Tiistaipelit #1 - Hamburgum, Alhambra, Yatzy, GIPF

Hamburgum

Tiistaipeleissä ensimmäiseksi pöydällä Hamburgum. Eilen pelattiin neljäs peli kahteen viikkoon ja hiukan alkaa peli hahmottua.

Vieläkään en ole erääkään voittanut, mutta enää ei ainakaan viedä kuin kuoriämpäriä.

Pelattiin perus-officialeilla (ei olla vielä koitettu erikoisukkoja) ja Londiniumin kartalla. Ei kartoissa taida kyllä mitään eroa olla, että ei siinä mielessä merkitystä.

Aloitin kakkospaikalta pelin dockyard, sugar, cloth, myynti (kaikki 100+100+90+90+30), church, osto 4+4=400, guildhall 4 rakennusta (sugar,cloth,beer ja muistaakseni captain).

Sillä pääsi kohtalaisen mukavasti vauhtiin ja pysyin tilanteessa mukana koko ajan. Tarmo pelasi guildhalliin asti samaa, rakensi siellä kolme ja kävi sitten shipyardilla.

Tuntui olevan hieman edellä koko ajan, kunnes torppasin häneltä myöhemmin 20 pisteen resident-laatan. Itselleni se ei tuonut yhtään pistettä, mutta uskoin tappelevani voitosta hänen kanssaan.

Voitinkin Tarmon sitten noin 7 pisteen erolla, mutta Mari kiri lopussa ohi 4 pisteellä. Pisteet 72-68-63-57 järjestyksessä Mari, Tapani, Tamo, Visa.

Ainakin tällä hetkellä peli tuntuu erittäin miellyttävältä hiukan reilun tunnin peliajalla. Edelleen tuntuu, että uutta tulee oivallettua peleissä.

Alhambra
Samalla porukalla pelattiin perään pitkästä aikaa vanha kunnon Alhambra ilman mitään lisäosia. Tarmo pelasi perinteistä iivinmanipisnes-strategiaa eli ei käytännössä koskaan ostanut mitään jos ei tasarahalla saanut.

Ja kyllähän se sai - monta kertaa napsui aika täydellistä settiä ja Tarmo keräsi aika huikeat pisteet: 156. En muista että ainakaan nelinpelissä olisi koskaan meidän porukoissa tota ylitetty.

Oma pelini jäi hirveään limboon ensimmäisen pisteytyksen jälkeen, enkä sieltä sitten enää noussut. Tuuripelihän Alhambra on, mutta pelasinkin kyllä surkeasti.

Pisteet: Tarmo 156, Visa 110, Mari 93, Tapani 78.



Yatzy
Tarmon ja Visan kanssa heiteltiin vielä Rollsaver/Bonusscore-Yatzy. Tasasesti mentiin ja Tarella oli mahis voittaa vielä viimisellä vuorolla, jos olis 7 heiton aikana saanut suoraan viidellä nopalla pikkusuoran. Ei saanut, joten mä vein. Hihii.

Zèrtz
Illan lopuksi opetin vielä Juholle Zèrtzin säännöt. Toisellakaan pelillä en kyllä tajunnut pelaamisesta vielä mitään. Pelasimme suoraviivaisesti "kauhun tasapainoa" eli vältettiin hyvän paikan antamista vastustajalle.

Mä sen paikan ensin annoin, ja Juho oli sitten loppuun asti niskan päällä ja voitti saamalla 3+3+3-setin. Tuntui siltä, etten katselin vaan sivusta kun peli vei mua. Oletettavasti peli ei kuitenkaan oikeasti ratkea ensimmäiseen siirtoon ainakaan jos kumpikaan ei tajua mitä tekee?

Tänään läiskittiin Marin kanssa 2 peliä Gipfiä. Ei tästäkään mitään osaa vielä sanoa. Molemmille 1 voitto - toisessa Mari vei kaikki mun tuplapalat vaikka muuten olin niskan päällä. On ollut aikaa pelata kun tietokoneet ei toimi, niin ei töitäkään pysty tekemään.

Brasilian pelailuja 2 - Sadepäivien ajantappoa

Sadepäiviä on mahtunut reissuun enemmän kuin tarpeeksi, joten lautapeleille on ollut käyttöä. Tässä lyhyet raportit (pidemmät ku Ollilla ja selkeemmät ku Rossilla) ja parit kommentit.

20.12. Thurn und Taxis 2-pelinä
Joskus sitä kuvittelee osaavansa jonkun pelin vanhasta muistista niin hyvin, ettei sitä tartte sen paremmin järkeillä, että säännöt muistuu ja peli luistaa. Joskus on väärässä.

Olin heittopusseuden peri, kun Mari voitti mut kaksinpelissä 33-9. MORJENS! Luulin vielä alussa olevani ihan hyvässä vauhdissa, enkä tehnyt mitään erityisen typerää, mutta jäin vaan aina kaikessa jälkeen. Ilmeisesti pelasin jostain vanhasta muistista enemmän moninpeliin sopivaa peliä, tai sitten vaan todella surkeata.

Oli silti kiva pelata tätäkin vanhaa tuttua pitkästä aikaa, järkeilin että vois vaikka tuoda Suomeen takas taas välillä. Kiinnostaisko ketään pelata?

21.12. Tower of Babel ja King Lui
Seuraavana iltana oli oikeen kunnon ukkosseijo, niin pistettiin taas peliksi. Marin serkkupoika Daniel tuli paikalle ja alettiin pelata Babelia. Parin kierroksen jälkeen sen tyttis kuitenkin soitti sitä hakemaan, joten jätettiin se peli kesken ja pelattiin sitten porukalla King Luita.

Varmaan oli ihan hyväkin jättää se Babel väliin, koska en muistanut senkään sääntöjä. Tosin jälkeen päin tarkistettuani ne olis kyllä menny aika lailla oikein, mutta selittäessä tuli kyllä parikin kertaa "eiku siis, se onkin näin, unohda mitä just sanoin".

