Jep, saatiin uus mato koukutettua (ainakin alustavasti) pelailuun. Jaakko körötteli bussilla Haukkamäenkadun peliloukkuun ja joutui heti Blue Moon Cityn piinapenkkiin. Toisena pelinä lätkittiin vielä Mamma Mia!
Kävi aika jännästi ilmi, että vaikka Jaakko on melko lailla uusi lautapelailija, mutta korttia on lätkinyt paljonkin, niin Blue Moon City osoittautui paljon helpommaksi selittää ja oppia uudelle pelaajalle. BMC:n säännöt ovat yksinkertaiset ja peli virtaviivainen, kuten monet muutkin Knizian pelit (Babel yms.), joten ne jäävät kerrasta päähän. Itse asiassa jos oikein muistelen, niin eipä ole toista yhtä hyvin kerralla opittua peliä vastaan tullut.
Peli meni supertasaisesti, ja olin jo hyvin lähellä tiputtaa Marin ykköspallilta ensimmäistä kertaa, mutta yhden vuoron päähän se jäi. Tai itse asiassa olisin voittanut, jos olisin vain viimeisellä 3 kierroksella saanut yhdenkin keltaisen bonuskortin, jotta olisin voinut rakentaa obeliskia kahdesti kerralla. Kristalleja olisi ollut taskussa tarpeeksi. Lopulta Mari siis voitti ja minä ja Jaakko jäimme yhden laatikon päähän.
Mamma Mia on päällisin puolin yksinkertainen, ja kokeneen pelaajan on se "helppo" selittää, mutta taktisesti peliä ei ole tainnut oikeastaan kukaan ensimmäisellä kierroksella ymmärtää tarpeeksi, jotta olisi pärjännyt. Jännä juttu, että olettaisi tämän olevan vain kevyt läpsyttely, jonka nyt oppii heti. Mutta kyllä se melkein ainakin sen pari peliä ottaa ennen kuin pärjää tasavertaisesti. Toisaalta peli kestää 10 minuuttia, joten oppiihan sen siinä.
Tässä otin revanssin ja vein voiton kiitettävällä seitsemän pizzan saaliilla (kahdeksasta).
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Jaakko. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Jaakko. Näytä kaikki tekstit
keskiviikko 12. marraskuuta 2008
tiistai 30. syyskuuta 2008
Slovenialaista tarottia kantapään kautta
Strohmannin jälkeen Tapani ja Visa halusivat lisää tarottia, ja mikäs sen parempaa kuin slovenialainen neljällä! Jaakko ja Petri saatiin hullutettu opettelemaan slovenialaista käymällä nopeasti läpi korttien arvojärjestys ja pisteytys, sekä pelaamalla pari-kolme harjoituskierrosta ensin ihan yksinkertaista tikkipeliä ilman sen suurempia pelinhuutoja tai muita ilmoituksia. Joka kierros lisättiin ominaisuuksia peliin, ja varmaan 4. tai 5. kierroksella pelattiin jo ihan kunnon slovenialaista oikealla pistelaskulla. Pisteissä tosin kaikki valuivat koko ajan enemmän ja enemmän pakkaselle, varsinkin kun virheetkin laskettiin heti alusta alkaen (ja niitä tuli). Lisäksi kaikki saivat yhden radlin, eikä sitä kukaan saanut sitten enää pois. Erikoisesti kävi niin, että enemmän kuin joka toinen kerta huudettu kuningas oli leskessä (selitän sääntöjä myöhemmin, Olli!) ja pelinviejä joutui pelaamaan yksin kolmea vastaan. Tämäkin tietysti johti isoihin miinuksiin. Loppupisteissä Jaakko voitti -187 - Petri -367 - Visa -369 - Tapani -418. Ei siis mairittelevaa. Mutta olihan makeaa pelata.
Tiistaina opetettiin Jarmollekin lyhyesti pelin makua. Jaot menivät vähän erikoisesti, kun kaikki pelattiin soolona (kaksi ensimmäistä tahattomasti ja kolmas ihan tarjouksen kautta), eikä pelin olemus kyllä käynyt Jarmolle vielä esille. Ehdottomasti suosittelen kuitenkin Jarmoakin antamaan pelille paremman mahdollisuuden.
Sääntöjä lyhyesti: Korttien arvot ja pistelaskut periaatteessa samat kuin Strohmannissa.
