Pitkästä aikaa pelattiin kolme peliä Trivial Pursuitia oikein perinteisesti normaaleilla säännöillä. Pelinä oli vanha kunnon Genus II (-86?), jota on vuosien varrella tullut tahkottua varmasti ainakin 300 peliä. Kysymyksiähän siinä riittää, muistaakseni 6000, joten varman silti ei ole kaikkia kysymyksiä kysytty vieläkään kertaakaan. Hullulta tuntuu, mutta todennäköisesti siellä on sellaisiakin kysymyksiä, joita koskaan ei ole luettu.
Pelit menivät melko lailla nopeasti, kun tietoa löytyi pöydän joka puolelta. Maanantaina pelattiin joukkuepelejä, pelaajina Jarmo, Visa, Jaakko, Petri ja Tapani ja tiistaina yksittäin, Jaakko vaihtui Heidiksi. Taisin itse olla voittajan puolella joka kerta?
Erikoisiakin tietoja/arvauksia revitiin taas...joku ranskankielinen maa..varmaan Afrikassa - Haiti! Ja suht noloja päälukkoja - Kenen biisi on Mitä kuuluu Marja-Leena......????!?!?. Ei sun saa olla vastaamatta tohon...
Täydet pisteet legendalle. Koska vaan uudestaan!
tiistai 30. syyskuuta 2008
Strohmann-tarot (tai tarock)
Ostin Saaren Mikolta Tarot-pakan jokunen viikko sitten ja nyt päästiin ensimmäistä kertaa varsinaisesti pelaamaan. Visan kanssa opeteltiin ensin Strohmann- eli olkiukkotarot Mikon Tarotista Texas holdemiin -kirjan ohjeilla. Visa pääsi siinä tutustumaan Tarotkortteihin, ja pistelaskuun. Itse pelikin oli erittäin miellyttävä kaksinpeli, ja nousi ainakin ihan omaksi suosikiksi kaksinkorttipeleistä.
Strohmannia pelataan 54 kortin tarot-pakalla, jossa on tavalliset ranskalaiset maat, 21 tarot-korttia ja narri. Mustissa maissa kortit ovat kunkku-kuningatar-ratsumies-jätkä-kymppi-ysi-kasi-seiska ja punaisissa kunkku-kuningatar-ratsumies-jätkä-ykkönen-kakkonen-kolmonen-nelonen tässä järjestyksessä suurimmasta pienempään. Tarot-kortteja, eli valttia on I-XXI, sekä narri eli skïs. Strohmannia pelataa periaatteessa normaalina tikkipelinä, jossa on sekä maantunto, että valttipakko.
Pelaajille jaetaan 15 korttia. Etukäsi, eli jakajasta seuraava päättää haluaako pelata (hänestä tulee pelinviejä) vai passata. Jos etukäsi pelaa, hän voittaessaan saa kolme pistettä, ja hävitessään antaa jakajalle neljä. Jos etukäsi passaa, voi jakaja viedä peliä tai myös passata. Jos molemmat passaavat pelataan vain yhden pisteen peli. Sen jälkeen kun pelinviejä on päätetty, jaetaan pelaajille vielä 12 korttia neljän kortin nipuissa, joista päällimmäinen pelataan pöytään oikein päin. Nämä ovat pelaajan kolme olkiukkoa. Näistä voidaan kortteja pelata samalla tavalla kuin kädestä. Osa korteista on siis näkyvissä koko pelin ajan. Jos olkiukon päällimmäinen kortti on valtti tai kunkku, se otetaan käteen, ja käännetään seuraava kortti oikein päin.
Peliä pelataan siis tikkinä, jossa yritetään kerätä mahdollisimman paljon arvokkaita kortteja. Lopuksi korttien arvot lasketaan yhteen, ja mikäli pelinviejä on kerännyt yli puolet pakan 70 pisteestä, eli vähintään 36, pitää hän pelin ja saa 3 pistettä. Jos hän ei saa, saa jakaja 4 pistettä. Lisäksi lisäpisteitä saa jos voittaa viimeisen tikin pagatilla eli valttiykkösellä tai pitää jossakin vaiheessa kädessään kaikkia neljää kunkkua tai koko trulaa (eli valtit pagat, mond[XXI] ja skïs).
Korttien pisteet lasketaan näin: pagat, mond, skïs ja kaikki kunkut ovat 5 pistettä, kuningattaret 4, ratsumiehet 3, jätkät 2 ja kaikki muut kortit 1. Kortit lasketaan "tikkeinä" eli kolme kortin nipuissa, joista lopuksi vähennetään 2 pistettä: eli jos nipussa on kunkku, ja vaikka herttakolmonen ja valtti IX, niin siinä (5+1+1)-2=5 pistettä. Eli pisteenlaskussa yhden "arvokortin" kanssa nippuun laitetaan kaksi "tyhjää" korttia ja pisteiksi tulee arvokortin pisteet. Näin niputetaan kaikki ja jos yhteenlaskussa pelinviejä saa vaaditun 36 pistettä, pitää hän pelin ja saa voittopisteet.
Peliä jatketaan kunnes tuntuu siltä, että välillä pitää vähän nukkua syödä, tai tehdä jotain muuta vähemmän tärkeää.
Ensimmäisen pelikerran (noin kymmenen jakoa) voitti Visa ylivoimaisesti. Peli oli erittäin miellyttävä ja mielenkiintoinen ja yllättävän helppo oppia. Helpompi kuin slovenialainen ensimmäisenä tarottina. Tosin senkin oppiminen oli yllättävän helppoa kuten illalla huomasimme. Siitä seuraavassa raportissa.
