Tapanin turnausjupinat

Turnauksen järjestelyt
Kesällä osallistuin lautapelin SM-kisoihin Tampereen porukassa (Alakuppilan pitkätukat). Siellä iski innostus järjestää Kankaanpäässä omalla porukalla "mestaruuskisat".

Kun Kankaanpään porukasta selkeästi innostusta turnauspelaamiseen oli, niin pistin blogissa ennakkoviestiä kisasta kesäkuun alussa. Ohjelmaksi päätettiin 6 peliä joista TD:nä valitsin itse 2 - Dominionin ja Notre Damen.

Loput pelit äänestettiin neljästä kategoriasta: korttipeli, <30min,<60min, <120min. Korttipelikategoriassa tuli äänestyksessä tasapeli, joten otettiin sekä Reiska että Fairy Tale.

Sovittiin että annetaan muutama viikko harjoitteluaikaa ennen turnausta. Viikot venyivät kuukausiksi, mutta lopulta saatin pelipäiväksi sovittua 5.12. mikä näytti olevan hyvä kohtalaisen monelle.

Ennakko-odotukset
Itse vähän haaveilin jopa 12 tai 16 pelaajan porukasta, mutta käytännön järjestelyjen kannalta 8 oli lopulta hyvä ainakin näin ensimmäiseen turnaukseen. Tasapuolinen kaavio oli helppo tehdä ja 2 kopiota kaikista peleistä oli vaivatonta hommata turnausta varten - kiitos lainaajille!

Kun vielä kisapaikaksi varmistui Patajussin kahvio, ei onnistumiselle ollut enää esteitä. Paitsi tietysti jos joku pelaaja olisi joutunut jäämään pois, jolloin ohjelma olisi mennyt uusiksi. Enkä rehellisesti oikein tiedä mitä olisi tehty, kai revitty jostain paikkaaja.

Tulostelin peleihin varmuuden vuoksi kaikenlaisia apulappuja jos joku ei oikein osaa jotain peliä tai jos joudutaan tosiaan tuomaan joku paikkaajaksi. Vähän jännitti myös aikataulujen puolesta, vaikka erittäin väljäksi olin ohjelman tehnyt.

Pelien uskoin sopivan hyvänlaisesti turnauspelaamiseen, setti oli sopivan vaihteleva ja pelit tuttuja, joten mitään erityistä yllätystä ei pitänyt tulla. Eikä tullutkaan.

Pelejä lähdin tietysti itse voittamaan ja uskoin että koko kisan voittokin pitäisi olla mahdollista koska tunsin kaikki pelit hyvin ja olin kaikkia pelannut paljon. Itse asiassa Notre Dame, Dominion ja Reiska ovat suosikkipelieni kärjessä ja olen kaikkia pelannut yli 200 kertaa!

En juuri vilkaissut pöydityksiä ennen kisaa joten pelikohtaisia odotuksia ei ollut, muuta kuin että Pompeijissa oli tavoite välttää viimeinen sija kerrankin ja kaikissa muissa taistella pelin voitosta.

Peliraportit omasta pöydästä

1. Pompeiji Jarmo, Tapani, Markku, Santeri. (9, 8, 8, 5)

Ensimmäinen peli oli heti ennakkoon oma sudenkuoppani eli Pompeiji. Olin pelannut tätä 10 kertaa aikaisemmin ja laskujeni mukaan ollut 9 kertaa viimeinen, eli ei häävit odotukset.

Eikä se pelikään nyt erikoisesti mennyt, vaikka tällä kertaa pöyditys ei ollutkaan erityisesti itseäni vastaan. Eli suomeksi mua ei laitettu uuniin jokaisen tilaisuuden tullen vaan Vesuvius söi muitakin.

Pelasin oikeastaan ensimmäistä kertaa sillä ajatuksella että sijoittelen kaikki lisäukot vain mahdollisimman lähelle ovia numerottomiin taloihin enkä oikeastaan mieti käsikorttejani mitenkään. Ehkä Markkuun ja Santeriin nähden sitten sainkin sillä tavalla parempaa laatua vähemmällä määrällä.

Tuloksena jopa toinen sija tie-breakerilla, joten heti pari pistettä hyvää ennakko-odotuksiin. Saldo 0/1/0/0 ja 3/4p

2. Dominion Jarmo, Heidi, Tapani, Tarmo (29, 27, 21, 19)

Domin setuppi näytti kuivahkolta. En ole varma mitä pakoissa oli, mutta suurin piirtein tälläista, parempimuistiset tai tarkempisilmäiset voivat täydentää/korjata.

• vallihauta
• kellari
• kansleri
• muutostyö
• raatihuone

Päätin pelata suoraan keräämällä rahaa ja pisteitä. Toiminnoista ottaisin vain kellarin ja raatihuoneen tilaisuuden tullen. Uskoin sen olevan riittävän nopea strategia, koska lisätoimintoja ei saanut mistään (paitsi kellarista +1).

Melkein onnsituinkin mutta vuorot eivät ihan riittäneet. Selityksen makua, mutta olin nelospaikalla joten pelasin vuoron vähemmän kuin Heidi ja Jarmo. Ehkä eri paikalta olisin voinut sijoittua pykälän tai kaksi paremmin.

Kolma sija kuitenkin tuli joten saldo kahden pelin jälkeen 0/1/1/0 ja 5/8.

3. Menolippu: Eurooppa Tapani, Heidi, Mari, Markku. (142, 121, 98, 93)

Menolippu oli huonoimmin muistissa, olin pelannut vain kahdesti edellisen 1,5 aikana ja lähes vuosi oli edellisestä pelistä. Itse asiassa olin unohtanut parikin sääntöä ja taisin siinä Markulle ja Heikille selittää hiukan väärinkin. Onneksi Santeri osasi korjata.

Olin muistaakseni aina pärjännyt suht hyvin tässä joten luotin hyvään tulokseen.

Pelasin kuten yleensä aiemminkin, eli pidin alussa pitkän reitin ja siihen kaveriksi yhden lyhyemmän, ja otin kahdella ensimmäisellä vuorolla lisää reittejä. Sen jälkeen keräsin kortteja aina kun jotain järkevää oli pöydässä ja rakentelin vain jos mitään ei ollut tai joku kriittinen pätkä näytti menevän alta.

Tämä tuntui toimivan mukavasti ja sain tehtyä muistaakseni 53 pistettä 6 reitillä ja itse triggeröin pelin lopun. Kun sain pisimmän karavaanin ja vielä 12p käyttämättömistä asemista, oli voitto melko selkeä.

Saldo: 1/1/1/0 9/12 ja sijoitus taisi nousta jo toiseksi, missä pysyin loppuun asti.

4. Notre Dame Jarmo, Tapani, Heikki, Mari (90, 65, 56, 54)

Notre Dame on ykkössuosikkini kaikista lautapeleistä ja sitä olen pelannut paljon ja mielestäni hyvällä tasolla. Eli voisi sanoa että osaan pelin hyvin joten odotin ehdottomasti voittoa tästä pelistä.

Pöydässä oli mukana myös Jarmo ja Mari, jotka ovat peliä pelanneet melko paljon, sekä Heikki joka osaa yllättää aina tilaisuuden tullen. Istumajärjestys ehkä etukäteen suosi Jarmoa koska vähiten pelannut Heikki oli antamassa kortteja sinne päin.

Oma pelini lähti aika hankalasti käyntiin ja alussa jouduinkin antamaan paljon apuja Heikille kun oma pakka ei tykännyt minusta. Oikeastaan laudallani ei tapahtunut paljon mitään koko A-vaiheessa kun jouduin levittäytymään joka paikkaan.

