Turussa on oltu kolmisen kuukautta ja vähän päästy aloittelemaan lautapelikautta. Alku oli nihkeää, eikä syys-lokakuussa oikeastaan tullut pelattua mitään, mutta marraskuun aikana on päästy jo melkein muutaman vuoden takaiseen vauhtiin.
Ensin Marin muutama koulukaveri innostui kokeilemaan ja sillä ryhmällä on jo pelattu kolmesti. Eikä ihan pelkästään fillereitä, vaan vähän jo pelinmoistakin. Ensimmäisellä kerralla toki oli kokeilutyyppisesti kevyttä pöydällä: Eläinpyramidia, Tsuroa, PitchCaria, Once Upon a Timea ja Shadow Huntersia. Mutta myöhemmillä kerroilla on jo pelattu Vegas Showdownia ja 7 wondersia ja myös yhtä mulle uutta peliä, kun toivat Bangin testiin. Ja viimeksi myös uusinta ostostani, eli Glen Morea. Uusista lisää vähän myöhemmin.
Olen myös kahdesti ehtinyt Turun kirjastolla lautapelikerhoon pelaamaan. Pelikerho kokoontuu tiistaisin, ja mulla on lähes joka tiistai koulua Tampereella, joten sinne tulee ehdittyä heikosti. Kerhossa ensimmäisellä kerralla pelasin tuttuja 7 wondersia, Dolmengötteriä ja San Juania. Uutena kokeilin kevyttä, mutta hauskaa 10 Days in Africaa. Toinen kerta kirjastolla oli Kaamosilta, jollon pelattiin perjantai-iltana kuudesta puoleen yöhön. Silloin osallistuin itse Eläinpyramidiin ja Tsuroon, sekä yhden kaverin oman korttipeliproton testaukseen ja lopuksi vielä Power Gridiin 3,5 vuoden tauon jälkeen. Gridi oli samaa vanha Grid, tiukkaa laskemista ja manailua kun ei osaa. Mutta ihan hauskaa taas.
Omankin porukan kanssa on sentään vähän pelattu kun Harri ja Kati poikkesivat ja pelattiin Dolmengötter ja Ingenious. Kati ei kai ole hirveästi pelannut, mutta täysin pisti kampoihin varsinkin Ingeniouksessa. Isä, Heidi ja Katjakin kävivät ja silloin pelattiin Menolippu Eurooppaa. Kaikki oikein innostuivat, ja en epäile etteikö uudestaankin pelaisi.
Viimeisimpänä koukuttui frisbeepiireistä tuttu Laihosen Mikko. Mikolle olin frisbeeradalla joskus puhellut, että pelailen lautapelejä ja se oli vähän niinkuin kiinnostunut, muttei ollut oikein koskaan pelannut. Kuukauden jahkailun jälkeen se sitten soitti yks päivä, että "olisin tänään siinä teidän nurkilla, niin koitettaisko jotain peliä?". No koitettiinhan me. Heti ekalla kerralla pelattiin 2xDvonn, Roll through the Ages, San Juan ja Pingwin kahdestaan ja vielä Eläinpyramidi ja Agricola kolmistaan kun Marikin tuli peleihin.
Seuraavana päivänä Mikko jo soitti, että "oon tässä vaan koko päivän miettinyt lautapelejä ja lukenu Geekkiä ja kauheet poltteet olis pelaamaan". No samana iltana pelattiin 2xZèrtz ja Eclipse.
Ja eilen Mikko oli pöydissä jo kolmatta kertaa. Tällä kertaa vedettiin San Juan, 3xBlue Moon ja Age of Steam. Aika hyvin kaverilta, jolla oli pelikokemusta Monopolista. No okei, Magicia oli hakannut nuoruudessa - ja paljon tietokone- ja konsolipelejä.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Menolippu Eurooppa. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Menolippu Eurooppa. Näytä kaikki tekstit
tiistai 27. marraskuuta 2012
torstai 17. marraskuuta 2011
Lautatälliä pitkin viikkoo sjoella
Ollaan täs ny pitkin viikkoo pelailtu noita pelejä mitä japi raijas kpäästä tänne. Pääosin alkuviikosta homma eteni niin, että japin kans pelattiin lähinnä notree muutama peli päiväs ja koippa vaan luuli kämpäs.
Maanantai oli selvästi kauden aloitusta tosissaan ja mikä sen parempi, kun alottaa maailman parhaasta pelistä. Notre on siitä hieno peli, että se on aina mielenkiintoinen ja se on nopea.
Japi on tällä hetkellä lunastanu paikkansa koulukadun notrekuninkaana. Täysin suvereenia pelaamista ja vielä voitokastakin sellaista.
Pisteet:
Japi 71, 62, 84
Rossi 42, 53, 43


Menolippu eurooppa sitten olikin se peli mitä Koippa tykkäs pelata jo viimme vuonna. No niimpä siinä sitte pääsi käymään, että vedettyäni tämän pelin kassaholvin kätköistä Koipalla silmät pyöri pääs ja pyysikin heti päästä pelaamaan.
Koipan pelityyli on arvostuksena korkealla tätä peliä pelattaessa. Rakentaa pelkästään yhden ja kahden pisteen ratoja. Ja vuorollaan, kun plärää lisää reittejä, ei ota pakan päältä kolmea reittiä vaan ottaa koko reittipakan ja käy kaikki läpi ja valkkaa sieltä. No tämähän ei kuitenkaan ole sallitun rajoissa, joten olen tästä aina joutunut antamaan raakan palautteen.
Pelinä Menolippu toimii kuitenkin aina "pienenä viihteenä"
Japikin saatiin muutamaan peliin mukaan ja saatiin oikeen kolminpeli
Joitakin pisteitä:
Rossi 168, 157
Koippa 146, 99
Japi 157
Koippa 131
Japi 131
Rossi 114
Koippa 109
Tsurokin näytti olevan japin tuontitavaran joukossa, joten meikäläiselle ennestään tuttu peli pääsikin sitten oikeuksiinsa samointein. Painettiin Koipan kans oikeen pari duelia putkeen ja onko se ny sitte epäselvää, että meikäläinen omisti niistä molemmat. Japiki innostu ja otettiin vielä yks kolmistaan ja niin kävi vain, että Koippa korjas potin, kun minä ja japi molemmat ajettiin ittemme ansaan.