Esimerkiksi täällä lisää tarkempia tietoja Strohmannin säännöistä: http://www.wareh.org/cards/strohmandeln.html
Strohmannia pelataan 54 kortin tarot-pakalla, jossa on tavalliset ranskalaiset maat, 21 tarot-korttia ja narri. Mustissa maissa kortit ovat kunkku-kuningatar-ratsumies-jätkä-kymppi-ysi-kasi-seiska ja punaisissa kunkku-kuningatar-ratsumies-jätkä-ykkönen-kakkonen-kolmonen-nelonen tässä järjestyksessä suurimmasta pienempään. Tarot-kortteja, eli valttia on I-XXI, sekä narri eli skïs. Strohmannia pelataa periaatteessa normaalina tikkipelinä, jossa on sekä maantunto, että valttipakko.
Pelaajille jaetaan 15 korttia. Etukäsi, eli jakajasta seuraava päättää haluaako pelata (hänestä tulee pelinviejä) vai passata. Jos etukäsi pelaa, hän voittaessaan saa kolme pistettä, ja hävitessään antaa jakajalle neljä. Jos etukäsi passaa, voi jakaja viedä peliä tai myös passata. Jos molemmat passaavat pelataan vain yhden pisteen peli. Sen jälkeen kun pelinviejä on päätetty, jaetaan pelaajille vielä 12 korttia neljän kortin nipuissa, joista päällimmäinen pelataan pöytään oikein päin. Nämä ovat pelaajan kolme olkiukkoa. Näistä voidaan kortteja pelata samalla tavalla kuin kädestä. Osa korteista on siis näkyvissä koko pelin ajan. Jos olkiukon päällimmäinen kortti on valtti tai kunkku, se otetaan käteen, ja käännetään seuraava kortti oikein päin.
Peliä pelataan siis tikkinä, jossa yritetään kerätä mahdollisimman paljon arvokkaita kortteja. Lopuksi korttien arvot lasketaan yhteen, ja mikäli pelinviejä on kerännyt yli puolet pakan 70 pisteestä, eli vähintään 36, pitää hän pelin ja saa 3 pistettä. Jos hän ei saa, saa jakaja 4 pistettä. Lisäksi lisäpisteitä saa jos voittaa viimeisen tikin pagatilla eli valttiykkösellä tai pitää jossakin vaiheessa kädessään kaikkia neljää kunkkua tai koko trulaa (eli valtit pagat, mond[XXI] ja skïs).
Korttien pisteet lasketaan näin: pagat, mond, skïs ja kaikki kunkut ovat 5 pistettä, kuningattaret 4, ratsumiehet 3, jätkät 2 ja kaikki muut kortit 1. Kortit lasketaan "tikkeinä" eli kolme kortin nipuissa, joista lopuksi vähennetään 2 pistettä: eli jos nipussa on kunkku, ja vaikka herttakolmonen ja valtti IX, niin siinä (5+1+1)-2=5 pistettä. Eli pisteenlaskussa yhden "arvokortin" kanssa nippuun laitetaan kaksi "tyhjää" korttia ja pisteiksi tulee arvokortin pisteet. Näin niputetaan kaikki ja jos yhteenlaskussa pelinviejä saa vaaditun 36 pistettä, pitää hän pelin ja saa voittopisteet.
Peliä jatketaan kunnes tuntuu siltä, että välillä pitää vähän nukkua syödä, tai tehdä jotain muuta vähemmän tärkeää.
Ensimmäisen pelikerran (noin kymmenen jakoa) voitti Visa ylivoimaisesti. Peli oli erittäin miellyttävä ja mielenkiintoinen ja yllättävän helppo oppia. Helpompi kuin slovenialainen ensimmäisenä tarottina. Tosin senkin oppiminen oli yllättävän helppoa kuten illalla huomasimme. Siitä seuraavassa raportissa.
Esimerkiksi täällä lisää tarkempia tietoja Strohmannin säännöistä: http://www.wareh.org/cards/strohmandeln.html
maanantai 29. syyskuuta 2008
Sunnuntain pelirykäisy
Sunnuntaina pelailtiin Kankaanpäässä kevyempiä pelejä isolla porukalla.
Ensimmäisenä pelattiin pari kaksinpeliä Draculaa tavallisella korttipakalla: Tapani voitti Jarmo ja Visa voitti Heidin.
Seuraavaksi pelailtiin muutama jako kiinanpokeria Jussin tultua peliin mukaan. Ei häävejä käsiä.
Harri ja Viona tulivat mukaan, ja kuudella hengellä pelattiin Verflixxt! (Sellaista sattuu). Viona keräsi ensin isolla miinuksella ja neliapilalla hyvät pisteet, mutta lopulta sai vielä lisää miinuksia ja tipahti kärjestä. Itse sain peräti kolme neliapilaa, mutta se "kostautui" niin, että en saanut kuin 2 punaista lappua (-1 ja -7), eli apilat meni hukkaan. Harri, Jarmo ja Visa keräilivät sekaisin kaikenlaista, Jussi pääsi radan läpi ottamalla vain kaksi palaa - nekin molemmat vihreitä. Se riitti voittoon (oliko jaettu Visan kanssa?)