Vaaran Ilarikin kävi siinä kommentoimassa, että "mitä sä tollain oot laatikot tonne ripotellut?". Hyvä kysymys, pelasinko vain huonosti vai mitä siinä alussa tapahtui?

Sen kuitenkin havaitsin, että Jarmolla oli A3-vaiheen jälkeen noin 8 rahaa, 3 sairaalassa ja 4 puistossa = varma voitto ja mahdollisuudet todella huimiin pisteisiin. (Mitkä sieltä siis tulivatkin).

Itse sain lopussa väännettyä kakkossijan siedettävillä pisteillä, mutta käsittämättömät 25 pistettä Jarmolle hävinneenä. Isot propsit Jarmolle, koska ei se Heikkikään huonosti pelannut.

Saldo: 1/2/1/0 12/16

5. Race for the Galaxy Tapani, Santeri, Heikki, Heidi (53, 42, 39, 22)

Tämä oli sitten se mun helppo pöytä tässä skabassa. Mulla takana yli 250 peliä ja muilla yhteensä alle 10. Eli tämän piti olla ihan läpihuutojuttu - niin kuin se olikin.

Pakkakin tykkäsi musta pelin alkuvaiheessa joten tiesin, ettei hätiä mitiä.

Pelasin käytännössä samalla strategialla kuin Jarmo viereisessä pöydässä, vaikkei sitä tullut oikeastaan seurattuakaan. Alussa Doomed Worldillä vihreä 6/3 planeetta, josta sai tuotannossa +2 korttia ja sen jälkeen vain produce/consume ja muiden settleillä lisää tuotantoa.

Hyvät pisteet ja selkeä voitto ja saldo tämän jäkeen 2/2/1/0 16/20

6. Fairy Tale Mari, Tapani, Santeri, Tarmo (135, 116, 111, 100)

Fairy Talessa uskoin olevani vahvoilla kolmen erän formaatissa. Pelasin koko ajan 6/1 strategiaa + tehtäviä ja mustia. Eli en lähtenyt lainkaan tähtikombo-kortteihin koska oma näkemykseni on että niillä on mahdollisuus isoihin pisteisiin, mutta harvoin ne onnistuvat.

Pelasinkin melko tasaisesti muistaakseni 34+46+36 mikä riitti toiseen sijaan. Voitto ratkesi Marille toisen kierroksen tajuttomalla 66 pisteellä. Toki muutenkin Mari pelasin hyvin, joten ansaittu voitto. Santerin ohini viimeisellä kierroksella hyvin osuneilla hunteilla, mitä käytinkin pelissä aika monta kertaa.

Saldo 2/3/1/0 19/24

7. Puerto Rico Tarmo, Heikki, Tapani, Markku (48, 34, 31, 26)

Kuten muutkin ovat maininneet, alkoi jo vähän väsy painaa tässä vaiheessa, vaikka aikataulusta oltiinkin edellä melkein 1,5 tuntia.

Jarmon tarjoama ruoka ja juoma olivat pitäneet hyvin vireen koko ajan, mutta ennen Puertoa piti käydä oikein pihalla pari minuuttia haukkaamassa happea että jaksoi lähteä peliin.

Vaikka mun päävastustaja oikeastaan oli Markku, joka tarvitsi 2 pistettä mua enemmän (tasapisteissä olisi voittanut useammalla voitolla), lähdin pelaamaan voitosta. Arvelin että Tarmo on kokemuksellaan tässä suosikki, joten alussa blokkailin Tarmoa ja jos mahdollista annoin edun Heikille.

Tarmo olikin alussa vähän muita perässä, mutta sitten parilla vuorolla Heikki teki pari siirtoa mitä en ollut odottanut. Ne pelasivat Heikin ja Tarmon pussiin, mutta jättivät mut ja Markun ulos peleistä.

Loppuvaiheessa sitten koitinkin enää tapella Heikkiä vastaan kun Markku jäi vielä enemmän perään. Ei sekään pyristely auttanut, vaan Heikki vei kakkossijan muutaman pisteen erolla.

Jälkeenpäin ajatellen mun olisi ehdottomasti pitänyt jättää laituri ostamatta ja ostaa suoraan joku 10-rakennus. Mutta oletin hyvällä tehtaallani ehtiväni ostamaan silti 2 isoa rakennusta. No aina ei voi onnistua.

Pöydässä puhuttiin pelin jälkeen mielipiteistä Puerto Ricosta ja täytyy sanoa, että mulla on aika lailla samat fiilikset kuin Markulla. Jotenkin PR:n hohto on vähentynyt, eikä samaa intoa enää ole.

Markku osui naulan kantaan siinä että Puerto Ricossa paremmat pelaajat kyttäävät toisten virheitä ja peli kannustaa siihen että on monesti parempi olla tekemättä mitään kuin edistää peliä. Jotenkin ei vain iske omaan pirtaani, mutta tiedän että hyvä pelaaja osaisi sitä hyödyntää ja silti nauttisi pelistä. Ei pelissä siis mitään vikaa ole, mutta ei se ihan suosikkipelejäni ole - ainakaan tällä hetkellä.

Loppusaldo 2/3/2/0 ja 21/28

Fiilikset
Kisat onnistuivat enemmän kuin hyvin eikä jäänyt mitään hampaan koloon. Kiitos kaikille osallistuneille - hienoa että pääsitte kaikki paikalle ja kaikilla oli hyvä mieli ja tsemppi pelatessa.

Ens vuonna uudestaan ja isommalla porukalla. Tulee Tarelle enemmän järkeiltävää sopivan pöyditysalgoritmin pyörittämiseksi =)

Lautapeliturnauksen jälkihöyryjä

Niin, jossain vaiheessahan en edes ollut tulossa koko geiminkeihin, mutta kun peliohjelma oli ok ja seurassakaan ei valittamista, plus että Tapani pakotti, niin siitä se ajatus sitten lähti.

Noudatetaan edellisten turinoitsijoiden kaavaa ja mennään peli kerrallaan.

Der Untergang von Pompeji

Mä olin tätä pelannu aikasemmin kahdesti, ehkä jopa kolmesti, joten tiesin mistä oli kyse. Muutenkin tämä oli varmaan turnauksen helpoin peli, joten vaikka viime kerrasta oli aikaa, niin ei tämän kanssa hukassa oltu. Muistaakseni aikasemmissa peleissäni oon saanu hyvin ukkoja kentälle, niin tälläkin kertaa. Tosin määrä ei aina voita laatua ja se tuli tässäkin pelissä taas todistettua. Ukkoja oli juu, mutta huonoissa paikoissa keskikaupungilla. Tällä kertaa voiton veikin Jamon optimalistinen minimalistitaktiikka, yhden erolla Tapaniin ja muhun. Mulla tosin enemmän paloja ku Tapanilla, eli olin kolmas. Santtu jäikin sitte ryöttäästi, kolmen erolla meihin. Yhtään omenia en saanu, joten omalta osalta en päässy toteuttaan tuota "burn the red tokens" -sääntöä, ku santtu taas repi olikoseny kolme omenia peräperää. Jep, turnaus oli avattu, ei häävit pisteet, mutta peli oli mukava.