Tsuro ei oo kyllä mikään häävi kaksinpelinä. Kolmestaa jo paljon hauskempaa
Voitot:
Rossi 2
Koippa 1
japi 0
Ylivoimasesti eniten on silti hakattu eläinpyramidia. Todella meljon. Ja niin siinä vaan on päässyt käymään, että meikäläinen on koko viikon suvereenisti omistanut tätä peliä. Tästä pelistä ei kyllä hirveesti voi sen enempää kertoo, kun tämä ei mitään laajoja strategioita tartte. Ainut on, että koipan pitää vetää paljon savuja, jotta sen käsi ei tärrää 8,4:ää richteriä. Mä oon tätä koipan kans lähinnä pelannu ja japi on seuraillu vaan vierestä.
Puhutaan, että on ryöttäne tuo yks pyramidi mikä saatiin aikaseks.
Ja vinkkinä jatkopeleihin, että japi on kehittäny "japin erikoisen" tähän peliin, mutta sen tuutte huomaan jos japin kans tätä pelaatte

Yhteensä 15 peliä eläinsekoo ja voitot seuraavasti
Rossi 11
Koippa 2
Japi 2
Maanantai oli selvästi kauden aloitusta tosissaan ja mikä sen parempi, kun alottaa maailman parhaasta pelistä. Notre on siitä hieno peli, että se on aina mielenkiintoinen ja se on nopea.Japi on tällä hetkellä lunastanu paikkansa koulukadun notrekuninkaana. Täysin suvereenia pelaamista ja vielä voitokastakin sellaista.
Pisteet:
Japi 71, 62, 84
Rossi 42, 53, 43


Menolippu eurooppa sitten olikin se peli mitä Koippa tykkäs pelata jo viimme vuonna. No niimpä siinä sitte pääsi käymään, että vedettyäni tämän pelin kassaholvin kätköistä Koipalla silmät pyöri pääs ja pyysikin heti päästä pelaamaan.
Koipan pelityyli on arvostuksena korkealla tätä peliä pelattaessa. Rakentaa pelkästään yhden ja kahden pisteen ratoja. Ja vuorollaan, kun plärää lisää reittejä, ei ota pakan päältä kolmea reittiä vaan ottaa koko reittipakan ja käy kaikki läpi ja valkkaa sieltä. No tämähän ei kuitenkaan ole sallitun rajoissa, joten olen tästä aina joutunut antamaan raakan palautteen.
Pelinä Menolippu toimii kuitenkin aina "pienenä viihteenä"
Japikin saatiin muutamaan peliin mukaan ja saatiin oikeen kolminpeli
Joitakin pisteitä:
Rossi 168, 157
Koippa 146, 99
Japi 157
Koippa 131
Japi 131
Rossi 114
Koippa 109
Tsurokin näytti olevan japin tuontitavaran joukossa, joten meikäläiselle ennestään tuttu peli pääsikin sitten oikeuksiinsa samointein. Painettiin Koipan kans oikeen pari duelia putkeen ja onko se ny sitte epäselvää, että meikäläinen omisti niistä molemmat. Japiki innostu ja otettiin vielä yks kolmistaan ja niin kävi vain, että Koippa korjas potin, kun minä ja japi molemmat ajettiin ittemme ansaan.Tsuro ei oo kyllä mikään häävi kaksinpelinä. Kolmestaa jo paljon hauskempaa
Voitot:
Rossi 2
Koippa 1
japi 0
Ylivoimasesti eniten on silti hakattu eläinpyramidia. Todella meljon. Ja niin siinä vaan on päässyt käymään, että meikäläinen on koko viikon suvereenisti omistanut tätä peliä. Tästä pelistä ei kyllä hirveesti voi sen enempää kertoo, kun tämä ei mitään laajoja strategioita tartte. Ainut on, että koipan pitää vetää paljon savuja, jotta sen käsi ei tärrää 8,4:ää richteriä. Mä oon tätä koipan kans lähinnä pelannu ja japi on seuraillu vaan vierestä.
Puhutaan, että on ryöttäne tuo yks pyramidi mikä saatiin aikaseks.
Ja vinkkinä jatkopeleihin, että japi on kehittäny "japin erikoisen" tähän peliin, mutta sen tuutte huomaan jos japin kans tätä pelaatte

Yhteensä 15 peliä eläinsekoo ja voitot seuraavastiRossi 11
Koippa 2
Japi 2
Labels:
eläinpyramidi,
Jarmo,
Koippa,
Menolippu Eurooppa,
Notre Dame,
Rossi,
tsuro
perjantai 24. joulukuuta 2010
HEINOSENKATU LAUTA MUUTAMA PELASIMME PELI SPOTPA
HÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄ KATTO. Pelattii S***********NA MUUTAMA PELI. HÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄ
HÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄ
HÄÄÄÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖ SEKOOOOOOOOOOOOOOO
S*"¤%!#"¤%!#¤%NA HÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖ
OLI MEITÄ SEMMOSTA S*''****'*NA KU KÄÄÄÄÄÄÄMI JA H(J)AMPPU JA SITTE KATTO SEKOOOOOOOOOOOOOO M(t)ARE NOOOOOSTRUMI KATTO............
HÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖ
HÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄ
Menolippu Eurooppa
Fairy Tale
Notre Dame
Merkkarinpyöritys
HÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄ
HÄÄÄÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖ SEKOOOOOOOOOOOOOOO
S*"¤%!#"¤%!#¤%NA HÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖ
OLI MEITÄ SEMMOSTA S*''****'*NA KU KÄÄÄÄÄÄÄMI JA H(J)AMPPU JA SITTE KATTO SEKOOOOOOOOOOOOOO M(t)ARE NOOOOOSTRUMI KATTO............
HÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖ
HÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄ
Menolippu Eurooppa
Fairy Tale
Notre Dame
Merkkarinpyöritys
Labels:
Fairy Tale,
Jarmo,
Menolippu Eurooppa,
merkkarinpyöritys,
Notre Dame,
Olli,
Rossi,
Tare
tiistai 7. joulukuuta 2010
Lautapeliturnauksen jälkihöyryjä
Niin, jossain vaiheessahan en edes ollut tulossa koko geiminkeihin, mutta kun peliohjelma oli ok ja seurassakaan ei valittamista, plus että Tapani pakotti, niin siitä se ajatus sitten lähti.
