunut miksikään. Läänit taidettiin lopulta saada kaupaksi, ja peli päättyi tasaisissa merkeissä (muutaman pisteen sisällä kaikki).

Joka tapauksessa peli siis kesti aika kauan, ja loppu oli toki varsin tylsää mättämistä. Syynä erikoiseen tilanteeseen oli varmaankin liian aikainen siirtyminen pistetehtailuun. Vaikka kaikilla siinä vaiheessa tuntuikin olevan hyvin rahaa käytössä, oli kaikkien pakka kuitenkin melko pieni. Kun sitten kaikki pitäjät ja tilat sekä suuri osa lääneistä olivat pakassa tilaa viemässä, ei sitä rahaa sitten enää käteen tullutkaan.

Vaikka toinen peli ei mikään mielyttävin peli ollutkaan, näytti Dominion toisaalta taas vahvuutensa, eli jokainen peli voi tosiaan olla erilainen. Toki mieluummin haluaa mielyttäviä kokemuksia, mutta toisaalta tuollainen kräpisetuppi, tai oikeastaan vaan kräpipelaaminen, saa aikaan sen, että seuraavaa peliä odottaa entistä enemmän.

Mamma Mia otettiin neljästään, kun "Api" saatiin hullutettua mukaan ja viidentenä mukana olleen "Laten" kärsivällisyys loppui jo ennen kuin säännöt oli käyty läpi. Muut pelaajat olivat samat kuin yllä. Ennen peliä ja alkupelistä Api ja Jukka (ja varsinkin moni joka ei pelannut) naureskelivat pelille ja suolsivat solvauksia minkä ehtivät. Toisen kierroksen aikana kuitenkin Api ja Jukka olivat jo innoissaan, ja viimeisellä rundilla suorastaan pelin lumoissa. Ainakin siinä määrin siis, että seuraavana päivänä Apikin suorastaan fernes, että pelattais ny jo Chili-Luumua, kun muut pelasivat Dominionia. Ekassa pelissä kaikki saivat aikaan 5 pitsaa, toisessa pelissä Jukka näytti todelliset karvakäden taitonsa leipoessaan kaikki 8 pitsaa valmiiksi!

Valtaosa peleistä siis kävi vain vähän tuulettumassa, mutta toisaalta olisi harmittanut, jos peli-intoa oliskin ollut enemmän, ja pelejä mukana vähemmän. Tiedä sitten, miksei enempää tullut pelattua, ehkä lasketteleminen (ryyppääminen) vei voimat, keskittymiskyvyn ja peli-innon. No toisaalta alunperinkään ei kovin suurta innostusta peleille suuremmassa mittakaavassa odotettu, eikä lopulta itselläkään mitään suunnatonta hinkua ollut väkisin noita pikkupelejä sen enempää mätätä.

Tahko vs. San Juan

Tahkolle lähti mukaan San Juan ja Caylus Magna Carta. Leonardokin oli hilkulla, mutta välttyi niukasti hukkareissulta tilanpuutteen vuoksi. Ja olihan se selvää, että CMC:kin on turhan raaka peli tommoseen reissuun, mutta mitäs pienistä.

Huania tulikin sitten pelailtua useampi peli kokoonpanolla Tare, Jukka ja Opa. Kuinka monta, ja kuinka niissä kävi, sitä on paha sanoo (paitsi mä voitin ainakin kaks erää). Tare voi sitten vaikka kommentoida pelejä, jos on tarkempaa muistikuvaa.

Se ainakin selvisi, että Huani sopii vallan mainiosti pienen (ja vähän isommankin) tissuttelun lomaan. Päätökset eivät loppujen lopuksi ole mitään valtavan haastavia, ja peli ottaa aivan maksimissaan sen puoli tuntia, joten se on just soppeli ajantappopeli. Revanssin voi yleensä ottaa heti yhden pelin päätettyä, toki juomavarastot tulee ensin täyttää...