Seuraavasta pelistä Viona jäi pois, mutta muut pelasivat Babelin tornin. Päätettiin pelata kaiketi ensimmäistä kertaa ilman bonuskortteja ja käyttäen kaksivärisiä projektikiekkoja. Tämä oli kaikin puolin hyvä ratkaisu. Muut olivat pelanneet aiemmin, Visalle peli oli ensimmäinen. Harri lähti rakennusprojektitaktiikalla, Jussi ja Visa haalivat kiekkoja. Tapani ja Jarmo vähän molempia. Jussi tarjosi paljon swappikorttia, ja jostain syystä tarjouksia hyväksyttiinkin aika usein. Tämä johti siihen, että Jussi veti hurjat 25 pistettä bonuksista pelin lopussa, kun muut saivat 10,5,5 ja 5. Näillä pisteillä voitto menikin Jussille todella ylivoimaisesti (noin 20p) kun kaikki muut taisivat olla 5 pisteen sisällä keskenään. Peli meni tosi nopeasti (alle tunti) ja eteni mukavasti ja tasaisesti. Ilman bonuksia ja tuplarakennuslapuille ehdottomasti tästä edespäin!
Mietittiin, että voisiko ihmeen loppuun saattamisesta saada kuitenkin jonkun edun (kun bonuskortit poistettiin). Jussi ehdotti, että esimerkiksi uuden vuoron, tai lisäpisteitä. Itse järkeilin, että valmistaja voisi saada vaikkapa 1-2 taloa enemmän ihmeeseen? Toisaalta ei peli tosiaan huonontunut yhtään, vaikkei bonusta saanut.
Seuraavaksi Viona tuli takaisin peliin, ja pelattiin Guillotine 4 päivän versiona. Jussi tosin lopetti yhden päivän aika nopeasti, joten käytännössä päiviä oli 3. Kuudella peli oli vähän pitkäveteinen, joten ei kovin suositeltava niin monelle. Viona ja Harri pelasivat ehkä -hieman- toistensa pussiin, joten heille kaksoisvoitto samoilla pisteillä (15). Visa taisi olla seuraava ja Jarmo, Jussi ja Tapani kaikilla samat pisteet?
Tässä vaiheessa Jussi, Viona ja Harri lähtivät, ja Jaakko tuli tilalle. Pelattiin Trucia pareittain yksi 12 pisteen peli. Jarmo teki joukkueenjohtajana hyviä foldeja ja antoi pieniä pisteitä Visalle ja Tapanille. Omilla hyvillä käsillään pojat repivät sitten kovat pisteet ja jäimme Visan kanssa pahasti jalkoihin. Ekan paripelin jälkeen tuntui ihan mukiin menevältä peliltä, ja ainakin itse oikein mielelläni pelaan uudestaankin, että oppisin vähän taktiikoitakin.
Muutaman kinkkipokerijaon jälkeen Jarmo ja Jaakkokin lähtivät, ja pelejä jatkoivat Visa, Tapani ja Heidi.
Ensimmäiseksi kolminpeliksi otettiin Trough the Desert, joka oli Visalle taas uusi kokemus. Tapani ja Heidi olivat pelanneet paljonkin, mutta ei piiitkään aikaan. Vähän piti sääntöjäkin muistalla (lähinnä miten aloitusvuorot tehtiin jne.). Visa osoitti kovia taktikon kykyjä tekemällä kovat 70+ pistettä ensimmäisessä pelissään, ja oli heti blokkailemassa muita kuten pitääkin. Heidi jäi vähän jumiin parilla karavaanillaan, eikä parilla viimeisellä vuorolla saanut oikein mitään järkevää aikaan. Itse keräsin tasaisesti, joka puolelta pisteitä, mutta voiton sain sillä, että keräsin 2,5 pisintä karavaania. Loppupisteet noin: Tapani 85, Visa 72, Heidi 65. Muistaako joku tarkemmin?
Vielä riitti intoa, joten Visa sai kokeilla vielä yhden uuden pelin: Catanin uudisasukkaat. Peli oli nopeatempoista, ja tuotantoa tuli kaikille aika hyvin. Noppa ei ollut valtavan suosiollinen kenellekään erityisesti, vaan kaikki pääsivät tekemään kehitystä suht tasaisesti. Tapani oli ensimmäinen, joka sai kaupunkeja pystyyn ja sitä myöten pääsi keräilemään enemmän tuotantoja ja paljon smehitysmortteja. Päätettiinkin pelata hiukan pidemmälle kuin 10 pisteeseen, ja lopulta sitten pelattiin niin kauan, että kehityskortit loppuivat. Loppupisteitä ei taidettu varsinaisesti laskea.
Loppuun vielä läpsittiin kiinanpokeria. Ei erikoista kerrottavaa. Aika kiva, ja tehokas peli-ilta.
Ensimmäisenä pelattiin pari kaksinpeliä Draculaa tavallisella korttipakalla: Tapani voitti Jarmo ja Visa voitti Heidin.
Seuraavaksi pelailtiin muutama jako kiinanpokeria Jussin tultua peliin mukaan. Ei häävejä käsiä.
Harri ja Viona tulivat mukaan, ja kuudella hengellä pelattiin Verflixxt! (Sellaista sattuu). Viona keräsi ensin isolla miinuksella ja neliapilalla hyvät pisteet, mutta lopulta sai vielä lisää miinuksia ja tipahti kärjestä. Itse sain peräti kolme neliapilaa, mutta se "kostautui" niin, että en saanut kuin 2 punaista lappua (-1 ja -7), eli apilat meni hukkaan. Harri, Jarmo ja Visa keräilivät sekaisin kaikenlaista, Jussi pääsi radan läpi ottamalla vain kaksi palaa - nekin molemmat vihreitä. Se riitti voittoon (oliko jaettu Visan kanssa?)