Noudatetaan edellisten turinoitsijoiden kaavaa ja mennään peli kerrallaan.
Der Untergang von Pompeji
Mä olin tätä pelannu aikasemmin kahdesti, ehkä jopa kolmesti, joten tiesin mistä oli kyse. Muutenkin tämä oli varmaan turnauksen helpoin peli, joten vaikka viime kerrasta oli aikaa, niin ei tämän kanssa hukassa oltu. Muistaakseni aikasemmissa peleissäni oon saanu hyvin ukkoja kentälle, niin tälläkin kertaa. Tosin määrä ei aina voita laatua ja se tuli tässäkin pelissä taas todistettua. Ukkoja oli juu, mutta huonoissa paikoissa keskikaupungilla. Tällä kertaa voiton veikin Jamon optimalistinen minimalistitaktiikka, yhden erolla Tapaniin ja muhun. Mulla tosin enemmän paloja ku Tapanilla, eli olin kolmas. Santtu jäikin sitte ryöttäästi, kolmen erolla meihin. Yhtään omenia en saanu, joten omalta osalta en päässy toteuttaan tuota "burn the red tokens" -sääntöä, ku santtu taas repi olikoseny kolme omenia peräperää. Jep, turnaus oli avattu, ei häävit pisteet, mutta peli oli mukava.
Dominion
Mitenkään ketään väheksymättä, niin tähän osui mulle ainakin etukäteen turnauksen helpoin poolijako. Heikillä ei tiemmä kokemusta liiemmälti ollut ja Marille tuotti pelaamattomuuden kanssa lisäongelmia suomenkieliset kortit. Päävastustajani oli siis Santeri, enkä häntäkään pitänyt juuri minään. En edes muista, mitä kaikkea setuppiin kuului, sillä kortit oli musta katsoen väärinpäin ja niistä suurin osa sellasia, mitä en ole juuri koskaan käyttänyt. Nytkin meikäläisen pakassa taisi toimintakorteista kiertää vain kuparintuhooja ja kellari. Hopeaa oli vaikka muille jakaa ja kultaa vain yksi. Muiden raatihuoneet onneksi auttoivat lisärahojen nostossa. Tällä konstilla saatiin läänienemmistö, vaikka Santun kanssa kovaa kilpajuoksua lopussa käytiinkin. Ja Marin tekstiä hieman korjatakseni: kyllä kaikki varmaan huomasivat, että mä niitä läänejä sieltä aloin napsimaan ku niillä aina pläiskin kaikkia naaman päälle pirunaurun kera. Santtu vaan oli ainoa joka pystyi tekemään asialle jotain. Heikki yritti kellarikomboja ja Mari nättiä hymyä, mutta ei auttanut. Voitto siis mulle ja tulipa nähtyä domisetuppi ilman kappeleita ja/tai gardeneita. Turnaus sen kuin paranee.
Onko tän nimi oikeasti Menolippu Eurooppa
Sitten tulikin heti vuoroon turnauksen ainoa peli, josta ei minkäänlaista kokemusta saati kuvaa, paitsi tyhmä nimi. Noh, perusteet olivat onneksi pompeiji-tasoa, eli hyvin yksinkertaiset. Pelasinkin sellaista ekakertalaisen seiftiä, että tein vain usean helpon reitin ja kortteja otin sitä mukaa kun oli tarve. Lopussa se ei kuitenkaan riittänyt mihinkään ja peli voitettiinkin täysin päinvastaisella katsantokannalla, eli korttiarsenaalin ylitykityksellä ja parilla ääryysreitillä. Peli itsessään oli kuitenkin kiva, vaikka pistesaalis taas heilahtikin pohjalukemiin.
Ruokatauko
Ennen seuraavaa rykäsyä pidettiin lyhytmuotoinen tauko syömistä tai muuta henkilökohtaista huoltoa varten. Käväisin siinä välissä tos noin, ja paluumatkalla iski saakelin huono olo, joka koveni sitä mukaa mitä lähemmäks pelipaikkaa lähenin. Ovesta astuessani havaitsin syyn, siellä oli pöydällä Ricochet Robots. Meinas tulla DDDENF. Onneks se oli kuitenkin pelailtu jo mun poissaollessani, ni pystyin pidätteleen. Et sä silti pelaa taukopelejä lautapeliturnaukses.
Our Lady
Pohjalta pääsee VAIN ylöspäin, joten tästä napattiin turnauksen toinen neljän pisteen potti. Pienoisena yllätyksenä kuitenkin, sillä etukäteen kuvittelin tämän olevan Taren suvereeni näytös. Suurin voitontekijä oli varmaan josain vaihees B-vaihees sekoteko 6 äijää puistoon, täysnotre ja nopea irtopistetehtailu ennen ku rutto tuhos pisnekset. Lopussa sitten tasaisesti pisteitä sieltä sun täältä, mikä auttoi kahden pisteen eroon Taresta. Tare veti taas sitä optimipeliään, eli aina oli ajoitukset kohdillaan lahjomisiin, mutta tällä kertaa tais touhu kaatua huonoon puistopisnekseen ja pienen rahan Notreihin, jotka huntattiin pois aika hyvin, etenki Santtu piti siitä huolen. Heidikin oli ilmeisesti juonessa mukana ja jotakuinkin pidätti Tarelle edulliset kortit.
Race for the Galaxy
Vastassa Jamo ja Tare - 'ärjes! Ei toivoakaan. Marilla sentään vielä vähemmän ku mulla. Kuten edellistä edellisen blogistin blogauksesta käy ilmi, Jamoa vielä hellittiin pelin parhaalla alotuksella. Jännitys meni siis kättelyssä, vaikka Tare parhaansa yritti ja hyvä olikin. Vaikka mäkin pelin idean ja mekaniikan tunnenkin ja mattilan kaiken ku näen ni morjestan, ni kokemuksen taso, Jamo ja minä, ei ollu SSSAMA. Tiettarireiskalla joskus tulee itteänsä kidutettua, mutta sen se tekoäly ei oo inhimillinen. Tällä kertaa olin alussa pakotettu raakaan ruskeispisnekseen ja vaikka loppuvaiheessa tradella tulikin ekstrakorttia ekstrakortin perään (parhaimmillaan 19 korttia kädessä ennen discardia), niin en saanut juuri mitään aikaiseksi. Ainoan (hyödyllisen) ?-deven sain vasta viimeisellä vuorolla. Tein vaan surkeita valintoja ja aina kun sain jonkun hyvän kortin, niin olin heittänyt pois sille edulliset kaverit edellisvuorolla.