Lui oli peruskamaa, mä voitin, vaikken ryöttäsesti.

23.12. Eläinpyramidia ja Capt´n Cleveriä muksujen kanssa
Aatonaattona oltiin jo Maresiasissa eli biitsillä ja kuinkas muutenkaan, vettä sielläkin tuli ku esterin mukavastajeejeestä. Eli peliä - pelaajiksi vaan ei saatu värvättyä kuin Vitor 5v ja Carol 7v, joten pelit sen mukaan.

Parin vuoden tauon jälkeen pelattiin Capt´n Cleveriä, josta oli jo hukkunut osa korteistakin. Säännöthän pelissä on todella yksinkertaiset, mutta silti vielä helpotettiin Vitorille, joten eipä siinä nyt peliä ollut enää ollenkaan. Silti parempi kuin tuijottaa seinää.

Eläinpyramidi oli tietysti taas parempi vaihtoehto, kun siinä voi jopa pelata lasten kanssa. Ensimmäisessä erässä pelattiin vielä lasten säännöillä, eli krokolla sai laittaa aina pöydälle lisää. Se olikin sitten liian helppo lapsillekin, kuten kuvasta näkyy - "pyramidissa" kaikki eläimet ja noppa =)

Pari muuta erää pelattiin tavallisilla säännöillä - voittajilla tai häviäjillä ei ollut väliä.

25.12. Frank´s Zoo

Frankia teki kovasti mieli pelata, kun viimeisen 2 vuoden aikana on jäänyt pelaamatta (pelin kortit on siis olleet edellisestä omasta reissustani asti Brasiliassa). Ainakin 4-5 kertaa olen ottanut pelin laatikon hyllystä Tampereella, mutta sitten pettynyt tyhjään lootaan.

Luonnollisesti olin unohtanut tästäkin pelistä käytännössä kaiken. Marin kanssa koitettiin miettiä sääntöjä kun luonnollisesti nettikin oli poikki just kun pelata haluttiin (ei siis päässy kattoon Giikistä).

Muutaman minuutin muistelun jälkeen säännöt palasivat mieleen ja päästiin pelaamaan. Ensimmäisessä pelissä oli mukana Marin vanhin serkku vaimoineen (Vitorin vanhemmat), jotka pääsivätkin ihan kivasti peliin sisälle. Pelailtiin 4-5 jakoa, jonka jälkeen sovittiin peli päättyneeksi, kun ei muistettu mihin se oikeasti päättyy.

Eikä se ollut sitten ainut sääntö mitä ei muistettu, tai muistettiin väärin. Kun BGG:hen päästiin, niin oikein repesin ittelleni, kuinka voi noin surkeasti muistaa, vaikka luulee pelaavansa oikein. Pari sääntöä kyllä tajusin pelissä mennen väärin, mutta monta muuta en.

Tässä parhaat:

• "Peli päättyy varmaan 40 pisteeseen, mutta pelataan vaikka 20" - Oikeasti peli päättyy kun 2 pelaajalla on yli 19 pistettä.
• "Pelaajat saavat pisteitä nelinpelissä 3-2-1-0, vai olikohan se 4-2-1-0?" - Oikeasti 4-3-2-0.
• "Saksalaisen kärpäsestä-härkänen sanonnan mukaan 2 hyttystä on norsu" - Hyttynen + norsu on 2 norsua.
• Kierroksen aloittaa edellisen voittaja - kierroksen aloittaa pisteissä huonoin.
• Joukkuekierroksilla toinen pari vaihtaa 1 ja toinen 2 korttia aluksi - molemmat vaihtavat 2

Seuraavassa pelissä pelattiin jo sitten oikein. Tää peli on kyllä parhaiten skaalautuvia pelejä, koska 4-7 pelaajaa mahtuu ihan yhtä hyvin. Ja muutenkin pisla.

28.12. San Juan São Paulossa

Taas saatiin vieraaksi yksi Marin perhetuttuja (vai onko jopa joku sukulainen, tiedä häntä). Thiago oli kuitenkin jo vähän pelannut jotain lautapelejä, joten uskallettiin ottaa San Juan kehiin, ja hyvin se pelin omaksuikin ilman isompaa oppimiskynnystä.

Pelasin itte nyt hyvin eri tavalla kuin useimmat 69 edellisestä San Juanistani - panostin violetteihin tälleihin ja nopeaan rakentamiseen. Pistin Carpenterin ja Poorhousen ja painoin vaan joka kierros jotain halpaa violettia puoli-ilman. Kun vielä lisätään puolivälissä saatu Library ja Chapel ja lopussa napattu City Hall, niin pöytä oli nopeasti täynnä ja ihan ok pisteillä.

Kun Mari ja Thiago molemmat jäi 9-10 rakennukseen, niin onnistuin nappaamaan voiton 1 pisteellä, vaikka lopussa molemmat pistikin hyvät isot pytingit pystyyn. Mari olisi Palaceineen ja City Halleineen hoitanut luultavasti pelin, jos olisi saanut yhdenkin kierroksen lisää.

Oli kiva voittaa ei-tuotanto-guild-hall-taktikuella, vaikka muutkin pelas hyvin.

Peli, lonkero ja sauna

Pelattiin tos yks päivä yhtä peliä yhdes paikas aika köörillä. Tare voitti.

Menolippu Korttipeli

Harri hommas joulumarkkinoilta tämmösen. Toissaehtoona vähä katteltiin säännöt läpi ja koitettiin pari vuoroa että päästiin jyvälle. Eilen olikin sitten vuoro täysmittasen nelinpelin, ku mukaan saatiin mun ja Harrin lisäks tavisedustajat Viona sekä Sami "Migreeni" Viitasalo. Paljon kriittisempi ei puolueeton maallikkoraati enää tuosta voisi olla.