Seuraavasta pelistä Viona jäi pois, mutta muut pelasivat Babelin tornin. Päätettiin pelata kaiketi ensimmäistä kertaa ilman bonuskortteja ja käyttäen kaksivärisiä projektikiekkoja. Tämä oli kaikin puolin hyvä ratkaisu. Muut olivat pelanneet aiemmin, Visalle peli oli ensimmäinen. Harri lähti rakennusprojektitaktiikalla, Jussi ja Visa haalivat kiekkoja. Tapani ja Jarmo vähän molempia. Jussi tarjosi paljon swappikorttia, ja jostain syystä tarjouksia hyväksyttiinkin aika usein. Tämä johti siihen, että Jussi veti hurjat 25 pistettä bonuksista pelin lopussa, kun muut saivat 10,5,5 ja 5. Näillä pisteillä voitto menikin Jussille todella ylivoimaisesti (noin 20p) kun kaikki muut taisivat olla 5 pisteen sisällä keskenään. Peli meni tosi nopeasti (alle tunti) ja eteni mukavasti ja tasaisesti. Ilman bonuksia ja tuplarakennuslapuille ehdottomasti tästä edespäin!
Mietittiin, että voisiko ihmeen loppuun saattamisesta saada kuitenkin jonkun edun (kun bonuskortit poistettiin). Jussi ehdotti, että esimerkiksi uuden vuoron, tai lisäpisteitä. Itse järkeilin, että valmistaja voisi saada vaikkapa 1-2 taloa enemmän ihmeeseen? Toisaalta ei peli tosiaan huonontunut yhtään, vaikkei bonusta saanut.
Seuraavaksi Viona tuli takaisin peliin, ja pelattiin Guillotine 4 päivän versiona. Jussi tosin lopetti yhden päivän aika nopeasti, joten käytännössä päiviä oli 3. Kuudella peli oli vähän pitkäveteinen, joten ei kovin suositeltava niin monelle. Viona ja Harri pelasivat ehkä -hieman- toistensa pussiin, joten heille kaksoisvoitto samoilla pisteillä (15). Visa taisi olla seuraava ja Jarmo, Jussi ja Tapani kaikilla samat pisteet?
Tässä vaiheessa Jussi, Viona ja Harri lähtivät, ja Jaakko tuli tilalle. Pelattiin Trucia pareittain yksi 12 pisteen peli. Jarmo teki joukkueenjohtajana hyviä foldeja ja antoi pieniä pisteitä Visalle ja Tapanille. Omilla hyvillä käsillään pojat repivät sitten kovat pisteet ja jäimme Visan kanssa pahasti jalkoihin. Ekan paripelin jälkeen tuntui ihan mukiin menevältä peliltä, ja ainakin itse oikein mielelläni pelaan uudestaankin, että oppisin vähän taktiikoitakin.
Muutaman kinkkipokerijaon jälkeen Jarmo ja Jaakkokin lähtivät, ja pelejä jatkoivat Visa, Tapani ja Heidi.
Ensimmäiseksi kolminpeliksi otettiin Trough the Desert, joka oli Visalle taas uusi kokemus. Tapani ja Heidi olivat pelanneet paljonkin, mutta ei piiitkään aikaan. Vähän piti sääntöjäkin muistalla (lähinnä miten aloitusvuorot tehtiin jne.). Visa osoitti kovia taktikon kykyjä tekemällä kovat 70+ pistettä ensimmäisessä pelissään, ja oli heti blokkailemassa muita kuten pitääkin. Heidi jäi vähän jumiin parilla karavaanillaan, eikä parilla viimeisellä vuorolla saanut oikein mitään järkevää aikaan. Itse keräsin tasaisesti, joka puolelta pisteitä, mutta voiton sain sillä, että keräsin 2,5 pisintä karavaania. Loppupisteet noin: Tapani 85, Visa 72, Heidi 65. Muistaako joku tarkemmin?
Vielä riitti intoa, joten Visa sai kokeilla vielä yhden uuden pelin: Catanin uudisasukkaat. Peli oli nopeatempoista, ja tuotantoa tuli kaikille aika hyvin. Noppa ei ollut valtavan suosiollinen kenellekään erityisesti, vaan kaikki pääsivät tekemään kehitystä suht tasaisesti. Tapani oli ensimmäinen, joka sai kaupunkeja pystyyn ja sitä myöten pääsi keräilemään enemmän tuotantoja ja paljon smehitysmortteja. Päätettiinkin pelata hiukan pidemmälle kuin 10 pisteeseen, ja lopulta sitten pelattiin niin kauan, että kehityskortit loppuivat. Loppupisteitä ei taidettu varsinaisesti laskea.
Loppuun vielä läpsittiin kiinanpokeria. Ei erikoista kerrottavaa. Aika kiva, ja tehokas peli-ilta.
tiistai 23. syyskuuta 2008
Lautapeliviikonloppu - La: Hero Quest, In the Year of the Dragon, Leonardo da Vinci, Pikavisa
Ennen illan avausta Jarmo ja Tapani väänsivät lämpäksi Race for the Galaxyn kaksinpelinä. Arviolta noin 100. kaksinpeli, ja noin 70 voitto Jarmolle. Joko Jarmo huijaa, tai on sitten vaan saakelin hyvä. Epäilen molempia. Pääsin silti aika lähelleä pistein 40-35.
Illan ensimmäisenä pelinä pelattiin noin 15 vuoden tauon jälkeen Hero Quest. Pimeyden voimia kukistamaan ja jotakin hautaa etsimään lähtivät Tarmo, Jarmo ja Ville eli Haltija, Barbaari ja Kääpiö. Tapani heitteli kilpitouhuja ja pääkalloja pahiksille. Peli olisi ollut vähä söhellystä jos Haltija ei olisi muistanut joka ikistä sääntöä ja ominaisuutta ulkoa. Eli kun meikäläinen teki jonku virheen, niin heti tuli kommenttia: "Fimir olis kyllä saanu heittää kolmeekin noppaa". Eli jokusen kerran on Toppisen veljekset ollu noppien äärellä poikasena.