Fairy Tale
Tämä oli mulle turnauksen toiseksi epätutuin peli. Takana vain yksi pelailu, mutta onneksi suhteellisen vähän aikaa sitten, joten se riitti pääsemiseen nopeasti jyville. Tässäkin joutui Jamon kanssa samaan pöytään, mutta ei sitä vaan aina tajua hävitä vaikka kuuluis. Todennäköisyydet oli tällä kertaa mun puolella ja raakasti Jamoa vastaan, kuten Jamon omasta postista käykin ilmi, hunttaamiset sun muut. Heikki ei ilmeisesti tajunnut antavansa mulle hyviä kortteja ja Jamo ei ilmeisesti pystynyt olemaan antamatta mulle hyviä kortteja. Siinä sitten kun sain vielä jaoissa kaiken maailman 9p pariskuntia, joita on pakassa vain yksi, niin kolmen erän rotla meni sitten mulle. Rupesin muuten tykkäämään tästä pelistä paljon. Pitäisköhän sitä oikein saakurivie hommata ittellekki ku lautapelit.fi kaupitsee joulutarjouksena 7€:lla.
Puerto Rico
Tässä vaiheessa jo viimeistään kokonaistilanne oli selvä. Jamo oli ylivoimanen ja Tapanin kaula muhun oli kaksi pistettä. Eli jos Tapani olis ollu puertossa viiminen, niin mun olis pitäny olla vähintään kakkonen. Melko mahdoton tehtävä, kun pöydässä vielä lisäks Tare ja Heikki. Ounastelinkin että osakilpailuvoitosta taistelevat T ja T kun taas jumbosijasta M ja H. Jäsen H pelas kuitenkin hienosti, ja vaikka Taren ylivoimaa ei uhannut mikään, niin nappasi siinä kakkossijan ennen Tapania, josta itse jäin 5p päähän. Tässä oli varmaan peli, jossa pöytien ero oli kaikkein suurin. Meidän voittajalla oli samat pisteet kuin toisen pöydän jumbolla. Lisäksi voittajien ero oli 10p ja heidän parhaan ja meidän huonoimman ero oli 32p! Taisi siis naapuripöydässä olla meno melkomoista hurlumheitä, kun taas meillä kyttäiltiin ja kyräiltiin, eikä kukaan uskaltanut tehdä mitään. En tiä, tässä kyllä jo iski väsy ja kyllästys muuten niin hienon rupeaman jälkeen.
Kuten jo siinä pelin lopussa sanoinkin, niin mulle Puerto on siitä erikoinen peli, että mitä enemmän sitä pelaa, sen vähemmän siitä tykkää. Miten sen sanois, Puerto vaikuttaa jotenkin sellaiselta peliltä, että sen voi "opetella ulkoa". Pelin ratkaisevin randomelementti tulee lähinnä toisten pelaajien valinnoista, eli rooleista. Siksi Puerto onkin mukavaa aloittelijaporukalla, kunnes joukossa alkaa olemaan pelaajia, jotka osaavat ennustaa heikompien pelaajien siirrot. Voisin kuvitella, että pelkkien propelaajien kesken peli menee kaavamaisesti ilman hengähdystaukoja, vähän kuin nopeusshakissa, vaikka tottakai tuon tason pelaajat varmasti jo osaavat pelata ennakoimattomasti. Tai no, osaanhan minäkin pelata ennakoimattomasti, mutta en siten, etteikö peli menisi vituiksi. No kuitenkin, yksikään peli, jossa voitto menee tietyllä todennäköisyydellä tietyn aloituspaikan pelaajalle, on sadan prosentin todennäköisyydellä peli, joka ei minuun pure. Minuun puree raaka random, johon pitää sopeutua (Truuti, Yspahan, ym ym). Kyllä mä silti Puertoa edelleen pelaan aina kun tarvis, mutta fanittamaan en ala.
Yhteenveto
Sijat oli aikamoista vuoristorataa: 3.,1.,4.,1.,3.,1.,4. Riitti kuitenkin kolmanteen sijaan, mikä on ihan sillai joo. Ylipäätänsä turnauksesta sen verran, että kymmenen tuntia lautapelejä on raaka rykäisy jo sellaisellekin, joka tykkää lautapeleistä. Ihan oikeasti. Itse luulin siinä aamusella, että noutaja tulisi jossain vaiheessa, mutta itse asiassa touhu olikin todella mukavaa, eikä ajan kulua huomannut. Tähän vaikutti todella suuresti pelivalikoima, onneksi siis äänestäjät osasivat asiansa, sekä peliseura, olihan mukana Glögi-Santerikin, tosin ilman viihdetippoja tällä kertaa. Puerton aikana rupesi kyllä silti jo hiukan ramoon ja muukin porukka vähän hyytymään, mutta kyllä tällaista ihan mielellään ottaisi useamminkin kuin kerran vuodessa. Ehkä kuitenkin sen Puerton verran lyhyempänä.
Lopuksi vielä kiitokset glögistä ja kahvista, sekä seurasta ja musiikkitarjonnasta. Kiitokset myös suunnittelijoille ja toimeenpanijoille, sekä pelin- ja tilanomistajille.
♥♥♥
Noudatetaan edellisten turinoitsijoiden kaavaa ja mennään peli kerrallaan.