Sitten itse pelin kuvaukseen. Tässä vaiheessa oletan, että lukija tuntee pääpiirteissään normaalin Menolipun säännöt ja idean, joten yritän pidättäytyä yksityiskohtaiselta selostukselta. Tai no, itse kyllä olen pelannut vain Menolippu Eurooppaa, en perusperusversiota, mutta luulisin että nuo ovat kuitenkin luonteeltaan suurinpiirtein samanlaiset. Seuraavassa siis ratkaisevimmat erot korttiversion ja lautaversion välillä.

Menolippu Korttipelissä ei siis jostain syystä ole pelilautaa, vaan koko homma pyörii pelkkien korttien varassa. Alkuasetelmassa jokaiselle pelaajalle jaetaan yksi veturikortti eli "jokeri", seitsemän random junakorttia (joiden mukana voi siis luonnollisesti olla lisää jokereita), sekä kuusi menolippua, joista on pidettävä ainakin yksi (hylätyt liput sekoitetaan takaisin lippujen nostopakkaan).

Pelaajan vuoro on lähestulkoon samanlainen normiversion kanssa, eli valittavana on:
1) junakorttien nostaminen: 2kpl pöydästä tai nostopakasta, veturikortin ottaminen pöydästä vie 2 nostoa, jne jne.
2) Menolippujen nostaminen: nostetaan 4, joista ei ole pakko pitää yhtään. Hylätyt liput laitetaan takaisin menolippupakkaan, pakan pohjalle.
3) Junakorttien pelaaminen varikolle: Selkeyden vuoksi puhuimme korttien laittamisesta "pöytään". Tämä vaihe korvaa normipelin palikoiden asettelun laudalle.

Pelin kortteja:

Kuvassa vaunuja (oranssi, vihreä, musta,), veturi, menolippu ja loppubonusmikäliekortti, jolla ei ole muuta tekoa, kuin lopun pistelaskussa (lisää tuonnempana). Menolippukortista näkyy, mitä reitin suorittamiseen vaaditaan. Esim. kyseinen 22 pisteen Seattle-Miami vaatii mustan, valkoisen, kaksi punaista ja oranssin.

Vaihtoehto 3), eli junakorttien pelaaminen varikolle (pöytään) tapahtuu siten, että pelaaja voi laittaa kädestään varikolle JOKO kaksi tai useampi samanväristä junakorttia (myös jokerivetureita, kuitenkaan kaikki eivät saa olla vetureita) TAI kolme eriväristä junakorttia (ei vetureita).

Varikolle EI saa pelata sen värisiä junakortteja, joita pöydässä jo jonkun muun varikolla (mukaanlukien oma) on, PAITSI JOS laitat enemmän kyseistä väriä kuin jollakulla jo varikollaan on. Tällöin tapahtuu junaryöstö, ja kaverin kaikki sen väriset kortit lähtevät varikolta VVVVI... myös kyseisenä värinä pöytään pelatut veturikortit.

Siellä joku jo saattaa ihmetellä kortinpelaamisen vaikeutta, mutta ei hätää. Pelaaja saa aina vuoronsa alussa asettaa yhden jokaista varikollansa olevaa väriä raiteille. Selkeyden vuoksi puhuimme korttien laittamisesta "pöydästä" "turvaan". Raiteille asetetut kortit laitetaan yhdeksi pinoksi kuvapuoli alaspäin. Tämän jälkeen kyseisiä kortteja ei saa enää katsoa, vaan pitää olla jokseenkin perillä, mitä kaikkea raidepakkaan on kerääntynyt. Tällä tavalla kortit siis "kuluvat" pöydästä muutenkin kuin ryöstelemällä.

Kun junakorttien nostopakka ehtyy, saavat kaikki pelaajat vielä yhden vuoron. Kolmin- ja vähemmänpelissä peli loppuisi tähän, mutta nelinpelissä lasketaan välipisteet ja pelataan vielä pakka toistamiseen loppuun. Välipisteytyksessä pelaajat katsovat, mitkä lipuistaan he saavat valmiiksi raidepakkansa korteilla. Veturikorttia voi siis tässä vaiheessa käyttää minä tahansa värinä, ei ole merkitystä minä värinä se pelattiin pöytään.

Valmiit reitit laitetaan sivuun ja keskeneräiset pysyvät piilossa. Miinuksia ei vielä tässä vaiheessa tule. Käsikortit jäävät käteen, mutta kaikki muut junakortit (pelaajien raidepakat ja varikolla olevat kortit) sekoitetaan uudeksi nostopakaksi. Pelaajille jääneiden käsikorttien lisäksi jaetaan kaikille vielä neljä käsikorttia ja peli jatkuu normaalisti, kunnes nostopakka loppuu toistamiseen. Seuraa loppupisteytys.

Loppupisteytys tehdään samaan tapaan kuin välipisteytyskin, paitsi että nyt myös keskeneräiseksi jääneet reitit tuottavat miinuspisteitä arvonsa verran. Lisäksi pelaajat saavat loppubonuksia ns. suurkaupungeista. Suurkaupunkeja on kuusi: Miami 8p, Seattle 8p, Dallas 10p, Chicago 12p, Los Angeles 12p ja New York 15p. Pelaaja(t) jo(i)lla on lopussa enemmistö kunkin kaupungin sisältäviä reittejä, saa kyseisen kaupungin bonuspisteet.

Peli oli ihan jees. "Yhden pakan" kolminpelin keston pitäisi olla n. 30min, joten "kahden pakan" nelinpelin pitäisi kaiketi sujua reilussa tunnissa. Meillä meni kolme ja puoli (klo 00.00-03.30). Olkoonkin, että peli sisälsi paljon välifernettä, sillä Mäen perheessä ei vain voi saada yhtäjaksoista pelirupeamaa aikaiseksi millään, edes keskellä yötä.