Peli itsessään oli aika nopeasti ohi niin, että kaikki sankarit kaivelivat hautakuoppiaan. Jarmo tipahti ekana kun ei päästänyt Tarmoa ohi käytävällä, ja Tarmo paukautti loitsulla selkään. Tehtävän onnistuminen ei siis ollut lähelläkään. Vähän siinä saatiin pientä nostalgiapalaa lapsuudesta ja varhaisnuoruudesta (ja muiden arvioiden mukaan Tarmo varmaan viime viikolta). Eihän se peruspelinä häävi ole, mutta olisi mukava koittaa kaivella Toppisten kaappeja jos UltimateIlkan tai Tarmon vanhoja tehtäviä löytyisi. Niissä oli kenttäsuunnitteluun panostettu kuin Doom II:ssa aikoinaan.
Olli päräytti paikalle seuraavaan peliin, joka oli edellisillan revanssi. Jarmo tosin pelasi Jussin paikalla tällä kertaa. Lohikäärmeen vuotta lähdettiin taas taistelemaan. Jarmo koitti isolla seolla voittopistetaktiikkaa (eli kolme voittopistemiestä eikä oikein mitään muuta) jolla repi nopeasti yli 30 pisteen johdon. Muut pelailivat keskenään melko erilaisilla, mutta kuitenkin monipuolisemmilla taktiikoilla. Tarmo pysytteli person-trackerilla kärjen tuntumassa ja varmaan 5 viimeistä kierrosta ensimmäisenä. Ilmeisesti se sitten ratkaisi lopputuloksen, jossa pisteet taisivat olla täysin samat kuin edellisenä iltana, eli Tarmo voitti noin 8-9 pisteen erolla Tapaniin. Jarmo sinnitteli viimeiselle kierrokselle asti kärjessä, mutta ei saanut juuri yhtään pisteitä lopussa, joten kaikki hurahtivat ohitse, vaikkakaan ei millään kovin isolla erolla. Mutta se nyt selvisi, että lopussa pitää olla vähintään 8-10 ukkoa palatseissa, että voi voittaa. Pelin kesto erittäin sopiva 1h10min. Vielä sen 10min puristaa pois pienellä lisärutiinilla.
Illan pääpelinä samalla porukalla kuin edellinen peli pelattiin toinen kierros Leonardoa. Tällä kertaa lähdettiin vähän eri taktiikoilla liikenteeseen, ja allekirjoittanut koitti aivan uutta systeemiä, eli alkusetupissa kaksi ukkoa ja resursseja, sen jälkeen joka kierros lisää ukkoja ja niillä hirveä kasa halpoja resursseja. Vasta 3-4 kierroksella tein ensimmäisen työni ja sekin 3 rahan työ. Päivitin labrat melko myöhään, kun se oli suht halpaa ja sitten isolla kasalla resursseja tein viimeisten kolmen kierroksen aikana kaksi kultaista työtä. Koko pelin aikana valmistin vain yhden pienen, yhden punaisen, yhden hopeisen ja kaksi kultaista työtä. Mutta en käyttänyt koko pelissä kuin 3-4 rahaa, eli täysin päin vastoin kuin edellisenä iltana. Tämä riittikin sitten voittoon, kun Tarmon labrat kävivät tyhjää lopussa kun uusia töitä ei pöydälle noussutkaan. Tapani sai 59 rahaa, Tarmo ja Olli jäivät reilut kympin ja Jarmon jätti peränpitäjäksi kardinaalivirhe (väärät värkit yhdessä työssä). Peli aika tarkkaan saman kestoinen kuin perjantaina, eli noin 2h20min. Ei tuntunut yhtään junnaavalta tällä kertaa. Ehkä se johtui siitä, että vuorojen kesto jakautui nyt huomattavasti tasaisemmin. Eli kukaan ei pelannut yhtään megapitkää vuoroa. Hyvä peli. +++
Viimeiseksi pelattiin pitkän pähkäilyn ja kortinlätkimisen ja sekoilun päätteeksi Pikavisa. Vihjeet eivät oikein sopineet Tarmon ja Tapanin joukkueelle, vaan turpaan tuli isoilta pojilta, jotka repivät pisteitä kysymyksestä kuin kysymyksestä. Silloinkin kun vihjeet olivat päin persettä. Silti vieläkin mietityttää että mikä helvetti se oli se "ei sovi muottiin"? Oliko se joku epätavallinen vai?
Illan ensimmäisenä pelinä pelattiin noin 15 vuoden tauon jälkeen Hero Quest. Pimeyden voimia kukistamaan ja jotakin hautaa etsimään lähtivät Tarmo, Jarmo ja Ville eli Haltija, Barbaari ja Kääpiö. Tapani heitteli kilpitouhuja ja pääkalloja pahiksille. Peli olisi ollut vähä söhellystä jos Haltija ei olisi muistanut joka ikistä sääntöä ja ominaisuutta ulkoa. Eli kun meikäläinen teki jonku virheen, niin heti tuli kommenttia: "Fimir olis kyllä saanu heittää kolmeekin noppaa". Eli jokusen kerran on Toppisen veljekset ollu noppien äärellä poikasena.
Peli itsessään oli aika nopeasti ohi niin, että kaikki sankarit kaivelivat hautakuoppiaan. Jarmo tipahti ekana kun ei päästänyt Tarmoa ohi käytävällä, ja Tarmo paukautti loitsulla selkään. Tehtävän onnistuminen ei siis ollut lähelläkään. Vähän siinä saatiin pientä nostalgiapalaa lapsuudesta ja varhaisnuoruudesta (ja muiden arvioiden mukaan Tarmo varmaan viime viikolta). Eihän se peruspelinä häävi ole, mutta olisi mukava koittaa kaivella Toppisten kaappeja jos UltimateIlkan tai Tarmon vanhoja tehtäviä löytyisi. Niissä oli kenttäsuunnitteluun panostettu kuin Doom II:ssa aikoinaan.