Dominion

Mitenkään ketään väheksymättä, niin tähän osui mulle ainakin etukäteen turnauksen helpoin poolijako. Heikillä ei tiemmä kokemusta liiemmälti ollut ja Marille tuotti pelaamattomuuden kanssa lisäongelmia suomenkieliset kortit. Päävastustajani oli siis Santeri, enkä häntäkään pitänyt juuri minään. En edes muista, mitä kaikkea setuppiin kuului, sillä kortit oli musta katsoen väärinpäin ja niistä suurin osa sellasia, mitä en ole juuri koskaan käyttänyt. Nytkin meikäläisen pakassa taisi toimintakorteista kiertää vain kuparintuhooja ja kellari. Hopeaa oli vaikka muille jakaa ja kultaa vain yksi. Muiden raatihuoneet onneksi auttoivat lisärahojen nostossa. Tällä konstilla saatiin läänienemmistö, vaikka Santun kanssa kovaa kilpajuoksua lopussa käytiinkin. Ja Marin tekstiä hieman korjatakseni: kyllä kaikki varmaan huomasivat, että mä niitä läänejä sieltä aloin napsimaan ku niillä aina pläiskin kaikkia naaman päälle pirunaurun kera. Santtu vaan oli ainoa joka pystyi tekemään asialle jotain. Heikki yritti kellarikomboja ja Mari nättiä hymyä, mutta ei auttanut. Voitto siis mulle ja tulipa nähtyä domisetuppi ilman kappeleita ja/tai gardeneita. Turnaus sen kuin paranee.

Onko tän nimi oikeasti Menolippu Eurooppa

Sitten tulikin heti vuoroon turnauksen ainoa peli, josta ei minkäänlaista kokemusta saati kuvaa, paitsi tyhmä nimi. Noh, perusteet olivat onneksi pompeiji-tasoa, eli hyvin yksinkertaiset. Pelasinkin sellaista ekakertalaisen seiftiä, että tein vain usean helpon reitin ja kortteja otin sitä mukaa kun oli tarve. Lopussa se ei kuitenkaan riittänyt mihinkään ja peli voitettiinkin täysin päinvastaisella katsantokannalla, eli korttiarsenaalin ylitykityksellä ja parilla ääryysreitillä. Peli itsessään oli kuitenkin kiva, vaikka pistesaalis taas heilahtikin pohjalukemiin.

Ruokatauko

Ennen seuraavaa rykäsyä pidettiin lyhytmuotoinen tauko syömistä tai muuta henkilökohtaista huoltoa varten. Käväisin siinä välissä tos noin, ja paluumatkalla iski saakelin huono olo, joka koveni sitä mukaa mitä lähemmäks pelipaikkaa lähenin. Ovesta astuessani havaitsin syyn, siellä oli pöydällä Ricochet Robots. Meinas tulla DDDENF. Onneks se oli kuitenkin pelailtu jo mun poissaollessani, ni pystyin pidätteleen. Et sä silti pelaa taukopelejä lautapeliturnaukses.

Our Lady

Pohjalta pääsee VAIN ylöspäin, joten tästä napattiin turnauksen toinen neljän pisteen potti. Pienoisena yllätyksenä kuitenkin, sillä etukäteen kuvittelin tämän olevan Taren suvereeni näytös. Suurin voitontekijä oli varmaan josain vaihees B-vaihees sekoteko 6 äijää puistoon, täysnotre ja nopea irtopistetehtailu ennen ku rutto tuhos pisnekset. Lopussa sitten tasaisesti pisteitä sieltä sun täältä, mikä auttoi kahden pisteen eroon Taresta. Tare veti taas sitä optimipeliään, eli aina oli ajoitukset kohdillaan lahjomisiin, mutta tällä kertaa tais touhu kaatua huonoon puistopisnekseen ja pienen rahan Notreihin, jotka huntattiin pois aika hyvin, etenki Santtu piti siitä huolen. Heidikin oli ilmeisesti juonessa mukana ja jotakuinkin pidätti Tarelle edulliset kortit.

Race for the Galaxy

Vastassa Jamo ja Tare - 'ärjes! Ei toivoakaan. Marilla sentään vielä vähemmän ku mulla. Kuten edellistä edellisen blogistin blogauksesta käy ilmi, Jamoa vielä hellittiin pelin parhaalla alotuksella. Jännitys meni siis kättelyssä, vaikka Tare parhaansa yritti ja hyvä olikin. Vaikka mäkin pelin idean ja mekaniikan tunnenkin ja mattilan kaiken ku näen ni morjestan, ni kokemuksen taso, Jamo ja minä, ei ollu SSSAMA. Tiettarireiskalla joskus tulee itteänsä kidutettua, mutta sen se tekoäly ei oo inhimillinen. Tällä kertaa olin alussa pakotettu raakaan ruskeispisnekseen ja vaikka loppuvaiheessa tradella tulikin ekstrakorttia ekstrakortin perään (parhaimmillaan 19 korttia kädessä ennen discardia), niin en saanut juuri mitään aikaiseksi. Ainoan (hyödyllisen) ?-deven sain vasta viimeisellä vuorolla. Tein vaan surkeita valintoja ja aina kun sain jonkun hyvän kortin, niin olin heittänyt pois sille edulliset kaverit edellisvuorolla.

Fairy Tale

Tämä oli mulle turnauksen toiseksi epätutuin peli. Takana vain yksi pelailu, mutta onneksi suhteellisen vähän aikaa sitten, joten se riitti pääsemiseen nopeasti jyville. Tässäkin joutui Jamon kanssa samaan pöytään, mutta ei sitä vaan aina tajua hävitä vaikka kuuluis. Todennäköisyydet oli tällä kertaa mun puolella ja raakasti Jamoa vastaan, kuten Jamon omasta postista käykin ilmi, hunttaamiset sun muut. Heikki ei ilmeisesti tajunnut antavansa mulle hyviä kortteja ja Jamo ei ilmeisesti pystynyt olemaan antamatta mulle hyviä kortteja. Siinä sitten kun sain vielä jaoissa kaiken maailman 9p pariskuntia, joita on pakassa vain yksi, niin kolmen erän rotla meni sitten mulle. Rupesin muuten tykkäämään tästä pelistä paljon. Pitäisköhän sitä oikein saakurivie hommata ittellekki ku lautapelit.fi kaupitsee joulutarjouksena 7€:lla.

Puerto Rico

Tässä vaiheessa jo viimeistään kokonaistilanne oli selvä. Jamo oli ylivoimanen ja Tapanin kaula muhun oli kaksi pistettä. Eli jos Tapani olis ollu puertossa viiminen, niin mun olis pitäny olla vähintään kakkonen. Melko mahdoton tehtävä, kun pöydässä vielä lisäks Tare ja Heikki. Ounastelinkin että osakilpailuvoitosta taistelevat T ja T kun taas jumbosijasta M ja H. Jäsen H pelas kuitenkin hienosti, ja vaikka Taren ylivoimaa ei uhannut mikään, niin nappasi siinä kakkossijan ennen Tapania, josta itse jäin 5p päähän. Tässä oli varmaan peli, jossa pöytien ero oli kaikkein suurin. Meidän voittajalla oli samat pisteet kuin toisen pöydän jumbolla. Lisäksi voittajien ero oli 10p ja heidän parhaan ja meidän huonoimman ero oli 32p! Taisi siis naapuripöydässä olla meno melkomoista hurlumheitä, kun taas meillä kyttäiltiin ja kyräiltiin, eikä kukaan uskaltanut tehdä mitään. En tiä, tässä kyllä jo iski väsy ja kyllästys muuten niin hienon rupeaman jälkeen.