Ekan testikerran perusteella pelissä tuntui olevan ihan myös ideaakin. Erityistä päänvaivaa tuottaa "sinetöity" raidepakka ja varsinkin sinne laitetut jokerikortit. Tämä siksi, koska raidepakkaan ajautuu väkisinkin ns "turhia" kortteja, joita ei tarvita mihinkään reittiin juuri sillä hetkellä. Siinä sitten jos mielessään ajattelee valmistaneensa jonkun reitin jokerikortin avulla esim korvaamalla yhden valkoisen, ja myöhemmin tulee raidepakkaan "turha" valkoinen, ei välttämättä muistakaan, että nyt pakassa on yksi "käyttämätön" veturi.

Esim. Harri ei eilen saanut ihan sellaista optimaalista tasapainoa lippujensa ja raidepakkansa välillä, sillä hänelle jäi raiteille KOLME käyttämätöntä veturia. Harri olisi siis voinut huoletta ottaa vielä minkä tahansa "kolmen pallon" menolipun.

Tuloksista sen verran, että on tuo Sami ihme jätkä. Vie neitsytpelejään kovalla prosentilla. Nytkin selkeä voitto pistein 153. Muut: Harri 126, Viona 121 ja mä 94. Sami ja Viona tajusivat yllättäen (tai tuurilla) myös loppubonusten keräämisen, sillä molemmat veivät nimiinsä 3 suurkaupunkia. Ainakin Sami väitti ihan oikeasti yrittäneensä parasta kaupunkia, eli New Yorkia ja sen 15 pistettä, jonka voittikin neljällä reitillä meikäläisen kolmea vastaan. Lisäksi Samille vielä Vionan kanssa jaettu Chicago ja Miami.

Maallikot pelasivat (lähes) nurisematta pelin loppuun asti, joten pelin täytyi olla hyvä. Sami nyt valitti taas näitä kaiken maailman aivokasvaimia, palavien höyhenten hajua ja pisteli siinä pelin lomassa poskeensa kaksin käsin ibumaxia ja punaviiniä. Itse peli ei kuitenkaan juuri kritiikkiä saanut. Tuli sieltä muutama sana analyyttistä jälkipeliäkin. Vionakin innostui aina enemmän sitä mukaa mitä pitemmälle peli eteni. Luulen että pelaamme toistekin. Itsekin perustin ihan sillai joo, vaikka päin &#¤"%$ menikin.

Tapanin turnausjupinat

Turnauksen järjestelyt
Kesällä osallistuin lautapelin SM-kisoihin Tampereen porukassa (Alakuppilan pitkätukat). Siellä iski innostus järjestää Kankaanpäässä omalla porukalla "mestaruuskisat".

Kun Kankaanpään porukasta selkeästi innostusta turnauspelaamiseen oli, niin pistin blogissa ennakkoviestiä kisasta kesäkuun alussa. Ohjelmaksi päätettiin 6 peliä joista TD:nä valitsin itse 2 - Dominionin ja Notre Damen.

Loput pelit äänestettiin neljästä kategoriasta: korttipeli, <30min,<60min, <120min. Korttipelikategoriassa tuli äänestyksessä tasapeli, joten otettiin sekä Reiska että Fairy Tale.

Sovittiin että annetaan muutama viikko harjoitteluaikaa ennen turnausta. Viikot venyivät kuukausiksi, mutta lopulta saatin pelipäiväksi sovittua 5.12. mikä näytti olevan hyvä kohtalaisen monelle.

Ennakko-odotukset
Itse vähän haaveilin jopa 12 tai 16 pelaajan porukasta, mutta käytännön järjestelyjen kannalta 8 oli lopulta hyvä ainakin näin ensimmäiseen turnaukseen. Tasapuolinen kaavio oli helppo tehdä ja 2 kopiota kaikista peleistä oli vaivatonta hommata turnausta varten - kiitos lainaajille!

Kun vielä kisapaikaksi varmistui Patajussin kahvio, ei onnistumiselle ollut enää esteitä. Paitsi tietysti jos joku pelaaja olisi joutunut jäämään pois, jolloin ohjelma olisi mennyt uusiksi. Enkä rehellisesti oikein tiedä mitä olisi tehty, kai revitty jostain paikkaaja.

Tulostelin peleihin varmuuden vuoksi kaikenlaisia apulappuja jos joku ei oikein osaa jotain peliä tai jos joudutaan tosiaan tuomaan joku paikkaajaksi. Vähän jännitti myös aikataulujen puolesta, vaikka erittäin väljäksi olin ohjelman tehnyt.

Pelien uskoin sopivan hyvänlaisesti turnauspelaamiseen, setti oli sopivan vaihteleva ja pelit tuttuja, joten mitään erityistä yllätystä ei pitänyt tulla. Eikä tullutkaan.

Pelejä lähdin tietysti itse voittamaan ja uskoin että koko kisan voittokin pitäisi olla mahdollista koska tunsin kaikki pelit hyvin ja olin kaikkia pelannut paljon. Itse asiassa Notre Dame, Dominion ja Reiska ovat suosikkipelieni kärjessä ja olen kaikkia pelannut yli 200 kertaa!

En juuri vilkaissut pöydityksiä ennen kisaa joten pelikohtaisia odotuksia ei ollut, muuta kuin että Pompeijissa oli tavoite välttää viimeinen sija kerrankin ja kaikissa muissa taistella pelin voitosta.

Peliraportit omasta pöydästä

1. Pompeiji Jarmo, Tapani, Markku, Santeri. (9, 8, 8, 5)

Ensimmäinen peli oli heti ennakkoon oma sudenkuoppani eli Pompeiji. Olin pelannut tätä 10 kertaa aikaisemmin ja laskujeni mukaan ollut 9 kertaa viimeinen, eli ei häävit odotukset.

Eikä se pelikään nyt erikoisesti mennyt, vaikka tällä kertaa pöyditys ei ollutkaan erityisesti itseäni vastaan. Eli suomeksi mua ei laitettu uuniin jokaisen tilaisuuden tullen vaan Vesuvius söi muitakin.