Olli päräytti paikalle seuraavaan peliin, joka oli edellisillan revanssi. Jarmo tosin pelasi Jussin paikalla tällä kertaa. Lohikäärmeen vuotta lähdettiin taas taistelemaan. Jarmo koitti isolla seolla voittopistetaktiikkaa (eli kolme voittopistemiestä eikä oikein mitään muuta) jolla repi nopeasti yli 30 pisteen johdon. Muut pelailivat keskenään melko erilaisilla, mutta kuitenkin monipuolisemmilla taktiikoilla. Tarmo pysytteli person-trackerilla kärjen tuntumassa ja varmaan 5 viimeistä kierrosta ensimmäisenä. Ilmeisesti se sitten ratkaisi lopputuloksen, jossa pisteet taisivat olla täysin samat kuin edellisenä iltana, eli Tarmo voitti noin 8-9 pisteen erolla Tapaniin. Jarmo sinnitteli viimeiselle kierrokselle asti kärjessä, mutta ei saanut juuri yhtään pisteitä lopussa, joten kaikki hurahtivat ohitse, vaikkakaan ei millään kovin isolla erolla. Mutta se nyt selvisi, että lopussa pitää olla vähintään 8-10 ukkoa palatseissa, että voi voittaa. Pelin kesto erittäin sopiva 1h10min. Vielä sen 10min puristaa pois pienellä lisärutiinilla.
Illan pääpelinä samalla porukalla kuin edellinen peli pelattiin toinen kierros Leonardoa. Tällä kertaa lähdettiin vähän eri taktiikoilla liikenteeseen, ja allekirjoittanut koitti aivan uutta systeemiä, eli alkusetupissa kaksi ukkoa ja resursseja, sen jälkeen joka kierros lisää ukkoja ja niillä hirveä kasa halpoja resursseja. Vasta 3-4 kierroksella tein ensimmäisen työni ja sekin 3 rahan työ. Päivitin labrat melko myöhään, kun se oli suht halpaa ja sitten isolla kasalla resursseja tein viimeisten kolmen kierroksen aikana kaksi kultaista työtä. Koko pelin aikana valmistin vain yhden pienen, yhden punaisen, yhden hopeisen ja kaksi kultaista työtä. Mutta en käyttänyt koko pelissä kuin 3-4 rahaa, eli täysin päin vastoin kuin edellisenä iltana. Tämä riittikin sitten voittoon, kun Tarmon labrat kävivät tyhjää lopussa kun uusia töitä ei pöydälle noussutkaan. Tapani sai 59 rahaa, Tarmo ja Olli jäivät reilut kympin ja Jarmon jätti peränpitäjäksi kardinaalivirhe (väärät värkit yhdessä työssä). Peli aika tarkkaan saman kestoinen kuin perjantaina, eli noin 2h20min. Ei tuntunut yhtään junnaavalta tällä kertaa. Ehkä se johtui siitä, että vuorojen kesto jakautui nyt huomattavasti tasaisemmin. Eli kukaan ei pelannut yhtään megapitkää vuoroa. Hyvä peli. +++
Viimeiseksi pelattiin pitkän pähkäilyn ja kortinlätkimisen ja sekoilun päätteeksi Pikavisa. Vihjeet eivät oikein sopineet Tarmon ja Tapanin joukkueelle, vaan turpaan tuli isoilta pojilta, jotka repivät pisteitä kysymyksestä kuin kysymyksestä. Silloinkin kun vihjeet olivat päin persettä. Silti vieläkin mietityttää että mikä helvetti se oli se "ei sovi muottiin"? Oliko se joku epätavallinen vai?
maanantai 22. syyskuuta 2008
Lautapeliviikonloppu - Pe: In the Year of the Dragon - Fairy Tale - Leonardo Da Vinci - Race for the Galaxy
Viikonloppu aloitettiin hetimiten kun Kankaanpäähän saavuttiin. Ensimmäisenä iltana pöydässä Jussi, Olli, Tarmo ja Tapani.
Ensimmäisenä pelinä In the Year of the Dragon, jossa avauspeli Jussille ja Ollille. Tarmo toista kertaa mukana. Tällä kertaa kuukausien järjestys oli sellainen, että koko peli oli aikamoista
selviytymistaistelua. Kenelläkään ei palatsit pullistelleet väenpaljoudesta, vaan potkuja jouduttiin antamaan ihan joukolla. Enimmäkseen siis väännettiin vain seuraavan parin tapahtuman resursseista, eikä pidemmälle voinut oikein järkeillä.
Tarmo ja Olli lähtivät pelin alussa arvopaperibisniksiin, joka tuntui kostautuvan, koska rahat olivat melko lailla kortilla. Tarmo tosin haki ensin kasan rahaa, joten selvisi koettelemuksista pinnalle, ja aivan viimeisillä kierroksilla onnistui rykimään tarvittavata muutamat pisteet, joilla saavutti voiton. Loppupisteet jäivät aika alhaisiksi: Tamo voitto reilulla 90 pisteellään. Muilla 10-20 vähemmän. Peliin hurahti noin 2 tuntia sääntöjen selityksineen, mikä on tälle pelille hiukan liikaa, mutta selittyy uusilla pelaajilla.
Toisena pelinä kolminpelinä Fairy Tale (Tarmo veti Billysiä ja pelasi Ollin peliä takapiruna). Tasainen peli ratkesi Tapanin voitoksi loppukierroksella, kun Jussi ei onnistunut kääntämään yhtä tärkeää bonuskorttia oikein päin. Olli veti bonuksia kasan, ja nousi toiseksi. Pisteet aika matalat noin 40-30. Voitto tuli lähinnä viidellä Children of Dragonilla.