Der Untergang von Pompeji
Mä olin tätä pelannu aikasemmin kahdesti, ehkä jopa kolmesti, joten tiesin mistä oli kyse. Muutenkin tämä oli varmaan turnauksen helpoin peli, joten vaikka viime kerrasta oli aikaa, niin ei tämän kanssa hukassa oltu. Muistaakseni aikasemmissa peleissäni oon saanu hyvin ukkoja kentälle, niin tälläkin kertaa. Tosin määrä ei aina voita laatua ja se tuli tässäkin pelissä taas todistettua. Ukkoja oli juu, mutta huonoissa paikoissa keskikaupungilla. Tällä kertaa voiton veikin Jamon optimalistinen minimalistitaktiikka, yhden erolla Tapaniin ja muhun. Mulla tosin enemmän paloja ku Tapanilla, eli olin kolmas. Santtu jäikin sitte ryöttäästi, kolmen erolla meihin. Yhtään omenia en saanu, joten omalta osalta en päässy toteuttaan tuota "burn the red tokens" -sääntöä, ku santtu taas repi olikoseny kolme omenia peräperää. Jep, turnaus oli avattu, ei häävit pisteet, mutta peli oli mukava.
Dominion
Mitenkään ketään väheksymättä, niin tähän osui mulle ainakin etukäteen turnauksen helpoin poolijako. Heikillä ei tiemmä kokemusta liiemmälti ollut ja Marille tuotti pelaamattomuuden kanssa lisäongelmia suomenkieliset kortit. Päävastustajani oli siis Santeri, enkä häntäkään pitänyt juuri minään. En edes muista, mitä kaikkea setuppiin kuului, sillä kortit oli musta katsoen väärinpäin ja niistä suurin osa sellasia, mitä en ole juuri koskaan käyttänyt. Nytkin meikäläisen pakassa taisi toimintakorteista kiertää vain kuparintuhooja ja kellari. Hopeaa oli vaikka muille jakaa ja kultaa vain yksi. Muiden raatihuoneet onneksi auttoivat lisärahojen nostossa. Tällä konstilla saatiin läänienemmistö, vaikka Santun kanssa kovaa kilpajuoksua lopussa käytiinkin. Ja Marin tekstiä hieman korjatakseni: kyllä kaikki varmaan huomasivat, että mä niitä läänejä sieltä aloin napsimaan ku niillä aina pläiskin kaikkia naaman päälle pirunaurun kera. Santtu vaan oli ainoa joka pystyi tekemään asialle jotain. Heikki yritti kellarikomboja ja Mari nättiä hymyä, mutta ei auttanut. Voitto siis mulle ja tulipa nähtyä domisetuppi ilman kappeleita ja/tai gardeneita. Turnaus sen kuin paranee.
Onko tän nimi oikeasti Menolippu Eurooppa
Sitten tulikin heti vuoroon turnauksen ainoa peli, josta ei minkäänlaista kokemusta saati kuvaa, paitsi tyhmä nimi. Noh, perusteet olivat onneksi pompeiji-tasoa, eli hyvin yksinkertaiset. Pelasinkin sellaista ekakertalaisen seiftiä, että tein vain usean helpon reitin ja kortteja otin sitä mukaa kun oli tarve. Lopussa se ei kuitenkaan riittänyt mihinkään ja peli voitettiinkin täysin päinvastaisella katsantokannalla, eli korttiarsenaalin ylitykityksellä ja parilla ääryysreitillä. Peli itsessään oli kuitenkin kiva, vaikka pistesaalis taas heilahtikin pohjalukemiin.
Ruokatauko
Ennen seuraavaa rykäsyä pidettiin lyhytmuotoinen tauko syömistä tai muuta henkilökohtaista huoltoa varten. Käväisin siinä välissä tos noin, ja paluumatkalla iski saakelin huono olo, joka koveni sitä mukaa mitä lähemmäks pelipaikkaa lähenin. Ovesta astuessani havaitsin syyn, siellä oli pöydällä Ricochet Robots. Meinas tulla DDDENF. Onneks se oli kuitenkin pelailtu jo mun poissaollessani, ni pystyin pidätteleen. Et sä silti pelaa taukopelejä lautapeliturnaukses.
Our Lady
Pohjalta pääsee VAIN ylöspäin, joten tästä napattiin turnauksen toinen neljän pisteen potti. Pienoisena yllätyksenä kuitenkin, sillä etukäteen kuvittelin tämän olevan Taren suvereeni näytös. Suurin voitontekijä oli varmaan josain vaihees B-vaihees sekoteko 6 äijää puistoon, täysnotre ja nopea irtopistetehtailu ennen ku rutto tuhos pisnekset. Lopussa sitten tasaisesti pisteitä sieltä sun täältä, mikä auttoi kahden pisteen eroon Taresta. Tare veti taas sitä optimipeliään, eli aina oli ajoitukset kohdillaan lahjomisiin, mutta tällä kertaa tais touhu kaatua huonoon puistopisnekseen ja pienen rahan Notreihin, jotka huntattiin pois aika hyvin, etenki Santtu piti siitä huolen. Heidikin oli ilmeisesti juonessa mukana ja jotakuinkin pidätti Tarelle edulliset kortit.
Race for the Galaxy
Vastassa Jamo ja Tare - 'ärjes! Ei toivoakaan. Marilla sentään vielä vähemmän ku mulla. Kuten edellistä edellisen blogistin blogauksesta käy ilmi, Jamoa vielä hellittiin pelin parhaalla alotuksella. Jännitys meni siis kättelyssä, vaikka Tare parhaansa yritti ja hyvä olikin. Vaikka mäkin pelin idean ja mekaniikan tunnenkin ja mattilan kaiken ku näen ni morjestan, ni kokemuksen taso, Jamo ja minä, ei ollu SSSAMA. Tiettarireiskalla joskus tulee itteänsä kidutettua, mutta sen se tekoäly ei oo inhimillinen. Tällä kertaa olin alussa pakotettu raakaan ruskeispisnekseen ja vaikka loppuvaiheessa tradella tulikin ekstrakorttia ekstrakortin perään (parhaimmillaan 19 korttia kädessä ennen discardia), niin en saanut juuri mitään aikaiseksi. Ainoan (hyödyllisen) ?-deven sain vasta viimeisellä vuorolla. Tein vaan surkeita valintoja ja aina kun sain jonkun hyvän kortin, niin olin heittänyt pois sille edulliset kaverit edellisvuorolla.