Pelasin oikeastaan ensimmäistä kertaa sillä ajatuksella että sijoittelen kaikki lisäukot vain mahdollisimman lähelle ovia numerottomiin taloihin enkä oikeastaan mieti käsikorttejani mitenkään. Ehkä Markkuun ja Santeriin nähden sitten sainkin sillä tavalla parempaa laatua vähemmällä määrällä.

Tuloksena jopa toinen sija tie-breakerilla, joten heti pari pistettä hyvää ennakko-odotuksiin. Saldo 0/1/0/0 ja 3/4p

2. Dominion Jarmo, Heidi, Tapani, Tarmo (29, 27, 21, 19)

Domin setuppi näytti kuivahkolta. En ole varma mitä pakoissa oli, mutta suurin piirtein tälläista, parempimuistiset tai tarkempisilmäiset voivat täydentää/korjata.

• vallihauta
• kellari
• kansleri
• muutostyö
• raatihuone

Päätin pelata suoraan keräämällä rahaa ja pisteitä. Toiminnoista ottaisin vain kellarin ja raatihuoneen tilaisuuden tullen. Uskoin sen olevan riittävän nopea strategia, koska lisätoimintoja ei saanut mistään (paitsi kellarista +1).

Melkein onnsituinkin mutta vuorot eivät ihan riittäneet. Selityksen makua, mutta olin nelospaikalla joten pelasin vuoron vähemmän kuin Heidi ja Jarmo. Ehkä eri paikalta olisin voinut sijoittua pykälän tai kaksi paremmin.

Kolma sija kuitenkin tuli joten saldo kahden pelin jälkeen 0/1/1/0 ja 5/8.

3. Menolippu: Eurooppa Tapani, Heidi, Mari, Markku. (142, 121, 98, 93)

Menolippu oli huonoimmin muistissa, olin pelannut vain kahdesti edellisen 1,5 aikana ja lähes vuosi oli edellisestä pelistä. Itse asiassa olin unohtanut parikin sääntöä ja taisin siinä Markulle ja Heikille selittää hiukan väärinkin. Onneksi Santeri osasi korjata.

Olin muistaakseni aina pärjännyt suht hyvin tässä joten luotin hyvään tulokseen.

Pelasin kuten yleensä aiemminkin, eli pidin alussa pitkän reitin ja siihen kaveriksi yhden lyhyemmän, ja otin kahdella ensimmäisellä vuorolla lisää reittejä. Sen jälkeen keräsin kortteja aina kun jotain järkevää oli pöydässä ja rakentelin vain jos mitään ei ollut tai joku kriittinen pätkä näytti menevän alta.

Tämä tuntui toimivan mukavasti ja sain tehtyä muistaakseni 53 pistettä 6 reitillä ja itse triggeröin pelin lopun. Kun sain pisimmän karavaanin ja vielä 12p käyttämättömistä asemista, oli voitto melko selkeä.

Saldo: 1/1/1/0 9/12 ja sijoitus taisi nousta jo toiseksi, missä pysyin loppuun asti.

4. Notre Dame Jarmo, Tapani, Heikki, Mari (90, 65, 56, 54)

Notre Dame on ykkössuosikkini kaikista lautapeleistä ja sitä olen pelannut paljon ja mielestäni hyvällä tasolla. Eli voisi sanoa että osaan pelin hyvin joten odotin ehdottomasti voittoa tästä pelistä.

Pöydässä oli mukana myös Jarmo ja Mari, jotka ovat peliä pelanneet melko paljon, sekä Heikki joka osaa yllättää aina tilaisuuden tullen. Istumajärjestys ehkä etukäteen suosi Jarmoa koska vähiten pelannut Heikki oli antamassa kortteja sinne päin.

Oma pelini lähti aika hankalasti käyntiin ja alussa jouduinkin antamaan paljon apuja Heikille kun oma pakka ei tykännyt minusta. Oikeastaan laudallani ei tapahtunut paljon mitään koko A-vaiheessa kun jouduin levittäytymään joka paikkaan.

Vaaran Ilarikin kävi siinä kommentoimassa, että "mitä sä tollain oot laatikot tonne ripotellut?". Hyvä kysymys, pelasinko vain huonosti vai mitä siinä alussa tapahtui?

Sen kuitenkin havaitsin, että Jarmolla oli A3-vaiheen jälkeen noin 8 rahaa, 3 sairaalassa ja 4 puistossa = varma voitto ja mahdollisuudet todella huimiin pisteisiin. (Mitkä sieltä siis tulivatkin).

Itse sain lopussa väännettyä kakkossijan siedettävillä pisteillä, mutta käsittämättömät 25 pistettä Jarmolle hävinneenä. Isot propsit Jarmolle, koska ei se Heikkikään huonosti pelannut.

Saldo: 1/2/1/0 12/16

5. Race for the Galaxy Tapani, Santeri, Heikki, Heidi (53, 42, 39, 22)

Tämä oli sitten se mun helppo pöytä tässä skabassa. Mulla takana yli 250 peliä ja muilla yhteensä alle 10. Eli tämän piti olla ihan läpihuutojuttu - niin kuin se olikin.

Pakkakin tykkäsi musta pelin alkuvaiheessa joten tiesin, ettei hätiä mitiä.

Pelasin käytännössä samalla strategialla kuin Jarmo viereisessä pöydässä, vaikkei sitä tullut oikeastaan seurattuakaan. Alussa Doomed Worldillä vihreä 6/3 planeetta, josta sai tuotannossa +2 korttia ja sen jälkeen vain produce/consume ja muiden settleillä lisää tuotantoa.

