Twilight Struggle, 13.3.2010, Tapani & Mari
Voitin Neuvostoliitolla Tapsin loppupisteityksessä 13 pisteen erolla.
Eka peli meikälle. Ihan hyvä oli, kesti tosin kauan, ku koko ajan arpomista ja lukemista ja järkeilyä ja muuta, ja peli venyi vielä mahdollisimman pitkäksi, kun ei lopullista ratkaisua saatu vasta kuin loppupisteytyksessä. Mutta ei haitannu, ku ei ollu kiire mihkään.
Meikä sai alus hyvää painetta ja varsinkin Euroopassa olin jo Control-tilassakin jossain vaiheessa (tosin Eurooppa pisteytys oli juuri mennyt). Kuitenkin se tuli aina vain uudestaan sekoituspakkaan mukaan, joten pieni uhka oli koko ajan päällä. Muuallakin olin hyvissä asemissa koko ajan, ja Tapsi oli pikkasen alakynnessä. Loppua kohden tilanne koko ajan tasoittui, mutta onnistuin pitämään pintani, ja pisteityksissä en ainakaan menettänyt asemiani. Lisäksi ennen loppupisteytyksiä mulla oli sen verran vankka etu, että voittoon riitti se, että piti huolen että misään seudulla ei tapahdu mitään täysin odottamatonta luhistumista.
Yhdesä välis Tapsille tuli jollain kortin vaihdolla 4 pisteytyskorttia kerralla käteen, ja kun mullakin oli vielä yksi niin aika kovia pojoja oli tarjolla. Tosin Tapsi pysty hyvin luovimaan pisteytykset sopivassa järjestyksessä siten, että vaikka oli alunperin heikoilla niin sai pidettyä damaget minimissään.
Vähän myöhemmin myhäilin itseksekseni varsineisen masterplanin kanssa, jonka Tapsi onnistui tuurilla ja tietämättään estämään. Mulla oli kädessä War Games, jolla voi lopettaa pelin, jos Defcon on tasan 2. Olin pisteissä reilusti edellä, joten pelin lopetuksen kanssa kaverille annettavat 6 pistettä ei olis haitannu, joten suunnitelmani oli rähistä ensin sen verran että Defcon huononee, ja sitten päättää peli. Tapsi kuitenkin pelas kierroksen ekana korttina Missile Envyn, jolla se sai multa pois mun isoimman kortin, joka sattui olemaan juuri War Games. Näin ollen en päässyt toteuttamaan kieroilujani ja peli jatkui tavanomaisemmissa merkeissä. Tapsi ei ollu edes koskaan nähny koko War Games korttia, joten pelin loppuminen olis tullu totaalisesti puun takaa. Olis se varmaan vähä ihmetelly ensi, ku meikä rähisee ihan lämpimikseni ja tiputtelen defconia.
No kumminki. Jos peli kesto jatkossa pysyy vähän paremmin lapasessa, tai keston että sen pystyy suhteellisen luotettavasti arvioimaan (siis lähinnä maksimikeston), niin ehdottomasti tätä täytyy kyllä pelata useamminkin.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kato Geekistä. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kato Geekistä. Näytä kaikki tekstit
tiistai 16. maaliskuuta 2010
Geekistä katottua: Chicago Express
Pistetään ny sitte tänne jupinaa geekin muistiinpanoista, ku Tapani tos painostaa. Tolla otsakkee alotuksella (Geekistä katottua) siis tulle tästä edes lyötyä tänne jupinaa, sikäli kun Geekissä intoutuu pitempään tarinointiin kautta analyysiin. Kyseessä on siis suora copy-paste geekistä, jolloin kirjoittelun tarkoitus on lähinnä tehdä muistiinpanoja peleistä, jolloin voi myöhemmin vertailla esim. pisteitä, strategioita yms. sekoo, mitä peleissä tulee. Toivottavasti se kohjo ei linkitä näitä suoraan johki Facebookkiin tai Aamulehden etusivulle...
Chicago Express, 12.3.2010, Tapani & Mari
Opa 58, Tapsi 50, Vaajasaari 45, Rossi 32
Pitkästä aikaa tätäki pelattiin, ja ihan hyvä oli. Painoin Heikin kans "vihreetä linjaa" Chicagoon asti, vuorotahtiin ostettiin osakkeita, joten molemmilla oli intressejä rakentaa sitä. Muut yhtiöt ei päässy lähellekkään. Kolme muuta osti punaset osakkeet, ja se ryki alus, mutta sitte intressit loppu. Tapsi hamstras sinisen ittelleen, joten se jäi torsoks. Rossi ounas keltasen, johon mulla oli pieni stäbi, joten sieltä pientä taustatukee. Loppu taas vähän "yllätti", siis siinä mielessä, että osakkeita ostettiin lopussa hieman turhan kovalla hintaa, joten tappioita tuli.
Ehkä viides ja kuudeskin pelaaja toisivat hieman lisäväriä, ja muuttaisivat myös pelin luonnetta melkoisesti. Tällöin osakkeet jakautuisivat enemmän. Nyt hieman turhan helposti tulee "omat" firmat, eli joku ostaa ja suojelee omaa enemmistö osuuttaan. Tällöin myös rakenteluvastuu on yksistään enemmistöosakkaan harteilla, ja firmat jäävät pieniksi. Peli on luonteeltaan ehkä enemmän rakentelupeli (kuka rakentaa omaa firmaansa parhaiten) kuin sijoituspeli (kuka kerää parhaan osakesalkun ja hoitaa sitä parhaiten).