Kuten jo siinä pelin lopussa sanoinkin, niin mulle Puerto on siitä erikoinen peli, että mitä enemmän sitä pelaa, sen vähemmän siitä tykkää. Miten sen sanois, Puerto vaikuttaa jotenkin sellaiselta peliltä, että sen voi "opetella ulkoa". Pelin ratkaisevin randomelementti tulee lähinnä toisten pelaajien valinnoista, eli rooleista. Siksi Puerto onkin mukavaa aloittelijaporukalla, kunnes joukossa alkaa olemaan pelaajia, jotka osaavat ennustaa heikompien pelaajien siirrot. Voisin kuvitella, että pelkkien propelaajien kesken peli menee kaavamaisesti ilman hengähdystaukoja, vähän kuin nopeusshakissa, vaikka tottakai tuon tason pelaajat varmasti jo osaavat pelata ennakoimattomasti. Tai no, osaanhan minäkin pelata ennakoimattomasti, mutta en siten, etteikö peli menisi vituiksi. No kuitenkin, yksikään peli, jossa voitto menee tietyllä todennäköisyydellä tietyn aloituspaikan pelaajalle, on sadan prosentin todennäköisyydellä peli, joka ei minuun pure. Minuun puree raaka random, johon pitää sopeutua (Truuti, Yspahan, ym ym). Kyllä mä silti Puertoa edelleen pelaan aina kun tarvis, mutta fanittamaan en ala.

Yhteenveto

Sijat oli aikamoista vuoristorataa: 3.,1.,4.,1.,3.,1.,4. Riitti kuitenkin kolmanteen sijaan, mikä on ihan sillai joo. Ylipäätänsä turnauksesta sen verran, että kymmenen tuntia lautapelejä on raaka rykäisy jo sellaisellekin, joka tykkää lautapeleistä. Ihan oikeasti. Itse luulin siinä aamusella, että noutaja tulisi jossain vaiheessa, mutta itse asiassa touhu olikin todella mukavaa, eikä ajan kulua huomannut. Tähän vaikutti todella suuresti pelivalikoima, onneksi siis äänestäjät osasivat asiansa, sekä peliseura, olihan mukana Glögi-Santerikin, tosin ilman viihdetippoja tällä kertaa. Puerton aikana rupesi kyllä silti jo hiukan ramoon ja muukin porukka vähän hyytymään, mutta kyllä tällaista ihan mielellään ottaisi useamminkin kuin kerran vuodessa. Ehkä kuitenkin sen Puerton verran lyhyempänä.

Lopuksi vielä kiitokset glögistä ja kahvista, sekä seurasta ja musiikkitarjonnasta. Kiitokset myös suunnittelijoille ja toimeenpanijoille, sekä pelin- ja tilanomistajille.

♥♥♥

Lautapeliturnauksen jälkilöylyjä..

Oli ääryyden skabat!

Ensinnäkin komiaa, että kaikki etukäteen ilmoittaneet tulivat paikalle ja pelasivat loppuun saakka. Noili3! Omia ajatuksia geimeistä:

Turnaus alkoi klo 11, kun pöytiin nasautettiin Pompeiji. Ite tullu hiukan vähemmän pelattua, mutta peli on helppo oppia ja mulla on ollu heti alusta asti hyväks todettu strategia laittaa ukot mahdollisimman lähelle exittejä, vaikkei sitte saisikaan niin paljoo niitä sinne laudalle. Meidän pöydäs (mä, Tapani, Markku, Santtu) Markku sai selkeesti eniten ukkoja pöydälle, peräti 19, kun itellä oli muistaakseni vaan 12. Peli eteni tasasesti koko ajan, mutta lopulta mä sitte sain jopa 9 ukkoa ulos kaupungista ja sillä irtos voitto.

Seuraavana kaikille tuttu juttu, eli Dominion. Meidän "poolis" mä, Tapani, Tare ja Heidi. Setuppi oli kinkkinen, kun lisätoimintoja ei saanut kuin kellarista ja silläkin vain 1. Eli rahaa, rahaa, rahaa ja muutostyötä. Ite otin ekana läänin ja sitten tasatahtiin edettiin. Peli ratkesi, kun Heidi ei saanut viimeistä lääniä vuorollaan ja mä olin seuraavana vuorossa. Käteen osui muutostyö, jolla kultaraha muuttui lääniksi ja parilla kuparilla vielä tila kaupan päälle. Toinen voitto meitsille. Noilers.

Kolmas peli Menolippu Eurooppa on myös paljon pelattu, joskaan ei ihan viime aikoina. Pari kertaa onneksi Rossin kanssa otettiin ihan viikko takaperin - eli hyvässä muistissa oli. Mun kans pöytään istuivat Tare, Heikki ja Santeri. Itellä hyvät alotusreitit, joista sain surutta pitää 3/4. Sain hyvissä ajoin jo pitkän reitin valmiiksi ja pari pienempää siihen varrelle. Kollasin lisää reittejä ja sieltä napsui sopivia pätkiä kivasti. Olin selkeästi kärjessä koko ajan ja sainkin 7 reittiä tehtyä jo paljon ennen kuin peli loppui. Vähän turhaan aikailin pelin lopettamisen kanssa ja Heikki päätti taistella vielä voitosta pelaamalla venäläistä rulettia reittipakalla. Otti kolme, joista kaksi valmiina tehtynä! Munkkikin kävi.. Mutta PAHIN oli, kun peli päättyi ja oli yksi vuoro enää kullakin. Heikki otti VIIMEISEN reitin (oli siis enää 1 jäljellä) ja se oli VALMIS! Puhutaan jo tuurista. Heikki saikin lopulta reiteistä paremmat pisteet ku mä ja jäi vaivaiset 6 pistettä voitosta. Puhdas hattutemppu mulle! Career: 3/0/0/0.

Notre Dame on yksi suosikkipeleistäni ja siinä olen aina pärjännyt hyvin. Tosin samassa pöydässä oli Tapani, joka hallitsee pelin strategiat ehkä parhaiten meidän porukasta. Mulla peli alko täydellisesti ja jo alkuvaiheeessa voitto oli käytännössä ratkennut ja tiesi, että mun loppupisteet tulee oleen ryöttäset. Heikki tarjoili sairaalan A2-vaiheessa ja A3-vaiheen jälkeen mulla oli sairaalas 3 ja puistos 4 äijää ja rahaa raakasti. Tapani ennusti, että 90 pojooki saattaa paukkua. No mun peli solju eteenpäin niinku tanssi ja menin esim B-vaiheessa täydellä höökillä Notreen ja sain sen viä yksin. Noilimpää! Lopussa puistoon 6 äijää ja tasan 90 points! Eli tautiset. Tää oli päivän ylivoimasin ja ryättäsin voitto, ku Tapani oli kakkonen 65:llä pojolla. Career: 4/0/0/0.

Viides peli oli pedattu mulle. Ei muuten, mutta ku se oli Race For The Galaxy! OOOOOOOOOOOOlimmä huono siinä! Oon pelannu sitä sen 500 peliä ainaki. Pöytään tosin osui Tarmo ja Markku, jotka osaavat pelin - joskaan kokemusta ei ole samaa luokkaa ku ittellä. Neljäs pöydässä Mari, joka pelasi enemmänkin "saadaan tämäki pois alta" -strategialla =) Ei taida olla naisten suosikkipeli. No oma suosikki on ja pelin aloitus oli vielä täydellinen: alotusplaneetta Doomed World ja alotuskäteen Battle Gem Consortium, joka on paras tuotantoplaneetta. Peli hiukan takkusi, kun en saanut kunnon produce/consume*2 -kierrettä päälle. Tosin sain heti alkuvaiheessa pelin parhaan kortin pöytään: Pan-Galactic Research. Peli tuntui olevan sinetöity mulle, mutta Tarmo latoi korttia pöytään military-taktiikallaan hyvää tahtia. Tare sai myös hyvät bonukset 6-developistaan, peräti 14. Se ei kuitenkaan riittänyt voittoon vaan mun voittopistelaatat, arvokkaat kortit ja hyvä 6-dev jyräsivät ja viides ykkössija mulle oli tosiasia. Career: 5/0/0/0. Aikamoinen draivi päällä.