Hyvät pisteet ja selkeä voitto ja saldo tämän jäkeen 2/2/1/0 16/20

6. Fairy Tale Mari, Tapani, Santeri, Tarmo (135, 116, 111, 100)

Fairy Talessa uskoin olevani vahvoilla kolmen erän formaatissa. Pelasin koko ajan 6/1 strategiaa + tehtäviä ja mustia. Eli en lähtenyt lainkaan tähtikombo-kortteihin koska oma näkemykseni on että niillä on mahdollisuus isoihin pisteisiin, mutta harvoin ne onnistuvat.

Pelasinkin melko tasaisesti muistaakseni 34+46+36 mikä riitti toiseen sijaan. Voitto ratkesi Marille toisen kierroksen tajuttomalla 66 pisteellä. Toki muutenkin Mari pelasin hyvin, joten ansaittu voitto. Santerin ohini viimeisellä kierroksella hyvin osuneilla hunteilla, mitä käytinkin pelissä aika monta kertaa.

Saldo 2/3/1/0 19/24

7. Puerto Rico Tarmo, Heikki, Tapani, Markku (48, 34, 31, 26)

Kuten muutkin ovat maininneet, alkoi jo vähän väsy painaa tässä vaiheessa, vaikka aikataulusta oltiinkin edellä melkein 1,5 tuntia.

Jarmon tarjoama ruoka ja juoma olivat pitäneet hyvin vireen koko ajan, mutta ennen Puertoa piti käydä oikein pihalla pari minuuttia haukkaamassa happea että jaksoi lähteä peliin.

Vaikka mun päävastustaja oikeastaan oli Markku, joka tarvitsi 2 pistettä mua enemmän (tasapisteissä olisi voittanut useammalla voitolla), lähdin pelaamaan voitosta. Arvelin että Tarmo on kokemuksellaan tässä suosikki, joten alussa blokkailin Tarmoa ja jos mahdollista annoin edun Heikille.

Tarmo olikin alussa vähän muita perässä, mutta sitten parilla vuorolla Heikki teki pari siirtoa mitä en ollut odottanut. Ne pelasivat Heikin ja Tarmon pussiin, mutta jättivät mut ja Markun ulos peleistä.

Loppuvaiheessa sitten koitinkin enää tapella Heikkiä vastaan kun Markku jäi vielä enemmän perään. Ei sekään pyristely auttanut, vaan Heikki vei kakkossijan muutaman pisteen erolla.

Jälkeenpäin ajatellen mun olisi ehdottomasti pitänyt jättää laituri ostamatta ja ostaa suoraan joku 10-rakennus. Mutta oletin hyvällä tehtaallani ehtiväni ostamaan silti 2 isoa rakennusta. No aina ei voi onnistua.

Pöydässä puhuttiin pelin jälkeen mielipiteistä Puerto Ricosta ja täytyy sanoa, että mulla on aika lailla samat fiilikset kuin Markulla. Jotenkin PR:n hohto on vähentynyt, eikä samaa intoa enää ole.

Markku osui naulan kantaan siinä että Puerto Ricossa paremmat pelaajat kyttäävät toisten virheitä ja peli kannustaa siihen että on monesti parempi olla tekemättä mitään kuin edistää peliä. Jotenkin ei vain iske omaan pirtaani, mutta tiedän että hyvä pelaaja osaisi sitä hyödyntää ja silti nauttisi pelistä. Ei pelissä siis mitään vikaa ole, mutta ei se ihan suosikkipelejäni ole - ainakaan tällä hetkellä.

Loppusaldo 2/3/2/0 ja 21/28

Fiilikset
Kisat onnistuivat enemmän kuin hyvin eikä jäänyt mitään hampaan koloon. Kiitos kaikille osallistuneille - hienoa että pääsitte kaikki paikalle ja kaikilla oli hyvä mieli ja tsemppi pelatessa.

Ens vuonna uudestaan ja isommalla porukalla. Tulee Tarelle enemmän järkeiltävää sopivan pöyditysalgoritmin pyörittämiseksi =)

Lautapeliturnaus 5.12.12010

Our beautiful 'Kankaanpää Boardgame Winter Tournament' went really well. The tournament took place at Patajussi cafeteria.

We had 2 tables playing the same game simuntaneously, four players in each table. Tarmo & Tapani organized the timetables and seating positions beforehand, so we all played 3 times with each player, and we had s different player order every time.

I thought that the idea of this organization was very good, and fair because of it's random element.

Of course, I had to disagree with the "fairness" when I ended up playing Race for the Galaxy (my weakest game) with Tarmo, Markku and Jarmo, the 3 big pros of the group (Tapani is another pro, but I will write about that later in the text)...

All in all, the atmosphere was very pleasant. We were all happy to be around friends playing games, and for all I noticed, everyone had at least one game that was very easy, and at least one game that was quite challenging.

Reports from my Table (and results from the other)

1. The Downfall of Pompeji
Table 1: Jarmo, Tapani, Markku, Santeri. (9, 8, 8, 5)
Table 2: Tarmo & Heikki, Mari, Heidi. (7&7, 6, 4)

The game at our table was very tight: Tarmo & Heikki had both 7 ukkos out of the city, while I had 6 and Heidi 4. My 7th ukko (or as Tarmo would say, my 7th Pililii) was burned in the last round and when we checked the tulivuori, the 3 of us had the same amount of ukkos burned!

I like Pompeii very much. I guess the main reason is the theme, that works very well with the dynamics of the game (not like Notre Dame, of wich I will write later).

I always put my tokens/my family members/my ukkos/my Pililiis somewhere close to the exit, or close to other "people". For some reason, even if they live in a beautiful city like Pompeii, they know it's not a safe place and they might need to run away pretty soon.

I like the idea that "if you are together, you go further in life".

Of course, there is also the fun element of "burning" other players. Long time ago when Heidi was explaing the game to others, she added as a rule "when the Omen card comes, you burn ths red tokens" (meaning Tapani, of course).

This time Heidi was red, and she got the same treatment. Is the red color cursed?