Fairy Tale
Tämä oli mulle turnauksen toiseksi epätutuin peli. Takana vain yksi pelailu, mutta onneksi suhteellisen vähän aikaa sitten, joten se riitti pääsemiseen nopeasti jyville. Tässäkin joutui Jamon kanssa samaan pöytään, mutta ei sitä vaan aina tajua hävitä vaikka kuuluis. Todennäköisyydet oli tällä kertaa mun puolella ja raakasti Jamoa vastaan, kuten Jamon omasta postista käykin ilmi, hunttaamiset sun muut. Heikki ei ilmeisesti tajunnut antavansa mulle hyviä kortteja ja Jamo ei ilmeisesti pystynyt olemaan antamatta mulle hyviä kortteja. Siinä sitten kun sain vielä jaoissa kaiken maailman 9p pariskuntia, joita on pakassa vain yksi, niin kolmen erän rotla meni sitten mulle. Rupesin muuten tykkäämään tästä pelistä paljon. Pitäisköhän sitä oikein saakurivie hommata ittellekki ku lautapelit.fi kaupitsee joulutarjouksena 7€:lla.
Puerto Rico
Tässä vaiheessa jo viimeistään kokonaistilanne oli selvä. Jamo oli ylivoimanen ja Tapanin kaula muhun oli kaksi pistettä. Eli jos Tapani olis ollu puertossa viiminen, niin mun olis pitäny olla vähintään kakkonen. Melko mahdoton tehtävä, kun pöydässä vielä lisäks Tare ja Heikki. Ounastelinkin että osakilpailuvoitosta taistelevat T ja T kun taas jumbosijasta M ja H. Jäsen H pelas kuitenkin hienosti, ja vaikka Taren ylivoimaa ei uhannut mikään, niin nappasi siinä kakkossijan ennen Tapania, josta itse jäin 5p päähän. Tässä oli varmaan peli, jossa pöytien ero oli kaikkein suurin. Meidän voittajalla oli samat pisteet kuin toisen pöydän jumbolla. Lisäksi voittajien ero oli 10p ja heidän parhaan ja meidän huonoimman ero oli 32p! Taisi siis naapuripöydässä olla meno melkomoista hurlumheitä, kun taas meillä kyttäiltiin ja kyräiltiin, eikä kukaan uskaltanut tehdä mitään. En tiä, tässä kyllä jo iski väsy ja kyllästys muuten niin hienon rupeaman jälkeen.
Kuten jo siinä pelin lopussa sanoinkin, niin mulle Puerto on siitä erikoinen peli, että mitä enemmän sitä pelaa, sen vähemmän siitä tykkää. Miten sen sanois, Puerto vaikuttaa jotenkin sellaiselta peliltä, että sen voi "opetella ulkoa". Pelin ratkaisevin randomelementti tulee lähinnä toisten pelaajien valinnoista, eli rooleista. Siksi Puerto onkin mukavaa aloittelijaporukalla, kunnes joukossa alkaa olemaan pelaajia, jotka osaavat ennustaa heikompien pelaajien siirrot. Voisin kuvitella, että pelkkien propelaajien kesken peli menee kaavamaisesti ilman hengähdystaukoja, vähän kuin nopeusshakissa, vaikka tottakai tuon tason pelaajat varmasti jo osaavat pelata ennakoimattomasti. Tai no, osaanhan minäkin pelata ennakoimattomasti, mutta en siten, etteikö peli menisi vituiksi. No kuitenkin, yksikään peli, jossa voitto menee tietyllä todennäköisyydellä tietyn aloituspaikan pelaajalle, on sadan prosentin todennäköisyydellä peli, joka ei minuun pure. Minuun puree raaka random, johon pitää sopeutua (Truuti, Yspahan, ym ym). Kyllä mä silti Puertoa edelleen pelaan aina kun tarvis, mutta fanittamaan en ala.
Yhteenveto
Sijat oli aikamoista vuoristorataa: 3.,1.,4.,1.,3.,1.,4. Riitti kuitenkin kolmanteen sijaan, mikä on ihan sillai joo. Ylipäätänsä turnauksesta sen verran, että kymmenen tuntia lautapelejä on raaka rykäisy jo sellaisellekin, joka tykkää lautapeleistä. Ihan oikeasti. Itse luulin siinä aamusella, että noutaja tulisi jossain vaiheessa, mutta itse asiassa touhu olikin todella mukavaa, eikä ajan kulua huomannut. Tähän vaikutti todella suuresti pelivalikoima, onneksi siis äänestäjät osasivat asiansa, sekä peliseura, olihan mukana Glögi-Santerikin, tosin ilman viihdetippoja tällä kertaa. Puerton aikana rupesi kyllä silti jo hiukan ramoon ja muukin porukka vähän hyytymään, mutta kyllä tällaista ihan mielellään ottaisi useamminkin kuin kerran vuodessa. Ehkä kuitenkin sen Puerton verran lyhyempänä.
Lopuksi vielä kiitokset glögistä ja kahvista, sekä seurasta ja musiikkitarjonnasta. Kiitokset myös suunnittelijoille ja toimeenpanijoille, sekä pelin- ja tilanomistajille.
♥♥♥
sunnuntai 5. joulukuuta 2010
Lautapeliturnaus 5.12.12010
Our beautiful 'Kankaanpää Boardgame Winter Tournament' went really well. The tournament took place at Patajussi cafeteria.
We had 2 tables playing the same game simuntaneously, four players in each table. Tarmo & Tapani organized the timetables and seating positions beforehand, so we all played 3 times with each player, and we had s different player order every time.
I thought that the idea of this organization was very good, and fair because of it's random element.
Of course, I had to disagree with the "fairness" when I ended up playing Race for the Galaxy (my weakest game) with Tarmo, Markku and Jarmo, the 3 big pros of the group (Tapani is another pro, but I will write about that later in the text)...
All in all, the atmosphere was very pleasant. We were all happy to be around friends playing games, and for all I noticed, everyone had at least one game that was very easy, and at least one game that was quite challenging.