Viimeistä edellisenä pelinä leppoisa Fairy Tale. Helppo oppia ja nopea pelata. Päivän peleistä tuurielementti voimakkaimmin mukana. Tätä oli kuitenkin viisaasti tasoitettu sillä, että peliä pelattiin kolme erää kummassakin pöydässä ja yhteispisteet ratkaisivat pöydän sisäisen paremmuusjärjestyksen. Meidän "puuli": mä, Markku, Heidi ja Heikki. Mun eka erä oli katastrofi. Multa huntattiin KAKSI korttia samassa pelissä. Se on jo epätodennäköistä, kun hunttikortteja on koko pakassa kolme. No ei voinu mitää, 29 pisteeseen kykenin ja sillä ei ollut edes erän viimeinen. Heidi piti perää 28:lla. Markku otti kovat pisteet 44 ja hyvän kiinnityksen Fairy Talen voittoon. Seuraavassa erässä oma peli onnistui paremmin, sain 46p ja otin erävoiton, Markku kuitenkin turhan lähellä 42:lla pisteellään. Kolmas erä varmisti Markun suvereenin voiton. Itse pidin kakkossijan - ensimmäinen särö täydelliseen sarjaan: 5/1/0/0.

Päivä päätettiin itseoikeutetusti Puerto Ricolla, illan "isolla pelillä". Tästä pelistä ei voi olla pitämättä. Kaikilla pelistä jonkin verran kokemusta, itselle etukäteen heikoin lenkki. Aika vähän pelejä takana ja sääntöjen osaamisessa hieman puutteita, strategioista puhumattakaan. Lähdin takki auki peliin ilman sen suurempia tavoitteita, olin jo varmistanut turnausvoiton. Meidän pöytä: mä, Heidi, Santtu ja Mari. Selkeä strateginen ero oli, että minä ja Mari otettiin 4 louhosta, Heidi ja Santtu ei yhtään. He perustivat pelinsä tuotanto/myynti -bisnekseen. Heidi oli paras laivaamaan ja rakensi bonusrakennuksen, joka antaa voittopisteistä lisäpisteitä 1 per 4vp. Mun bonukset tuli violeteista rakennuksista, joita mulla olikin 9. Mari sai bonuksensa uudisraivaajista (en viitti käyttää n-sanaa) ja Santeri tuotantorakennuksista ja täytetyistä saariruuduista. Peli oli jännittävä ja ennen pisteiden laskua ei osannut sanoa yhtään kuka voittaa. Santeri oli kyllä vahvoilla kahdella bonustöllillään ja ottikin lopulta voiton (kun tajusi laskea pisteet myös rakennuksista itsestään) =) 58 pistettä on kova suoritus! Heidi nappasi kakkossijan. Kuten Mari omassa viestissään jo mainitsi, meidän pöydän viimeinen sija meni pisteillä 48 ja toisessa pöydässä sillä voitettiin ylivoimaisesti. Huippu peli tämä Puerto! Huono pelin tuntemukseni näkyi ja otin päivän huonoimman sijoitukseni oltuani vasta kolmas. Lopullinen henk.koht. tilasto näytti kuitenkin hyvältä: 5/1/1/0. Ja pisteitä 25/28. Paha parantaa enää ensi vuonna.

Päivästä jäi törkeen hyvä fiilis ja olisinkin halunnut jatkaa pelaamista vielä muutaman tunnin koko porukalla =) No onneks Tare tuli meille viä ehtoolla ja otettiin Mallorca (mulle eka kerta) ja Roll Truuti, jonka voitin ylivoimasesti 10 pisteellä! Muiden pisteet: Tapani 5, Heidi 5, Tare 2. =) LOL!

Päivän statistiikkoja:

8 pelaajaa (6 miestä, 2 naista)
7 lautapeliä 10 tuntiin (2 pöydäs samanaikaisesti joka peli)
glögiä 4 litraa
kahvia 2 pannullista
karkkia 800 grammaa
kitaran soittoa n. pari tuntia
ääryyttä MELIJO!
Noilia 3.

stop

Lautapeliturnaus 5.12.12010

Our beautiful 'Kankaanpää Boardgame Winter Tournament' went really well. The tournament took place at Patajussi cafeteria.

We had 2 tables playing the same game simuntaneously, four players in each table. Tarmo & Tapani organized the timetables and seating positions beforehand, so we all played 3 times with each player, and we had s different player order every time.

I thought that the idea of this organization was very good, and fair because of it's random element.

Of course, I had to disagree with the "fairness" when I ended up playing Race for the Galaxy (my weakest game) with Tarmo, Markku and Jarmo, the 3 big pros of the group (Tapani is another pro, but I will write about that later in the text)...

All in all, the atmosphere was very pleasant. We were all happy to be around friends playing games, and for all I noticed, everyone had at least one game that was very easy, and at least one game that was quite challenging.

Reports from my Table (and results from the other)

1. The Downfall of Pompeji
Table 1: Jarmo, Tapani, Markku, Santeri. (9, 8, 8, 5)
Table 2: Tarmo & Heikki, Mari, Heidi. (7&7, 6, 4)

The game at our table was very tight: Tarmo & Heikki had both 7 ukkos out of the city, while I had 6 and Heidi 4. My 7th ukko (or as Tarmo would say, my 7th Pililii) was burned in the last round and when we checked the tulivuori, the 3 of us had the same amount of ukkos burned!

I like Pompeii very much. I guess the main reason is the theme, that works very well with the dynamics of the game (not like Notre Dame, of wich I will write later).

I always put my tokens/my family members/my ukkos/my Pililiis somewhere close to the exit, or close to other "people". For some reason, even if they live in a beautiful city like Pompeii, they know it's not a safe place and they might need to run away pretty soon.

I like the idea that "if you are together, you go further in life".

Of course, there is also the fun element of "burning" other players. Long time ago when Heidi was explaing the game to others, she added as a rule "when the Omen card comes, you burn ths red tokens" (meaning Tapani, of course).

This time Heidi was red, and she got the same treatment. Is the red color cursed?

2. Dominion
Table 1: Jarmo, Heidi, Tapani, Tarmo (29, 27, 21, 19)
Table 2: Markku, Santeri, Mari, Heikki (39, 34, 26, 19)

In our table Markku had quite a great win. Markku was wisely quietly playing, and suddenly we noticed he had taken quite a lot on lääni and we had to hurry with our games.

Santeri noticed Markku's smart moves earlier than Heikki and I. Heikki failed with the overwhelming kellari business, while I failed the muutostyö business... With the setup we got, we should have been paying attention to the money business, gotten more kulta e rushed to the lääni.

I though it was interesting that the scores were quite different between the tables, although we had the same set of cards, and there weren't any attack cards .

Jarmo, the winner player from the other table would have been third at our table.

3. Menolippu Eurooppa
Table 1: Jarmo, Heikki, Tarmo, Santeri. (136, 130, 112, 105)
Table 2: Tapani, Heidi, Mari, Markku. (142, 121, 98, 93)

Nothing much to say, Tapani had a better strategy, and Tapani and Heidi have played the game a lot more than Markku and I. So they won, fair and square.