2. Dominion
Table 1: Jarmo, Heidi, Tapani, Tarmo (29, 27, 21, 19)
Table 2: Markku, Santeri, Mari, Heikki (39, 34, 26, 19)

In our table Markku had quite a great win. Markku was wisely quietly playing, and suddenly we noticed he had taken quite a lot on lääni and we had to hurry with our games.

Santeri noticed Markku's smart moves earlier than Heikki and I. Heikki failed with the overwhelming kellari business, while I failed the muutostyö business... With the setup we got, we should have been paying attention to the money business, gotten more kulta e rushed to the lääni.

I though it was interesting that the scores were quite different between the tables, although we had the same set of cards, and there weren't any attack cards .

Jarmo, the winner player from the other table would have been third at our table.

3. Menolippu Eurooppa
Table 1: Jarmo, Heikki, Tarmo, Santeri. (136, 130, 112, 105)
Table 2: Tapani, Heidi, Mari, Markku. (142, 121, 98, 93)

Nothing much to say, Tapani had a better strategy, and Tapani and Heidi have played the game a lot more than Markku and I. So they won, fair and square.

Collecting loads of cards before starting the routes worked better then collecting just enough to build one route, then collecting again and again.

4. Notre Dame
Table 1: Markku, Tarmo, Santeri, Heidi (67, 65, 57, 56)
Table 2: Jarmo, Tapani, Heikki, Mari (90, 65, 56, 54)

In this game I was really surprised with the scoring. I thought I played well, and place better. My biggest mistake was to play "too safe" always saving money and taking care of the hospital.

I guess that this is the problem of taking the game's theme too realistically. I imagine a city full of rats and I think "no, I shouldn't be investing my money on treasures for the church, I should always invest to the welbeing of the citizens.. "

So maybe next time I should just try to ignore the theme and pay more attention to the dynamics of the game :P

5. Race for the Galaxy
Table 1: Jarmo, Tarmo, Markku, Mari (41, 37, 28, 25)
Table 2: Tapani, Santeri, Heikki, Heidi (53, 42, 39, 22)

What can I say about 'reiska'? The boys love this game, they play it all the time. There were times when Tapani and Jarmo played 10 times a day or so... (I am glad these times are over!)

Heidi and I stood no chance against them. We both don't like the game and only played it because it was democratically chosen.

But one thing for sure: in an ideal world, Tapani should have been at my table, and I should have been at his. So that way the 4 pros would be together and we could have had a fair game at the other table.


6. Fairy Tale (sum of 3 rounds)
Table 1: Mari, Tapani, Santeri, Tarmo (135, 116, 111, 100)
Table 2: Markku, Jarmo, Heikki, Heidi (123, 104, 97, 90)

My first (and only) win. It was nice to get a boost of energy after so many games played :)

Noticed the scores? I had crazy points (66) with all 7 homesteaders in the second round. Was very lucky to get one every time in the starting hand, and the other players were forced to give me more, since they were trying combos of their own (and I would hold all their combo cards after I got my precious homesteaders hua hua hua.

7. Puerto Rico
Table 1: Tarmo, Heikki, Tapani, Markku (48, 34, 31, 26)
Table 2: Santeri, Heidi, Jarmo, Mari (58, 54, 52, 48)

I was so exhausted in the last game that my attention span was very low. Of course that is no excuse for getting the last position in the game, but something interesting happened between the two games: the last plater in my table had exactly the same points as the first player in the other table!

How can it be, that at one game people ship so much more goods than at the other table? I guess I am too tired to analyse the reasons for the points to take shape like that.


Group and Venue
One other thing that made the day so nice was the presence of our audience. It was nice to have some people there watching the games and bringing good energy.

We had quite a lot of guests:
Jarmo Putkonen (who washed the dishes for us, kiitos!), Jussi, Riitta, Päivi (thank you so much for letting us use Patajussi!)

Visa (thanks Visa to the great atmosphere created with your guitar playing it was so nice!)
Harri, Viona, Daniel, Marika, Ida, Rossi, Ilari & Jari, our paparazzi.

Special thanks to Jarmo, for making some delicious salad for us, and warming up glögi, etc.
And for Tapani, for organizing the whole thing :)

Final Scores
(4pts to the winner then 3,2,1 in each game)

1. Gold medal to Jarmo 25/28 (5 wins!)
2. Silver Medal to Tapani 21
3. Bronze medal to Markku 18
4. Tarmo 17,5
5. Heikki 16,5
6. Santeri 16
and last, but not least, the two winners of the women's series -yeah, that's my sexist excuse :P
1. Mari 13
2. Heidi 13

Despite the eventual exhaustion, we had a very nice day today!

Geekistä katottua: Twilight Struggle

Twilight Struggle, 13.3.2010, Tapani & Mari

Voitin Neuvostoliitolla Tapsin loppupisteityksessä 13 pisteen erolla.

Eka peli meikälle. Ihan hyvä oli, kesti tosin kauan, ku koko ajan arpomista ja lukemista ja järkeilyä ja muuta, ja peli venyi vielä mahdollisimman pitkäksi, kun ei lopullista ratkaisua saatu vasta kuin loppupisteytyksessä. Mutta ei haitannu, ku ei ollu kiire mihkään.

Meikä sai alus hyvää painetta ja varsinkin Euroopassa olin jo Control-tilassakin jossain vaiheessa (tosin Eurooppa pisteytys oli juuri mennyt). Kuitenkin se tuli aina vain uudestaan sekoituspakkaan mukaan, joten pieni uhka oli koko ajan päällä. Muuallakin olin hyvissä asemissa koko ajan, ja Tapsi oli pikkasen alakynnessä. Loppua kohden tilanne koko ajan tasoittui, mutta onnistuin pitämään pintani, ja pisteityksissä en ainakaan menettänyt asemiani. Lisäksi ennen loppupisteytyksiä mulla oli sen verran vankka etu, että voittoon riitti se, että piti huolen että misään seudulla ei tapahdu mitään täysin odottamatonta luhistumista.