Jakaja jakaa keskelle pöytää 6 korttia "leskeksi" ja sen jälkeen 12 korttia kaikille 6 korttia kerrallaan. Etukäsi tarjoaa peliä ja seuraavat voivat korottaa jos haluavat. Suurimman tarjouksen tehnyt vie peliä. Tavalliset tarjoukset ovat 3, 2 ja 1, jotka tarkoittavat sitä, että pelinviejä vaihtaa leskestä joko 3, 2 tai 1 korttia (loput menevät vastajoukkueelle) ja yrittää korteillaan voittaa vähintään 36 pistettä yhdessä parinsa kanssa (tai yksin). Parin pelinviejä valitsee huutamalla yhden kuninkaan. Pelaaja, jolla tämä kuningas on, on pelinviejän pari. Kuningasta ei saa kuitenkaan paljastaa, ennen kuin se kortteja pelaamalla selviää. Jos huudettu kuningas on leskessä, pelaa pelinviejä yksin kaikkia muita vastaan.
Etukäsi aloittaa ensimmäisen tikin, ja tikin voittanut saa kaikki neljä korttia. Kun joukkueet ovat selvät, yhdistetään joukkueen voittamat kortit. Maantuntopakko ja valttipakko on käytössä, ylimenopakko vain erityspeleissä joissa koitetaan välttää tikkejä.
Perustarjouksien lisäksi on käytössä 3, 2 ja 1 soolona, eli suoraan yksinpelinä muita vastaan. Vieläkin isompia ja arvokkaampia pelejä on, mutta niitä pelataan harvemmin. Lisäksi ennen kierrosta voi ilmoittaa, jos haluaa yrittää voittaa kaikki kuninkaan, trulan, voittaa viimeisen tikin kuninkaalla (kuningas ultimo) tai pagatilla (pagat ultimo) tai valat (kaikki tikit). Näillä voidaan kerätä lisäpisteitä.
Pisteidenlasku: joukkueen voittamista tikeistä lasketaan korttien arvot, mikäli luku ylittää 36, saavat joukkueen molemmat pelaajat pelinviejän tarjoaman pelin arvon (kolmonen on 10p, kakkonen 20p jne.) ja lisäksi pistemääränsä ja 35 erotuksen pyöristettynä lähimpään viiteen. Eli jos pelinviejä tarjoaa kakkosen ja joukkueen korttien arvo on 46, saavat he molemmat 30 pistettä. Pelistä 20p ja erotuksesta 46-35=11 pyöristettynä kymmeneen. Vastajoukkue ei saa mitään. Jos pelinviejän joukkue jää alle 36, saavat he vastaavasti pelin arvon ja erotuksen miinuspisteinä.
Lisäksi pelissä on paljon paljon muitakin keinoja voittaa ja hävitä pisteitä, kuten väärä jako, tai väärin pelattu kortti, tai mondin häviäminen. Näitä ei valtavan usein tule, joten ei niitä välttämättä ulkoa edes tarvitse muistaa. Pitäisikin tehdä seuraavaa peliä varten apulaput pelaajille. Ja seuraavia pelejä todellakin tulee, eikö poijjat?
Saaren Mikon tekemät apulaput: http://www.lautapelaaja.net/korttipelikirja/slovenialainentarok4p.pdf
Tiistaina opetettiin Jarmollekin lyhyesti pelin makua. Jaot menivät vähän erikoisesti, kun kaikki pelattiin soolona (kaksi ensimmäistä tahattomasti ja kolmas ihan tarjouksen kautta), eikä pelin olemus kyllä käynyt Jarmolle vielä esille. Ehdottomasti suosittelen kuitenkin Jarmoakin antamaan pelille paremman mahdollisuuden.
Sääntöjä lyhyesti: Korttien arvot ja pistelaskut periaatteessa samat kuin Strohmannissa.
Jakaja jakaa keskelle pöytää 6 korttia "leskeksi" ja sen jälkeen 12 korttia kaikille 6 korttia kerrallaan. Etukäsi tarjoaa peliä ja seuraavat voivat korottaa jos haluavat. Suurimman tarjouksen tehnyt vie peliä. Tavalliset tarjoukset ovat 3, 2 ja 1, jotka tarkoittavat sitä, että pelinviejä vaihtaa leskestä joko 3, 2 tai 1 korttia (loput menevät vastajoukkueelle) ja yrittää korteillaan voittaa vähintään 36 pistettä yhdessä parinsa kanssa (tai yksin). Parin pelinviejä valitsee huutamalla yhden kuninkaan. Pelaaja, jolla tämä kuningas on, on pelinviejän pari. Kuningasta ei saa kuitenkaan paljastaa, ennen kuin se kortteja pelaamalla selviää. Jos huudettu kuningas on leskessä, pelaa pelinviejä yksin kaikkia muita vastaan.