Collecting loads of cards before starting the routes worked better then collecting just enough to build one route, then collecting again and again.

4. Notre Dame
Table 1: Markku, Tarmo, Santeri, Heidi (67, 65, 57, 56)
Table 2: Jarmo, Tapani, Heikki, Mari (90, 65, 56, 54)

In this game I was really surprised with the scoring. I thought I played well, and place better. My biggest mistake was to play "too safe" always saving money and taking care of the hospital.

I guess that this is the problem of taking the game's theme too realistically. I imagine a city full of rats and I think "no, I shouldn't be investing my money on treasures for the church, I should always invest to the welbeing of the citizens.. "

So maybe next time I should just try to ignore the theme and pay more attention to the dynamics of the game :P

5. Race for the Galaxy
Table 1: Jarmo, Tarmo, Markku, Mari (41, 37, 28, 25)
Table 2: Tapani, Santeri, Heikki, Heidi (53, 42, 39, 22)

What can I say about 'reiska'? The boys love this game, they play it all the time. There were times when Tapani and Jarmo played 10 times a day or so... (I am glad these times are over!)

Heidi and I stood no chance against them. We both don't like the game and only played it because it was democratically chosen.

But one thing for sure: in an ideal world, Tapani should have been at my table, and I should have been at his. So that way the 4 pros would be together and we could have had a fair game at the other table.


6. Fairy Tale (sum of 3 rounds)
Table 1: Mari, Tapani, Santeri, Tarmo (135, 116, 111, 100)
Table 2: Markku, Jarmo, Heikki, Heidi (123, 104, 97, 90)

My first (and only) win. It was nice to get a boost of energy after so many games played :)

Noticed the scores? I had crazy points (66) with all 7 homesteaders in the second round. Was very lucky to get one every time in the starting hand, and the other players were forced to give me more, since they were trying combos of their own (and I would hold all their combo cards after I got my precious homesteaders hua hua hua.

7. Puerto Rico
Table 1: Tarmo, Heikki, Tapani, Markku (48, 34, 31, 26)
Table 2: Santeri, Heidi, Jarmo, Mari (58, 54, 52, 48)

I was so exhausted in the last game that my attention span was very low. Of course that is no excuse for getting the last position in the game, but something interesting happened between the two games: the last plater in my table had exactly the same points as the first player in the other table!

How can it be, that at one game people ship so much more goods than at the other table? I guess I am too tired to analyse the reasons for the points to take shape like that.


Group and Venue
One other thing that made the day so nice was the presence of our audience. It was nice to have some people there watching the games and bringing good energy.

We had quite a lot of guests:
Jarmo Putkonen (who washed the dishes for us, kiitos!), Jussi, Riitta, Päivi (thank you so much for letting us use Patajussi!)

Visa (thanks Visa to the great atmosphere created with your guitar playing it was so nice!)
Harri, Viona, Daniel, Marika, Ida, Rossi, Ilari & Jari, our paparazzi.

Special thanks to Jarmo, for making some delicious salad for us, and warming up glögi, etc.
And for Tapani, for organizing the whole thing :)

Final Scores
(4pts to the winner then 3,2,1 in each game)

1. Gold medal to Jarmo 25/28 (5 wins!)
2. Silver Medal to Tapani 21
3. Bronze medal to Markku 18
4. Tarmo 17,5
5. Heikki 16,5
6. Santeri 16
and last, but not least, the two winners of the women's series -yeah, that's my sexist excuse :P
1. Mari 13
2. Heidi 13

Despite the eventual exhaustion, we had a very nice day today!

Kisatreeniä

7 peliä (joista yksi uusi) viiteen tuntiin ja Toppisen Tarmo pelaamassa.

Saattaa kuulostaa mahdottomalta yhtälöltä, mutta ei sitä ollut lainenkaan. Tare päräytti ehtoopäivästä meille ja kolmistaan testailtiin kisapelejä. Toki ensin lämmittelyksi 2 erää Roll Through the Agesia.

Tare oppi pelin heti ensimmäisessä erässä ja taisi napata voiton ja kakkossijan ihan asiallisilla pisteillä. Koitin Peten caravans-strategiaa ja toimi toisessa pelissä tosi hyvin.
Ensimmäinen erä Tarmo 23, Tapani 22, Mari 21 - toinen Tapani 38, Tarmo 29, Mari 26

Seuraavaksi taisi olla ohjelmassa Pompeii, jossa tapani mukaan jäin reeeeeeeilusti viimeiseksi. Tare voitti 13-12-8 (mulla oli 15 kuollutta ja Marilla ja Tarmolla 18 yhteensä).

Sitten 2 erää Fairy Talea. Itse koitin pelata kiusausstrategiaa ensimmäisessä ja toisessa isoja 6+1 -strategiaa, mitkä eivät kumpikaan oikein toimineet.
Pisteet: Tarmo 38, Tapani 35, Mari 29 - Mari 41, Tarmo 38, Tapani 32

Notre Damessa mentiin Tarmon kanssa vissiin 2 kierrosta lähes täysin samoilla siirroilla ja korteilla. Tarmo napsi Notresta hyvät pisteet, mutta mä keräsin sitten puistolla paremmin. Lopulta pari lahjontaa taisi antaa mulle muutamat ratkaisevat pisteet. Mari jäi vähän junnaamaan C-vaiheessa eikä oikein saanut pisteitä.
Tarmo 80, Tarmo 68, Mari 49

Lopuksi vielä erä Reiskaa, jossa Tarella oli vahva peli. Mä sain hyvän alun, mutta jäin vähän polkemaan paikalleni muutamaksi kierrokseksi ja taas tosi hyvällä lopulla pääsin suht lähelle Taren pisteitä. Mari jäi ilman 6-devejä joten pisteet jäi suht alhaisiksi.

Tare 54, Tapani 48, Mari 32

Syyskausi avattu

No niin, nyt on päästy taas lautapelailuun käsiksi parin session verran. Kankaanpäässä tuli pelailtua tos yks ehtoo Factory Manager, jost voidaan mainita, että Syrjätie voitti ylivoimasesti, Olli oli ylivoimasesti toinen ja Rossi ja mä pelattiin väärin =D

Kpäässä pelailtiin myös Alhambra, 6 nimmt! ja aika kasa Trivialeja.

Tampereella sitten alotettiin taas maanantaipelit, jossa olikin illan aikana 8 henkeä pelaamassa, ja pöydällä kävivät Ubongo, San Juan, Ricochet Robots, Dominion Intrigue ja Pompeii.

Lisäksi Marin kanssa pelasin kaksinpelinä Tom Tuben ja puhelimeni kanssa törkeen määrän Yatzya (ainut lautapeli, minkä oon löytänyt Androidille tähän mennessä).

Kuulin jotain huhuja, että Toppinen+Sivula-ryhmä olisi myös kautta aloitellut peräti kahden maukkaan Le Havren verran? Vai oliko pöydissä jotain blissiäkin?

Paparazzi Mood 1 - The Boardgames

During this easter holidays Heidi and I were a little bit in paparazzi mood. We took pictures of our 2 main activities: board-gaming and disc-golfing. So I thought it would be a nice idea to share some of the pictures, and some of my thoughts with you.

For me, the two nicest games this weekend were Pompeji, of course (my new favorite), and Ricochet Robots. The boys played a lot of Notre Dame too, among other games.