Yhdesä välis Tapsille tuli jollain kortin vaihdolla 4 pisteytyskorttia kerralla käteen, ja kun mullakin oli vielä yksi niin aika kovia pojoja oli tarjolla. Tosin Tapsi pysty hyvin luovimaan pisteytykset sopivassa järjestyksessä siten, että vaikka oli alunperin heikoilla niin sai pidettyä damaget minimissään.

Vähän myöhemmin myhäilin itseksekseni varsineisen masterplanin kanssa, jonka Tapsi onnistui tuurilla ja tietämättään estämään. Mulla oli kädessä War Games, jolla voi lopettaa pelin, jos Defcon on tasan 2. Olin pisteissä reilusti edellä, joten pelin lopetuksen kanssa kaverille annettavat 6 pistettä ei olis haitannu, joten suunnitelmani oli rähistä ensin sen verran että Defcon huononee, ja sitten päättää peli. Tapsi kuitenkin pelas kierroksen ekana korttina Missile Envyn, jolla se sai multa pois mun isoimman kortin, joka sattui olemaan juuri War Games. Näin ollen en päässyt toteuttamaan kieroilujani ja peli jatkui tavanomaisemmissa merkeissä. Tapsi ei ollu edes koskaan nähny koko War Games korttia, joten pelin loppuminen olis tullu totaalisesti puun takaa. Olis se varmaan vähä ihmetelly ensi, ku meikä rähisee ihan lämpimikseni ja tiputtelen defconia.

No kumminki. Jos peli kesto jatkossa pysyy vähän paremmin lapasessa, tai keston että sen pystyy suhteellisen luotettavasti arvioimaan (siis lähinnä maksimikeston), niin ehdottomasti tätä täytyy kyllä pelata useamminkin.

Geekistä katottua: Chicago Express

Pistetään ny sitte tänne jupinaa geekin muistiinpanoista, ku Tapani tos painostaa. Tolla otsakkee alotuksella (Geekistä katottua) siis tulle tästä edes lyötyä tänne jupinaa, sikäli kun Geekissä intoutuu pitempään tarinointiin kautta analyysiin. Kyseessä on siis suora copy-paste geekistä, jolloin kirjoittelun tarkoitus on lähinnä tehdä muistiinpanoja peleistä, jolloin voi myöhemmin vertailla esim. pisteitä, strategioita yms. sekoo, mitä peleissä tulee. Toivottavasti se kohjo ei linkitä näitä suoraan johki Facebookkiin tai Aamulehden etusivulle...

Chicago Express, 12.3.2010, Tapani & Mari

Opa 58, Tapsi 50, Vaajasaari 45, Rossi 32

Pitkästä aikaa tätäki pelattiin, ja ihan hyvä oli. Painoin Heikin kans "vihreetä linjaa" Chicagoon asti, vuorotahtiin ostettiin osakkeita, joten molemmilla oli intressejä rakentaa sitä. Muut yhtiöt ei päässy lähellekkään. Kolme muuta osti punaset osakkeet, ja se ryki alus, mutta sitte intressit loppu. Tapsi hamstras sinisen ittelleen, joten se jäi torsoks. Rossi ounas keltasen, johon mulla oli pieni stäbi, joten sieltä pientä taustatukee. Loppu taas vähän "yllätti", siis siinä mielessä, että osakkeita ostettiin lopussa hieman turhan kovalla hintaa, joten tappioita tuli.

Ehkä viides ja kuudeskin pelaaja toisivat hieman lisäväriä, ja muuttaisivat myös pelin luonnetta melkoisesti. Tällöin osakkeet jakautuisivat enemmän. Nyt hieman turhan helposti tulee "omat" firmat, eli joku ostaa ja suojelee omaa enemmistö osuuttaan. Tällöin myös rakenteluvastuu on yksistään enemmistöosakkaan harteilla, ja firmat jäävät pieniksi. Peli on luonteeltaan ehkä enemmän rakentelupeli (kuka rakentaa omaa firmaansa parhaiten) kuin sijoituspeli (kuka kerää parhaan osakesalkun ja hoitaa sitä parhaiten).

Useamman pelaajan pelissä osake-enemmistöä on vaikeampi saada (jos se nyt ylipäätään on edes tavoiteltavaa, joskus toki on, mutta ei itseisarvoisesti). Kun ei voi tehdä siirtoja, jotka hyödyttävät ainoastaan itseä (tai enemmän itseä kuin muita), pitää siiroja miettiä hieman laajemmin. Ei voi miettiä pelkästään sitä, että mitä itse voittaa, vaan myös sitä, mitä muut, eli ei-osakkaat, menettävät. Yhdellä siirrolla saa etua yhteen pelaajaan, toiselle toiseen ja kolmannella kolmanteen, joten siirtojen summa nousee ratkaisevaksi. Osakesalkun sisältö ja sen hoitaminen tuleekin tärkeämmäksi, eli pelistä tulee enemmän sijoituspeli.

Kun osakkeet jakautuvat tasasemmin, kehittyvät firmatkin tasaisemmin, koska useammalla pelaajalla on intressejä kehittää kutakin firmaa. Näin ollen useampi firma pääsee, tai ainakin yrittää tosissaan Chicagoon ja Wabashin merkityskin korostuu, jos se tulee peliin hieman aiemmin.

No niin, eipä tullut ihan pelkkä peliraportti. Kaikki edellä oleva on tietysti täysin spekulatiivista, koska kokemusta pelistä ei juuri ole. Ja ne pelit, mitä on pelattu, on tullut harvakseltaan ja ihan eri porukoilla, joten mitään tiukkoja johtopäätöksiä ei voi vetää. Lisäpelejä siis tarvitaan alle, ja toivottavasti niitä saadaankin. Peli on kuitenkin melko lyhyt eikä edes mikään kovin monimutkainen (paitsi ehkä selittää...), joten eiköhän toive saada toteutettua.