Illan varsinainen kohokohta oli kyselyssäkin kaivattu Leonardo da Vinci. Jussille peli oli ensimmäinen, Tapanille kai toinen (vai kolmas), ja Tarmo ja Ollikin olivat mukana vain 3-4 pelin kokemuksella ja erittäin pitkän tauon jälkeen. Niimpä pelin alussa aikaa kuluikin sääntöjen kertaamiseen ja yleiseen hälinään reilu puolisen tuntia. Vauhtiin päästiin kuitenkin. Alkupäivityksissä kaikki lähtivät suht perinteisesti ja konservatiivisesti liikkeelle. Ukkoja tai rahaa ei tainnut kukaan ottaa, vaan vuorot menivät labrapäivityksiin ja resursseihin?
Alkuvaiheen työt olivat muutama nelosen pikkutyö ja pari isompaa, eli ihan pienimmillä ei lähdetty liikkeelle. Tapanin osana oli tehdä 5-6 ensimmäistä työtä aina samalla kierroksella kuin joku muu teki samaa. Eli huutokaupaksi meni, ja tyhmänä poikana Tapani huusi kaikki työt itselleen kovalla rahalla, mikä luonnollisesti kostautui lopussa. Ilman rahaa ei kerätä loppukierroksilla resursseja, eikä tehdä töitä valmiiksi.
Olli ja Tarmo keräilivät ilman valtavia kämmejä suht paljon resursseja ja kamppailivat lopussa voitosta aika tasaisesti. Olli tosin laittoi yhden työn alulle väärillä resursseilla, mutta onneksi huomasi sen aika pian, niin ettei valtavaa damagea ehtinyt tulla. Jussilla oli lopussa käsi täynnä raaka-aineita, mutta viimeisille kierroksille ei pakasta noussut sopivia töitä, joten labrat pyörivät tyhjinä. Tapanilla vähät resurssit kyllä sopivat, mutta niitä ei riittänyt kuin yhteen työhön viimeisillä 2 kierroksella. Lopulta Tarmon ja Ollin eroksi taisi tulla vain piste pari ja taisi olla Tarmon hyväksi 58-57 noin suurin piirtein? Peli kestin noin 2h20min, eli aika paljon nopeammin kuin muisteltiin aiemmin pelatun. Ei muuten oo toi saksalaisen painoksenkaan kansikuva juuri komeempi kuin se suomalainen?
Illan päätteeksi otettiin vielä kolmella Race for the Galaxy (Jussi lähti jo kotiin päin). Peli oli Ollin tuotantobisnestä, Tapanin alientaktiikkaa ja Tarmon sekoitusta. Jos ollaan ihan rehellisiä, niin en muista kyllä juurikaan miten peli päättyi. Kohtuu tasaisest oli pisteet. Jatkakaa joku tästä?
Ensimmäisenä pelinä In the Year of the Dragon, jossa avauspeli Jussille ja Ollille. Tarmo toista kertaa mukana. Tällä kertaa kuukausien järjestys oli sellainen, että koko peli oli aikamoista
selviytymistaistelua. Kenelläkään ei palatsit pullistelleet väenpaljoudesta, vaan potkuja jouduttiin antamaan ihan joukolla. Enimmäkseen siis väännettiin vain seuraavan parin tapahtuman resursseista, eikä pidemmälle voinut oikein järkeillä.Tarmo ja Olli lähtivät pelin alussa arvopaperibisniksiin, joka tuntui kostautuvan, koska rahat olivat melko lailla kortilla. Tarmo tosin haki ensin kasan rahaa, joten selvisi koettelemuksista pinnalle, ja aivan viimeisillä kierroksilla onnistui rykimään tarvittavata muutamat pisteet, joilla saavutti voiton. Loppupisteet jäivät aika alhaisiksi: Tamo voitto reilulla 90 pisteellään. Muilla 10-20 vähemmän. Peliin hurahti noin 2 tuntia sääntöjen selityksineen, mikä on tälle pelille hiukan liikaa, mutta selittyy uusilla pelaajilla.
Toisena pelinä kolminpelinä Fairy Tale (Tarmo veti Billysiä ja pelasi Ollin peliä takapiruna). Tasainen peli ratkesi Tapanin voitoksi loppukierroksella, kun Jussi ei onnistunut kääntämään yhtä tärkeää bonuskorttia oikein päin. Olli veti bonuksia kasan, ja nousi toiseksi. Pisteet aika matalat noin 40-30. Voitto tuli lähinnä viidellä Children of Dragonilla.
Illan varsinainen kohokohta oli kyselyssäkin kaivattu Leonardo da Vinci. Jussille peli oli ensimmäinen, Tapanille kai toinen (vai kolmas), ja Tarmo ja Ollikin olivat mukana vain 3-4 pelin kokemuksella ja erittäin pitkän tauon jälkeen. Niimpä pelin alussa aikaa kuluikin sääntöjen kertaamiseen ja yleiseen hälinään reilu puolisen tuntia. Vauhtiin päästiin kuitenkin. Alkupäivityksissä kaikki lähtivät suht perinteisesti ja konservatiivisesti liikkeelle. Ukkoja tai rahaa ei tainnut kukaan ottaa, vaan vuorot menivät labrapäivityksiin ja resursseihin?