Ville, Heikki, Petri, Tapani and Jarmo playing Notre Dame

The Robot game was specially nice when playing on Sunday evening, with lots and lots of people. Having a lot of people trying to solve the puzzle was very interesting and exiting. Also the new extra robot gave a nice boost on the game, people wanted to solve the puzzle so that they could finally tell their own idea of a new rule to the extra robot, and it was fun, fun, fun.

Heidi, post the pictures of the whole crew playing the Robot game, it was great!

Pompeji is a nice and light game, easy to learn and family friendly. The only problem is that if you forget to do one little thing in the beginning of the game, I mean, if you do the set up wrong, the game is pretty much screwed. I think this weekend we did all possible wrong things in the set up... But I hope that because we did so, we have learned it and it will not happen again. Once the set up is done correctly, the game is really nice. Burning other player's tolkiens give a funny atmosphere, and I really like the "running away from the city of Pompeji" last phase.

Maybe the reason why I like this game a lot is because its really easy to get into the theme, I mean, populating the city and running away from the volcano, but at the same time it's completely nonsense and abstract. I would never throw my sister-in-law's children into the volcano in order to let my people run away from the town, hahaha.

Tarmo, Ilka, Markku and Olli playing Yspahan

I still owe Ilka 32 hugs for the right of taking and publishing this picture..
I have uploaded most of my pictures in my picasa album. Check it out, enjoy :)

Happy easter! Mari

Uusia pelejä vain moni

26.3. & 28.3.2010

Viikonloppuna Aululla painettiin pelisessioo pariin otteeseen. Perjantaina vähä lämmittelyä, lauantaina välipäivä (oli siitä lämmittelystä hyötyä) ja sunnuntaina olikin sitte raaka viihde. Listalla oli itselle runsas määrä uusia tuttavuuksia, joten heitetään niistä jotain yleistä läppää/mielipidettä njyt njyt njytttt.

Factory Manager
Tätä painettiin peräti kolmesti. Perjantaina oli aika lailla ämpyilyä ku oli uus peli periaattees kaikille, Tapani tosin oli vähä tatsia saanu. Sunnuntaina sitte jo rupes tehtaat pyöriin raakasti. Kolmen pelin jälkeen uskaltaa jo sanoo, että on pirun hyvä peli. Pelissä siis pyöritetään tehdasta parannellen koneita, lisäten varastoa, hankkien robotteja, optimoiden ja tehostamalla tuotantoa ja vähentämällä sähkönkulutusta tavoitteena tuottaa mahdollisimman paljon rahoo. Painetaan semmosella sitte. Pelissä on hyvä mekaniikka, jonka ehkä keskeisenä kohtana on vuorojärjestyksen huutokauppaus, tai ei ehkä huutokauppavaihe sinänsä, mutta itse vuorojärjestys toimii monella tapaa, joten se on sikäli tärkeä osa peliä. Ekana toimivat pääsevät ostamaan kaupasta ekana matskua (eli useammin sitä mitä haluavat), mutta viimesenä vuorossa olevat saavat usein ostoksensa alennuksella, joskin tarjontakin on heikompaa kuin alkupäällä. Viimeisenä vuorossa olevat kuitenkin pääsevät myös viimeisenä vaikuttamaan siihen, mitä kaupassa on itse asiassa myytävänä, joten ekana/viimesenä toimimisen hyödyt eivät ole aina itsestään selvät. Usein kaikkien täytyy kuitenkin antaa myös toisille jotain hyvää saadakseen itsekin samaa takaisin. Joka tapauksessa vielä ei ole selvää, onko hyvä olla aina ekana, aina viimesenä vai jotain siltä väliltä, sillä kaiken tyyppisillä keinoilla on pärjäilty.

Wizard
"Peli, jossa saa raivota." Saiko siinä ny raivota? Ja jos sai, ni kunnei sitte kaikis muiski peleis saa. Pikemminki kyseessä oli paikoin jopa hysteeristä naurua, irvailua, ilakointia, nyrkin puimista, mä sam patin hokemista ja muuta sekoilua. Ja huom, kyseessä on siis ihan perus lupaustikki, eli kauhun sekainen tunnelma oli jokseenkin erikoista meininkiä. Ihan hyvä peli kumminki, varsinkin tietysti useammalla pelaajalla lupauksia tulee monesti selvästikin enemmän kuin on tikkikierroksia, joten sekoo on luvassa.

Yspahan
Pelissä heitetään joka kierros vähintään yhdeksää noppaa. Ooooooli se sillain olematta tuuripeli. Ei vaan, noppien heittely vaikuttaa aina kaikkiin pelaajiin eikä varsinaista "parasta mahdollista" heittoa taida olla olemassa. Törkeitä tuuritällejä tulee harvoin, ja kun pelissä pelataan kumminkin verrattain paljon kierroksia, ei noppatuuri ole ehkä niin suuri ongelma kuin ensisilmäyksellä voisi kuvitella. Mutta noppapeli on aina noppapeli, ja varmasti toisinaan nopanheitto ratkaisee pelit nerokkaan taktikoinnin sijaan. Peli on kumminkin nopea, joten mitä sitte. Pelissä kerätään pisteitä haalimalla osuuksia kaupungin taloista, rakentamalla omia erikoisrakennuksia (joista saa lisäksi muitakin hyötyjä) ja tuuppaamalla karavaaniin tavaraa. Kultaa ja kameleita kerätään resursseiksi muun muassa rakentamiseen. Lisäksi toimintakorteilla voi napsia irtopinnoja ja saada muita etuja. Periaatteessa siis sekavaa meininkiä, paljon tekemistä ja häsäämistä, mutta lopulta peli on varsin yksinkertainen. Lisäksi peli on siis nopea, ja ennen kaikkea nopeatempoinen. Omalla vuorolla on periaatteessa aina monta vaihtoehtoa, mutta lopulta hyviä vaihtoehtoja on vain pari, joten valinnat eivät kestä kauaa. Ihan asiallista sekoo ekan pelin perusteella.

The Downfall of Pompeii
Peli on toisaalta rento, toisaalta ilkikurinen ja lopulta jopa karmiva. Ensin asutetaan hyvässä hengessä upeaa Pompeijin kaupunkia ensin yksittäin, sitten koko suvun voimin. Mutta kas kummaa, kuin yllättäen Vesusius pamauttaa hävityksen kauhistuksen ilmoille ja laavaa sinkoilee sinne tänne ja pakoon pitäis ehtiä. Rentoutta edustaa asutusvaihe, ilkikurisuutta toisten reittien estäminen ja porukan listiminen laavan kulkua ohjailemalla. Karmivuus juontaa siinä, että pelissä, jälleen hyvässä hengessä (tai jopa pyhässä hengessä) heitellään toisten pelaajien äijjiä tulivuoren uumeniin! Tosta noin vaan. Oli se normaalia. No kumminki, jälleen nopea ja nopeatempoinen peli, ei liikaa järkeilyä, mutta sopivasti vetävyyttä mielenkiinnon herättämiseksi ja ylläpitämiseksi. Kuten blogissa on aikaisemmin esitetty, tuntuu tosiaan paikoin siltä, että ihan oikeasti juoksisi laavaa pakoon. Pieni paniikki iskee. Lisäksi pelissä on koko ajan pieniä valinnan paikkoja: ottaakko varmasti äijjä tai pari turvaan uhraten samalla useampia äijjiä varmaan kuolemaan polttavan laavan alle, vai yrittääkkö pelastaa väkeä pahasta pinteestä keskeltä pelilautaa ja vaarantaa samalla ne "varmatkin" pelastujat. Valitte siinä ny sitte.