Etukäsi aloittaa ensimmäisen tikin, ja tikin voittanut saa kaikki neljä korttia. Kun joukkueet ovat selvät, yhdistetään joukkueen voittamat kortit. Maantuntopakko ja valttipakko on käytössä, ylimenopakko vain erityspeleissä joissa koitetaan välttää tikkejä.
Perustarjouksien lisäksi on käytössä 3, 2 ja 1 soolona, eli suoraan yksinpelinä muita vastaan. Vieläkin isompia ja arvokkaampia pelejä on, mutta niitä pelataan harvemmin. Lisäksi ennen kierrosta voi ilmoittaa, jos haluaa yrittää voittaa kaikki kuninkaan, trulan, voittaa viimeisen tikin kuninkaalla (kuningas ultimo) tai pagatilla (pagat ultimo) tai valat (kaikki tikit). Näillä voidaan kerätä lisäpisteitä.
Pisteidenlasku: joukkueen voittamista tikeistä lasketaan korttien arvot, mikäli luku ylittää 36, saavat joukkueen molemmat pelaajat pelinviejän tarjoaman pelin arvon (kolmonen on 10p, kakkonen 20p jne.) ja lisäksi pistemääränsä ja 35 erotuksen pyöristettynä lähimpään viiteen. Eli jos pelinviejä tarjoaa kakkosen ja joukkueen korttien arvo on 46, saavat he molemmat 30 pistettä. Pelistä 20p ja erotuksesta 46-35=11 pyöristettynä kymmeneen. Vastajoukkue ei saa mitään. Jos pelinviejän joukkue jää alle 36, saavat he vastaavasti pelin arvon ja erotuksen miinuspisteinä.
Lisäksi pelissä on paljon paljon muitakin keinoja voittaa ja hävitä pisteitä, kuten väärä jako, tai väärin pelattu kortti, tai mondin häviäminen. Näitä ei valtavan usein tule, joten ei niitä välttämättä ulkoa edes tarvitse muistaa. Pitäisikin tehdä seuraavaa peliä varten apulaput pelaajille. Ja seuraavia pelejä todellakin tulee, eikö poijjat?
Saaren Mikon tekemät apulaput: http://www.lautapelaaja.net/korttipelikirja/slovenialainentarok4p.pdf
Trivial Pursuit
Pitkästä aikaa pelattiin kolme peliä Trivial Pursuitia oikein perinteisesti normaaleilla säännöillä. Pelinä oli vanha kunnon Genus II (-86?), jota on vuosien varrella tullut tahkottua varmasti ainakin 300 peliä. Kysymyksiähän siinä riittää, muistaakseni 6000, joten varman silti ei ole kaikkia kysymyksiä kysytty vieläkään kertaakaan. Hullulta tuntuu, mutta todennäköisesti siellä on sellaisiakin kysymyksiä, joita koskaan ei ole luettu.
Pelit menivät melko lailla nopeasti, kun tietoa löytyi pöydän joka puolelta. Maanantaina pelattiin joukkuepelejä, pelaajina Jarmo, Visa, Jaakko, Petri ja Tapani ja tiistaina yksittäin, Jaakko vaihtui Heidiksi. Taisin itse olla voittajan puolella joka kerta?
Erikoisiakin tietoja/arvauksia revitiin taas...joku ranskankielinen maa..varmaan Afrikassa - Haiti! Ja suht noloja päälukkoja - Kenen biisi on Mitä kuuluu Marja-Leena......????!?!?. Ei sun saa olla vastaamatta tohon...
Täydet pisteet legendalle. Koska vaan uudestaan!
Pelit menivät melko lailla nopeasti, kun tietoa löytyi pöydän joka puolelta. Maanantaina pelattiin joukkuepelejä, pelaajina Jarmo, Visa, Jaakko, Petri ja Tapani ja tiistaina yksittäin, Jaakko vaihtui Heidiksi. Taisin itse olla voittajan puolella joka kerta?
Erikoisiakin tietoja/arvauksia revitiin taas...joku ranskankielinen maa..varmaan Afrikassa - Haiti! Ja suht noloja päälukkoja - Kenen biisi on Mitä kuuluu Marja-Leena......????!?!?. Ei sun saa olla vastaamatta tohon...
Täydet pisteet legendalle. Koska vaan uudestaan!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)