Reports from my Table (and results from the other)
1. The Downfall of Pompeji
Table 1: Jarmo, Tapani, Markku, Santeri. (9, 8, 8, 5)
Table 2: Tarmo & Heikki, Mari, Heidi. (7&7, 6, 4)
The game at our table was very tight: Tarmo & Heikki had both 7 ukkos out of the city, while I had 6 and Heidi 4. My 7th ukko (or as Tarmo would say, my 7th Pililii) was burned in the last round and when we checked the tulivuori, the 3 of us had the same amount of ukkos burned!
I like Pompeii very much. I guess the main reason is the theme, that works very well with the dynamics of the game (not like Notre Dame, of wich I will write later).
I always put my tokens/my family members/my ukkos/my Pililiis somewhere close to the exit, or close to other "people". For some reason, even if they live in a beautiful city like Pompeii, they know it's not a safe place and they might need to run away pretty soon.
I like the idea that "if you are together, you go further in life".
Of course, there is also the fun element of "burning" other players. Long time ago when Heidi was explaing the game to others, she added as a rule "when the Omen card comes, you burn ths red tokens" (meaning Tapani, of course).
This time Heidi was red, and she got the same treatment. Is the red color cursed?
2. Dominion
Table 1: Jarmo, Heidi, Tapani, Tarmo (29, 27, 21, 19)
Table 2: Markku, Santeri, Mari, Heikki (39, 34, 26, 19)
In our table Markku had quite a great win. Markku was wisely quietly playing, and suddenly we noticed he had taken quite a lot on lääni and we had to hurry with our games.
Santeri noticed Markku's smart moves earlier than Heikki and I. Heikki failed with the overwhelming kellari business, while I failed the muutostyö business... With the setup we got, we should have been paying attention to the money business, gotten more kulta e rushed to the lääni.
I though it was interesting that the scores were quite different between the tables, although we had the same set of cards, and there weren't any attack cards .
Jarmo, the winner player from the other table would have been third at our table.
3. Menolippu Eurooppa
Table 1: Jarmo, Heikki, Tarmo, Santeri. (136, 130, 112, 105)
Table 2: Tapani, Heidi, Mari, Markku. (142, 121, 98, 93)
Nothing much to say, Tapani had a better strategy, and Tapani and Heidi have played the game a lot more than Markku and I. So they won, fair and square.
Collecting loads of cards before starting the routes worked better then collecting just enough to build one route, then collecting again and again.
4. Notre Dame
Table 1: Markku, Tarmo, Santeri, Heidi (67, 65, 57, 56)
Table 2: Jarmo, Tapani, Heikki, Mari (90, 65, 56, 54)
In this game I was really surprised with the scoring. I thought I played well, and place better. My biggest mistake was to play "too safe" always saving money and taking care of the hospital.
I guess that this is the problem of taking the game's theme too realistically. I imagine a city full of rats and I think "no, I shouldn't be investing my money on treasures for the church, I should always invest to the welbeing of the citizens.. "
So maybe next time I should just try to ignore the theme and pay more attention to the dynamics of the game :P
5. Race for the Galaxy
Table 1: Jarmo, Tarmo, Markku, Mari (41, 37, 28, 25)
Table 2: Tapani, Santeri, Heikki, Heidi (53, 42, 39, 22)
What can I say about 'reiska'? The boys love this game, they play it all the time. There were times when Tapani and Jarmo played 10 times a day or so... (I am glad these times are over!)
Heidi and I stood no chance against them. We both don't like the game and only played it because it was democratically chosen.
But one thing for sure: in an ideal world, Tapani should have been at my table, and I should have been at his. So that way the 4 pros would be together and we could have had a fair game at the other table.
6. Fairy Tale (sum of 3 rounds)
Table 1: Mari, Tapani, Santeri, Tarmo (135, 116, 111, 100)
Table 2: Markku, Jarmo, Heikki, Heidi (123, 104, 97, 90)
My first (and only) win. It was nice to get a boost of energy after so many games played :)
Noticed the scores? I had crazy points (66) with all 7 homesteaders in the second round. Was very lucky to get one every time in the starting hand, and the other players were forced to give me more, since they were trying combos of their own (and I would hold all their combo cards after I got my precious homesteaders hua hua hua.
7. Puerto Rico
Table 1: Tarmo, Heikki, Tapani, Markku (48, 34, 31, 26)
Table 2: Santeri, Heidi, Jarmo, Mari (58, 54, 52, 48)
I was so exhausted in the last game that my attention span was very low. Of course that is no excuse for getting the last position in the game, but something interesting happened between the two games: the last plater in my table had exactly the same points as the first player in the other table!
How can it be, that at one game people ship so much more goods than at the other table? I guess I am too tired to analyse the reasons for the points to take shape like that.
Group and Venue
One other thing that made the day so nice was the presence of our audience. It was nice to have some people there watching the games and bringing good energy.
We had quite a lot of guests:
Jarmo Putkonen (who washed the dishes for us, kiitos!), Jussi, Riitta, Päivi (thank you so much for letting us use Patajussi!)
Visa (thanks Visa to the great atmosphere created with your guitar playing it was so nice!)
Harri, Viona, Daniel, Marika, Ida, Rossi, Ilari & Jari, our paparazzi.
Special thanks to Jarmo, for making some delicious salad for us, and warming up glögi, etc.
And for Tapani, for organizing the whole thing :)
Final Scores
(4pts to the winner then 3,2,1 in each game)
1. Gold medal to Jarmo 25/28 (5 wins!)
2. Silver Medal to Tapani 21
3. Bronze medal to Markku 18
4. Tarmo 17,5
5. Heikki 16,5
6. Santeri 16
and last, but not least, the two winners of the women's series -yeah, that's my sexist excuse :P
1. Mari 13
2. Heidi 13
Despite the eventual exhaustion, we had a very nice day today!
We had 2 tables playing the same game simuntaneously, four players in each table. Tarmo & Tapani organized the timetables and seating positions beforehand, so we all played 3 times with each player, and we had s different player order every time.
I thought that the idea of this organization was very good, and fair because of it's random element.
Of course, I had to disagree with the "fairness" when I ended up playing Race for the Galaxy (my weakest game) with Tarmo, Markku and Jarmo, the 3 big pros of the group (Tapani is another pro, but I will write about that later in the text)...
All in all, the atmosphere was very pleasant. We were all happy to be around friends playing games, and for all I noticed, everyone had at least one game that was very easy, and at least one game that was quite challenging.