Useamman pelaajan pelissä osake-enemmistöä on vaikeampi saada (jos se nyt ylipäätään on edes tavoiteltavaa, joskus toki on, mutta ei itseisarvoisesti). Kun ei voi tehdä siirtoja, jotka hyödyttävät ainoastaan itseä (tai enemmän itseä kuin muita), pitää siiroja miettiä hieman laajemmin. Ei voi miettiä pelkästään sitä, että mitä itse voittaa, vaan myös sitä, mitä muut, eli ei-osakkaat, menettävät. Yhdellä siirrolla saa etua yhteen pelaajaan, toiselle toiseen ja kolmannella kolmanteen, joten siirtojen summa nousee ratkaisevaksi. Osakesalkun sisältö ja sen hoitaminen tuleekin tärkeämmäksi, eli pelistä tulee enemmän sijoituspeli.
Kun osakkeet jakautuvat tasasemmin, kehittyvät firmatkin tasaisemmin, koska useammalla pelaajalla on intressejä kehittää kutakin firmaa. Näin ollen useampi firma pääsee, tai ainakin yrittää tosissaan Chicagoon ja Wabashin merkityskin korostuu, jos se tulee peliin hieman aiemmin.
No niin, eipä tullut ihan pelkkä peliraportti. Kaikki edellä oleva on tietysti täysin spekulatiivista, koska kokemusta pelistä ei juuri ole. Ja ne pelit, mitä on pelattu, on tullut harvakseltaan ja ihan eri porukoilla, joten mitään tiukkoja johtopäätöksiä ei voi vetää. Lisäpelejä siis tarvitaan alle, ja toivottavasti niitä saadaankin. Peli on kuitenkin melko lyhyt eikä edes mikään kovin monimutkainen (paitsi ehkä selittää...), joten eiköhän toive saada toteutettua.
Chicago Express, 12.3.2010, Tapani & Mari
Opa 58, Tapsi 50, Vaajasaari 45, Rossi 32
Pitkästä aikaa tätäki pelattiin, ja ihan hyvä oli. Painoin Heikin kans "vihreetä linjaa" Chicagoon asti, vuorotahtiin ostettiin osakkeita, joten molemmilla oli intressejä rakentaa sitä. Muut yhtiöt ei päässy lähellekkään. Kolme muuta osti punaset osakkeet, ja se ryki alus, mutta sitte intressit loppu. Tapsi hamstras sinisen ittelleen, joten se jäi torsoks. Rossi ounas keltasen, johon mulla oli pieni stäbi, joten sieltä pientä taustatukee. Loppu taas vähän "yllätti", siis siinä mielessä, että osakkeita ostettiin lopussa hieman turhan kovalla hintaa, joten tappioita tuli.
Ehkä viides ja kuudeskin pelaaja toisivat hieman lisäväriä, ja muuttaisivat myös pelin luonnetta melkoisesti. Tällöin osakkeet jakautuisivat enemmän. Nyt hieman turhan helposti tulee "omat" firmat, eli joku ostaa ja suojelee omaa enemmistö osuuttaan. Tällöin myös rakenteluvastuu on yksistään enemmistöosakkaan harteilla, ja firmat jäävät pieniksi. Peli on luonteeltaan ehkä enemmän rakentelupeli (kuka rakentaa omaa firmaansa parhaiten) kuin sijoituspeli (kuka kerää parhaan osakesalkun ja hoitaa sitä parhaiten).
Useamman pelaajan pelissä osake-enemmistöä on vaikeampi saada (jos se nyt ylipäätään on edes tavoiteltavaa, joskus toki on, mutta ei itseisarvoisesti). Kun ei voi tehdä siirtoja, jotka hyödyttävät ainoastaan itseä (tai enemmän itseä kuin muita), pitää siiroja miettiä hieman laajemmin. Ei voi miettiä pelkästään sitä, että mitä itse voittaa, vaan myös sitä, mitä muut, eli ei-osakkaat, menettävät. Yhdellä siirrolla saa etua yhteen pelaajaan, toiselle toiseen ja kolmannella kolmanteen, joten siirtojen summa nousee ratkaisevaksi. Osakesalkun sisältö ja sen hoitaminen tuleekin tärkeämmäksi, eli pelistä tulee enemmän sijoituspeli.
Kun osakkeet jakautuvat tasasemmin, kehittyvät firmatkin tasaisemmin, koska useammalla pelaajalla on intressejä kehittää kutakin firmaa. Näin ollen useampi firma pääsee, tai ainakin yrittää tosissaan Chicagoon ja Wabashin merkityskin korostuu, jos se tulee peliin hieman aiemmin.
No niin, eipä tullut ihan pelkkä peliraportti. Kaikki edellä oleva on tietysti täysin spekulatiivista, koska kokemusta pelistä ei juuri ole. Ja ne pelit, mitä on pelattu, on tullut harvakseltaan ja ihan eri porukoilla, joten mitään tiukkoja johtopäätöksiä ei voi vetää. Lisäpelejä siis tarvitaan alle, ja toivottavasti niitä saadaankin. Peli on kuitenkin melko lyhyt eikä edes mikään kovin monimutkainen (paitsi ehkä selittää...), joten eiköhän toive saada toteutettua.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)