Ubongo Extreme
Perjantaina vähä testailtiin ja extremeltä tosiaan tuntu. Meni vartti ennenku ykskään laatta oli valmis. Sunnuntaina pelattiin sitteen oikeen säännöillä Tapsi, Visa ja minä. Eka peli vedettiin helpommalla puolella, ja oliki suht helppo. Yhteensä pelaajilla tais yhdeksällä kierroksella jäädä joku 1-2 touhua tekemättä per pelaaja ja pisteet oli luokkaa Opa 37, Tapsi 31, Visa 28. Toinen vedettiin neljän palan puolella, joka oli vaikeempi. Ainaki mulle oli SAAAATANASTI vaikeempi. Puhutaan fernestä. Sain 3 laattaa 9:stä valmiiks ja 8 pistettä, samat säännöt siis muuten ku helpolla puolella, eli suht vertailukelpoinen ja pudotusta siis reilusti. Puhutaan haastavuudesta. No ei siinä sinänsä mitään, tosta nyt ei viä paljo tiä. Mutta ku jätkät veti vissiin kutakuinki ihan melkein täsmälleen samat pisteet ku helpolla puolella, joku 1-2 pinnaa erit. Vaikutti se niillä. Tai vähä kauemmin niilläki kyllä meni, mutta sai sentäs valmiiks melkein kaikki. En muista kumpi niistä voitti, mutta ne oli siinä 30 tuntumas kumminki molemmat. Puhutaan siitä, että mulla vaikutti helevetin paljon se puoli, ja muilla ei vaikuttanu yhtään. Erikoista mä sam pat. Mutta joka tapauksessa peli on siis paljon haastavampi kuin perus Ubongo, ja ei siihen enää tän jälkeen ole paluuta. Tätä jaksanee pelailla ainakin silloin tällöin, niin kauan kuin haastetaso pysyy riittävänä (eli itselläni varmaan kauiten, oooolimmä hyvä sillä vaikeemmalla puolella).

Paljon siis tuli pelejä pelattua, ja kaikki omassa sarjassaan hyviä. Ja tosiaan Factory Manageri ja Yspahan oli meikän vastikään ostamia pelejä, ja molempiin ostoksiin ihan tyytyväinen. Varsinki ku halvalla sai Saksanmaalta. Toivottavasti niitä(kin) pelaamme vain paljon.

Der Untergang von Pompeji

Pelissä on periaatteessa kaksi eri vaihetta.

Ensimmäisen vaiheen päämäärä on saada mahdollisimman paljon ukkoja laudalle. Pelilaudalla on "rakennuksia", joilla kaikilla on joku numero 1-11. Kaikki pelaajat saavat käteen kortteja, joissa kaikissa on joku näistä numeroista. Omalla vuorollaan pelaaja pelaa yhden kortin ja laittaa kortin numeron mukaiseen taloon yhden ukon. Tämän jälkeen pelaaja nostaa käteensä kortin lisää. Pakassa on 7 Omen -korttia. Jos pelaaja saa Omen -kortin käteensä pitää se pelata välittömästi. Pelaaja saa heittää pelilaudalta yhden ukon (mieluiten vastustajan ukon) pelilaudan reunalla olevaan Vesuviukseen. Pakassa on myös yks A.D 79 -kortti, joka tulee kaksi kertaa pelin aikana pakasta. Kun kortti ensimmäisen kerran tulee peliin, sen jälkeen saa laittaa omalla vuorollaan enemmän ukkoja kentälle. Eli siis kun laittaa rakennukseen ukon, niin saa laittaa lisää ukkoja niin monta, kuin ennestään oli rakennuksessa ukkoja. Sitten A.D 79 -kortti sekoitetaan uudestaan 15 viimeisen kortin joukkoon. Kun kortti tulee uudestaan loppuu ensimmäinen vaihe pelistä.

Toinen vaihe on se, että rupeaa tulemaan "laavaa" Vesuviuksesta. Otetaan peliin pussi, jossa on 45 laavalaattaa. Laatoissa on kuutta erilaista symbolia. Jokaiselle symbolille on oma "lähtöpaikkansa" laudalla. Pelaaja ottaa vuorollaan pussista yhden laatan ja asettaa sen oikeaan ruutuun laudalla. Jos ruudussa on ukkoja, lentää kaikki ukot Vesuviukseen. Kun on asettanut laatan, saa liikuttaa kahta omaa ukkoansa. Ukolla saa liikkua niin monta askelta (yksi ruutu on aina yksi askel) kuin on ukkoja siinä ruudussa, josta oma ukko lähtee. Laudan reunoilla on monia portteja, joista yritetään paeta laavaa. Lopuksi katsotaan, että kuka sai eniten ukkoja ulos. Jos on tasapeli, lasketaan Vesuviuksessa olevat ukot. Se voittaa, jolta on vähiten joutunut ukkoja Vesuviukseen.

Tapani korjaa, jos kirjotin jotain väärin :D

Pelin kestoks oli muuten merkattu 45 minuuttia, mutta meillä ei kyllä ihan niin paljo aikaa menny nelinpelis.

Tiedoks vaan kaikille, että oli PISTOOLIMPI peli!

Maanantain peli-ilta #5

Maanantaina oli väkeä kahteen pöytään asti.

Olohuoneen puolella pöytään ensin nostettiin Shogun, jota mä "vedin" kun olin se joka viimeksi oli pelannut ja vähän niinkuin osasi säännöt. Neljästä pelaajasta mulla oli siis 4-5 peliä alla, muilla yhteensä 1. Luulisin silti, että säännöt menivät oikein, mutta peli kesto ei ollut oikea, vaan taidettiin 3,5 painella. Peli eteni niin, että Mikko nappasi reilun johdon rakentelemalla ja pitämällä muut kuukartan yläoikealta poissa vahvasti. Muilla oli kärhämää keskenään ja jyväjemmareitakin vastaan. Itse sain pataani farmareilta oikien kunnolla. Kerran hävisin yhden farmarin revoltin, vaikka mulla oli 6 äijää puolustamassa!

Loppujen lopuksi Mikko sai pidettyä johtonsa loppuun asti, ja muut olivat suurin piirtein tasaisesti aina 6-8 pistettä parempaansa perässä. Ihan kiva peli, mutta tää pitää pelata puolet nopeammin. Nyt kyllä selkeästi aika kului siihen jumittamiseen ja järkeilyyn, ei ollut samaa havaittavissa mitä tässä blogissa aiemmin manailta ajan kuluminen vuorojen ulkopuolella tapahtuvaan tauhkaan.

Keittiön puolella pelattiin samaan aikaan Untergang von Pompeji, ja jossain vaiheessa alkoi Fabrikmanager. FM kesti kuulemma noin 3-4 tuntia kun pelissä oli vain 1 pelaaja, joka oli peliä aiemmin pelannut, eikä oikein tarkkaan muistanut hänkään sääntöjä. No eilen yliopistolla pelasin itsekin koko pelin tätä, ja meillä meni vajaa pari tuntia, vaikka oli 2 ensikertalaista.

Olohuoneessa vedettiin Shogunin jälkeen peli Notrea neljällä. Livepeliksi supernopea (alle puoli tuntia) valui meikäläiselle melkein 20 pisteen erolla. Huomaa, että treeneistä on ollut iloa.

Lopuksi vielä paikalla olleiden kesken pelattiin Mamma Mia!, jossa taas tuli niin hämäriä aineksi uuniin, ettei paremmasta väliä. Arvatkaa mikä oli avaruusaluksen pakosuutin?