Reports from my Table (and results from the other)
1. The Downfall of Pompeji
Table 1: Jarmo, Tapani, Markku, Santeri. (9, 8, 8, 5)
Table 2: Tarmo & Heikki, Mari, Heidi. (7&7, 6, 4)
The game at our table was very tight: Tarmo & Heikki had both 7 ukkos out of the city, while I had 6 and Heidi 4. My 7th ukko (or as Tarmo would say, my 7th Pililii) was burned in the last round and when we checked the tulivuori, the 3 of us had the same amount of ukkos burned!
I like Pompeii very much. I guess the main reason is the theme, that works very well with the dynamics of the game (not like Notre Dame, of wich I will write later).
I always put my tokens/my family members/my ukkos/my Pililiis somewhere close to the exit, or close to other "people". For some reason, even if they live in a beautiful city like Pompeii, they know it's not a safe place and they might need to run away pretty soon.
I like the idea that "if you are together, you go further in life".
Of course, there is also the fun element of "burning" other players. Long time ago when Heidi was explaing the game to others, she added as a rule "when the Omen card comes, you burn ths red tokens" (meaning Tapani, of course).
This time Heidi was red, and she got the same treatment. Is the red color cursed?
2. Dominion
Table 1: Jarmo, Heidi, Tapani, Tarmo (29, 27, 21, 19)
Table 2: Markku, Santeri, Mari, Heikki (39, 34, 26, 19)
In our table Markku had quite a great win. Markku was wisely quietly playing, and suddenly we noticed he had taken quite a lot on lääni and we had to hurry with our games.
Santeri noticed Markku's smart moves earlier than Heikki and I. Heikki failed with the overwhelming kellari business, while I failed the muutostyö business... With the setup we got, we should have been paying attention to the money business, gotten more kulta e rushed to the lääni.
I though it was interesting that the scores were quite different between the tables, although we had the same set of cards, and there weren't any attack cards .
Jarmo, the winner player from the other table would have been third at our table.
3. Menolippu Eurooppa
Table 1: Jarmo, Heikki, Tarmo, Santeri. (136, 130, 112, 105)
Table 2: Tapani, Heidi, Mari, Markku. (142, 121, 98, 93)
Nothing much to say, Tapani had a better strategy, and Tapani and Heidi have played the game a lot more than Markku and I. So they won, fair and square.
Collecting loads of cards before starting the routes worked better then collecting just enough to build one route, then collecting again and again.
4. Notre Dame
Table 1: Markku, Tarmo, Santeri, Heidi (67, 65, 57, 56)
Table 2: Jarmo, Tapani, Heikki, Mari (90, 65, 56, 54)
In this game I was really surprised with the scoring. I thought I played well, and place better. My biggest mistake was to play "too safe" always saving money and taking care of the hospital.
I guess that this is the problem of taking the game's theme too realistically. I imagine a city full of rats and I think "no, I shouldn't be investing my money on treasures for the church, I should always invest to the welbeing of the citizens.. "
So maybe next time I should just try to ignore the theme and pay more attention to the dynamics of the game :P
5. Race for the Galaxy
Table 1: Jarmo, Tarmo, Markku, Mari (41, 37, 28, 25)
Table 2: Tapani, Santeri, Heikki, Heidi (53, 42, 39, 22)
What can I say about 'reiska'? The boys love this game, they play it all the time. There were times when Tapani and Jarmo played 10 times a day or so... (I am glad these times are over!)
Heidi and I stood no chance against them. We both don't like the game and only played it because it was democratically chosen.
But one thing for sure: in an ideal world, Tapani should have been at my table, and I should have been at his. So that way the 4 pros would be together and we could have had a fair game at the other table.
6. Fairy Tale (sum of 3 rounds)
Table 1: Mari, Tapani, Santeri, Tarmo (135, 116, 111, 100)
Table 2: Markku, Jarmo, Heikki, Heidi (123, 104, 97, 90)
My first (and only) win. It was nice to get a boost of energy after so many games played :)
Noticed the scores? I had crazy points (66) with all 7 homesteaders in the second round. Was very lucky to get one every time in the starting hand, and the other players were forced to give me more, since they were trying combos of their own (and I would hold all their combo cards after I got my precious homesteaders hua hua hua.
7. Puerto Rico
Table 1: Tarmo, Heikki, Tapani, Markku (48, 34, 31, 26)
Table 2: Santeri, Heidi, Jarmo, Mari (58, 54, 52, 48)
I was so exhausted in the last game that my attention span was very low. Of course that is no excuse for getting the last position in the game, but something interesting happened between the two games: the last plater in my table had exactly the same points as the first player in the other table!
How can it be, that at one game people ship so much more goods than at the other table? I guess I am too tired to analyse the reasons for the points to take shape like that.
Group and Venue
One other thing that made the day so nice was the presence of our audience. It was nice to have some people there watching the games and bringing good energy.
We had quite a lot of guests:
Jarmo Putkonen (who washed the dishes for us, kiitos!), Jussi, Riitta, Päivi (thank you so much for letting us use Patajussi!)
Visa (thanks Visa to the great atmosphere created with your guitar playing it was so nice!)
Harri, Viona, Daniel, Marika, Ida, Rossi, Ilari & Jari, our paparazzi.
Special thanks to Jarmo, for making some delicious salad for us, and warming up glögi, etc.
And for Tapani, for organizing the whole thing :)
Final Scores
(4pts to the winner then 3,2,1 in each game)
1. Gold medal to Jarmo 25/28 (5 wins!)
2. Silver Medal to Tapani 21
3. Bronze medal to Markku 18
4. Tarmo 17,5
5. Heikki 16,5
6. Santeri 16
and last, but not least, the two winners of the women's series -yeah, that's my sexist excuse :P
1. Mari 13
2. Heidi 13
Despite the eventual exhaustion, we had a very nice day today!
Labels:
Dominion,
Fairy Tale,
Heidi,
Heikki,
Jarmo,
Kankaanpää,
kisat,
Mari,
Markku,
Menolippu Eurooppa,
Notre Dame,
Peliraportti,
Puerto Rico,
santeri,
Tapani,
Tarmo,
Untergang von pompeji
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)