Alkuvaiheen työt olivat muutama nelosen pikkutyö ja pari isompaa, eli ihan pienimmillä ei lähdetty liikkeelle. Tapanin osana oli tehdä 5-6 ensimmäistä työtä aina samalla kierroksella kuin joku muu teki samaa. Eli huutokaupaksi meni, ja tyhmänä poikana Tapani huusi kaikki työt itselleen kovalla rahalla, mikä luonnollisesti kostautui lopussa. Ilman rahaa ei kerätä loppukierroksilla resursseja, eikä tehdä töitä valmiiksi.
Olli ja Tarmo keräilivät ilman valtavia kämmejä suht paljon resursseja ja kamppailivat lopussa voitosta aika tasaisesti. Olli tosin laittoi yhden työn alulle väärillä resursseilla, mutta onneksi huomasi sen aika pian, niin ettei valtavaa damagea ehtinyt tulla. Jussilla oli lopussa käsi täynnä raaka-aineita, mutta viimeisille kierroksille ei pakasta noussut sopivia töitä, joten labrat pyörivät tyhjinä. Tapanilla vähät resurssit kyllä sopivat, mutta niitä ei riittänyt kuin yhteen työhön viimeisillä 2 kierroksella. Lopulta Tarmon ja Ollin eroksi taisi tulla vain piste pari ja taisi olla Tarmon hyväksi 58-57 noin suurin piirtein? Peli kestin noin 2h20min, eli aika paljon nopeammin kuin muisteltiin aiemmin pelatun. Ei muuten oo toi saksalaisen painoksenkaan kansikuva juuri komeempi kuin se suomalainen?
Illan päätteeksi otettiin vielä kolmella Race for the Galaxy (Jussi lähti jo kotiin päin). Peli oli Ollin tuotantobisnestä, Tapanin alientaktiikkaa ja Tarmon sekoitusta. Jos ollaan ihan rehellisiä, niin en muista kyllä juurikaan miten peli päättyi. Kohtuu tasaisest oli pisteet. Jatkakaa joku tästä?
torstai 18. syyskuuta 2008
Aquaretto - pikku vilkaisu
Kahden pelin verran tullut rakenneltua vesieläinpuistoa. Ensimmäisellä kerralla selvä tappio (11p) ja toisella voitto (33p). Toisella kerralla pelasin selvästi varovaisemmalla alulla lähinnä keskittyen kahteen lajiin ja rahaan. Tällä keinolla pystyin laajentamaan nopeasti ja pelaamaan huoletta, siinä mielessä, että muut eivät voineet oikein mitenkään kiusata peliäni.
Toisessa pelissä keräsin lisäksi 8 kalalaattaa, ja laitoin pari ukkoani kalamiehiksi, millä tein peräti 16 pistettä. Ensimmäinen pelikin päättyi kalamiesten sijoittuessa kärkipaikoille. Ainakin siis parin pelin perusteella kalataktiikka vaikuttaisi aika kovalta.
Aquaretto on melko yksinkertainen ja vikkelähkö, ja varmasti sopii satunnaisellekin pelaajalle. Tietynlaisella mielellä varustettu pelaaja voi silti pelata pitkiäkin järkeilyvuoroja, mutta toisaalta suurin osa vuoroista menee nopsasti. Peli on melko kevyttä, mutta tarpeeksi taktista harrastajallekin. Ihan innolla pelaan uudestaankin.
English summary:
After two plays I think Aquaretto is a pretty pleasant little game. It has enough depth to be interesting for serious playing, but light enough to get non-players to be interested too (I would guess the cute animals would not be a drag either). It's not as short as a good filler would be, but not long enough to be the only game of the night.
It seems after two games, that a bit more modest style is the most successful, together with an emphasis with the fish-symbol-animals. The workers you get after 5-of-a-kind animal type seem to make the most profit as feeders.
Toisessa pelissä keräsin lisäksi 8 kalalaattaa, ja laitoin pari ukkoani kalamiehiksi, millä tein peräti 16 pistettä. Ensimmäinen pelikin päättyi kalamiesten sijoittuessa kärkipaikoille. Ainakin siis parin pelin perusteella kalataktiikka vaikuttaisi aika kovalta.
Aquaretto on melko yksinkertainen ja vikkelähkö, ja varmasti sopii satunnaisellekin pelaajalle. Tietynlaisella mielellä varustettu pelaaja voi silti pelata pitkiäkin järkeilyvuoroja, mutta toisaalta suurin osa vuoroista menee nopsasti. Peli on melko kevyttä, mutta tarpeeksi taktista harrastajallekin. Ihan innolla pelaan uudestaankin.
English summary:
After two plays I think Aquaretto is a pretty pleasant little game. It has enough depth to be interesting for serious playing, but light enough to get non-players to be interested too (I would guess the cute animals would not be a drag either). It's not as short as a good filler would be, but not long enough to be the only game of the night.
It seems after two games, that a bit more modest style is the most successful, together with an emphasis with the fish-symbol-animals. The workers you get after 5-of-a-kind animal type seem to make the most profit as feeders.
perjantai 12. syyskuuta 2008
Tilaus Milan-spielestä
Tilausta laitetaan sisään ensi viikolla (ovat lomalla torstaihin asti.)
Vielä ehtii mukaan, jos kiinnostaa. Tilaus tulee olemaan sen kokoinen, että postikulut jäävät tilaajaa kohden noin pariin euroon. Jos lukijoista jotakuta siis kiinnostaa, ilmoitelkaapa tähän tai minulle sähköpostiin aulu @ sci.fi
Vielä ehtii mukaan, jos kiinnostaa. Tilaus tulee olemaan sen kokoinen, että postikulut jäävät tilaajaa kohden noin pariin euroon. Jos lukijoista jotakuta siis kiinnostaa, ilmoitelkaapa tähän tai minulle sähköpostiin aulu @ sci.fi
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)